Grafiikka: 0001zps;HSGR Tadzhikistanista... - Ulkomaat | HS.fi

Grafiikka: 0001zps;HSGR Tadzhikistanista...

Tilaajille
30.10.2001 2:00

Grafiikka: 0001zps;HSGR Tadzhikistanista tuli toimittajien läpikulkupaikka DUSHANBE. Tadzhikistanin naapurimaassa Afganistanissa riehuu katkera sota, mutta se ei näy mitenkään maan pääkaupungin Dushanben katukuvassa. Täällä ei näy aseistautuneita sotilaita tai henkihieveriin riutuneita pakolaisia. Minkäänlaista pakolaistulvaa kiihtyneet taistelut eivät ole Tadzhikistanin rajoille tuoneet. Yhdysvallat ei käytä maan lentokenttiä tai maaperää Afganistaniin suuntautuvien iskujensa jalansijana. Sota toi kuitenkin yhden asian, mikä on viime viikkojen ajan vilkastuttanut Dushanben elämää huomattavasti - toimittajat. Kuukausi sitten Tadzhikistanin ulkoministeriön työntekijä kertoi valmistaneensa jo 700 akkreditointikorttia, pari viikkoa sitten hän sanoi menneensä laskuissa sekaisin. Syy toimittajien vyöryyn on yksinkertainen. Tadzhikistanista on mahdollista pyrkiä Pohjois-Afganistaniin Taleban-liikettä vastaan sotivan Pohjoisen liiton hallitsemalle alueelle, josta käsin voi suhteellisen turvallisesti raportoida sotivan maan tapahtumista. Dushanbesta Afganistaniin voi pyrkiä kahdella tavalla: Afganistanin suurlähetystön järjestämällä helikopterilla tai Tadzhikistanin ulkoministeriön organisoimassa autosaattueessa. Yhdysvaltain ilmaiskujen alettua helikopteri on käytännössä ollut poissuljettu vaihtoehto. Kyytiin ovat päässeet vain kaikkein suurimpien tv-yhtiöiden toimittajat, jotka ovat varmistaneet helpon matkanteon riittävän suurella nipulla dollareita. Autosaattueessa on kuitenkin sitä vanhan ajan kokoontumisajon meininkiä. Siihen mahtuakseen on laitettava nimensä hyvissä ajoin ulkoministeriön listaan, johon on ilmoitettava myös itse hankkimansa auton ja kuljettajan tiedot. Tavallisesti yhteen saattueeseen mahtuu 20 autoa eli noin 60 toimittajaa. Yhteislähtöjä on ollut Dushanbesta useita kertoja viikossa. Tadzhikistan on poliisivaltio, minkä vuoksi rajaseudulle on turha pyrkiä omin avuin. Autosaattueessa kymmenien miliisin tarkastuspisteiden ohittaminen käy vaivattomasti. Matkaa Dushanbesta Kukulin rajanylityspaikalle on vajaat 200 kilometriä. Matkalla ylitetään henkeäsalpaavan kaunis vuoristoalue ja usean kymmenen kilometrin laajuinen hiekka-aavikko, joka sijaitsee aivan Afganistanin rajalla. Raja-asemalla kaikki vaivattomuus sitten loppuukin. Kuljettajat kääntyvät takaisin ja jättävät kyydittävänsä pimenevälle aavikolle paikallisten salakuljettajien ja ryöstelevien uzbekkirekkakuskien sekaan. Kukulin rajanylityspaikka on käytännössä paikallisen tadzhikkimafian hallussa, joka on suunnattoman kiinnostunut ansaitsemaan hivenen ylimääräistä sinne väkisin tunkevien toimittajien kustannuksella. Jokainen toimittajaryhmä joutuu neuvottelemaan oman rajaveronsa, jonka maksun jälkeen "rajaviranomaiset" palauttavat akkreditointikortit takaisin journalisteille. 20 tuntia on aivan tavallinen näiden keskustelujen vaatima aika. Itse rajajoen ylitys tapahtuu traktorivetoisella ponttonilautalla, jolle mahtuu kerrallaan yksi kuorma-auto ja 20 jalankulkijaa. Oman jännityksensä tuo tietoisuus siitä, että Talebanin asemat ovat vain parin kilometrin päässä. Rintamalta kantautuu jatkuva tykkitulen kumu. Afganistanin puolella on vuorossa ikimuistoinen ja pölyinen parin tunnin matka kuorma-auton lavalla autiomaan halki Hodzhibaudinin sotilaskaupunkiin tietä vain etäisesti muistuttavalla hiekkauralla. Paluu Afganistanista Dushanbeen on menomatkaa nopeampi. Sitä hidastuttavat vain useat tarkastuspisteet, joilla sotilaat tutkivat perusteellisesti matkatavarat huumeiden varalta. Tavallisesti Kukulin raja-asemalla on vastassa iso liuta paikallisen mafian Lada-kuskeja, jotka sopivaa korvausta vastaan voitelevat innokkaita tarkastajia. Näin voi hyvässä lykyssä selvitä kolmella, neljällä matkatavaroiden penkomisella ja akkreditointikortin esittämisellä jokaisella miliisin tarkastuspisteellä raja-aseman ja Dushanben välillä. Mika Parkkonen

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat