Puola on ilahtunut Naton ja Venäjän suhteiden lämpenemisestä. Silti Venäjä ei liiton ulkopuolisena voi saada jäsenen oikeuksia, sanoo Puolan vasemmistovetoisen hallituksen ulkoministeri Wlodzimierz Cimoszewicz.
Suomessa vuorokauden vierailulla käynyt Cimoszewicz, 51, kuului lähes 20 vuotta kommunistiseen puolueeseen ja edustaa nyt Demokraattisen vasemmiston liittoa, joka perustettiin 1991 kommunistipuolueen perilliseksi. Tämä viime syksynä hallitusvaltaan noussut puolue arvosteli edellistä hallitusta Venäjä-suhteiden laiminlyömisestä. Cimoszewicz puhuu kuitenkin varauksellisesti Venäjän vaikutusvallan lisäämisestä Natossa, jonka jäsen Puola on ollut jo kolme vuotta. Naton ulkoministerien kokous päätti joulukuussa, että Venäjä ja Nato-maat perustavat uudenlaisen neuvoston, jossa voitaisiin toimia "20:n periaatteella". Nimike vihjaa 19 Nato-maan ja Venäjän tasavertaisuuteen. Viime vuosikymmenen lopulla Naton ja Venäjän suhteiden pohjana ollut "19 plus 1" -periaate oli Venäjän mielestä yleensä samaa kuin "19 yhtä vastaan". Cimoszewiczin mukaan on vielä pitkälti auki, missä yhteyksissä 20-periaatetta tosipaikan tullen voitaisiin käyttää. "Kun kävin Washingtonissa kuukausi sitten, huomasin joidenkin amerikkalaistenkin poliitikkojen kiusaantuvan, kun heidän olisi pitänyt esittää konkreettisia soveltamisalueita", hän kertoi torstaina haastattelussa. Joulukuun ministerikokous antoi virkamiesten tehtäväksi valmistella toukokuuhun mennessä ehdotukset Venäjän tulevasta asemasta Natossa. "Tällä hetkellä en todellakaan tiedä, millaista ratkaisua he ehdottavat", Cimoszewicz sanoi. "Meidän kantamme on, että oikeudet ja vastuu on kytkettävä yhteen. Joskus on olemassa vaara, että se unohtuu." "Meidän käsityksemme mukaan Venäjä ei aio liittyä Natoon, sellaista halua tai toivetta ei ole kummallakaan puolella. Kun Venäjä pysyy Naton ulkopuolella, on ymmärrettävä, ettei se voi saada jäsenen oikeuksiakaan." Yhdysvalloissa vieraillessaan Cimoszewicz sanoi, että varovaisuuteen on syytä siksikin, ettei voida olla varmoja, "onko Putinin tekemä valinta myös Venäjän valinta". "Se on ongelma", ministeri myönsi torstain haastattelussa. Ei ole vielä selvää, miten Putinin uuteen länsisuuntaukseen reagoivat Venäjän kenraalit ja miten tavallinen kansa, joka on sukupolvien ajan tottunut pitämään Natoa vihamielisenä järjestönä. Presidentti Vladimir Putinille tehtiin samantapainen kysymys Varsovassa, jossa Venäjän johtaja vieraili viime viikolla. "Olin mukana, kun hän vastasi siihen tavatessaan (pääministeri Leszek) Millerin. Hän sanoi, ettei hänen tekemänsä valinta ollut taktinen vaan strateginen. Että hänen ensisijainen tavoitteensa on tehdä venäläisten elämästä parempi, ja sen saavuttamiseksi on tarpeen vahvistaa ja uudenaikaistaa Venäjän taloutta ja tehdä Venäjästä avoin maa, joka on valmis yhteistyöhön muiden, varsinkin kehittyneiden maiden kanssa." Suomen-vierailullaan Cimoszewicz tapasi presidentti Tarja Halosen, pääministeri Paavo Lipposen, ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin. Keskustelujen pääpaino oli Eurooppa-kysymyksissä. Vasemmiston ja talonpoikaispuolueen hallitus yrittää kaikin voimin hälventää viime vuonna heränneitä epäilyksiä siitä, pysyykö Puola lainkaan muiden hakijoiden vauhdissa. "Me ymmärrämme poliittisen vastuumme ei vain EU:lle vaan myös muille hakijamaille", Cimoszewicz vakuutti. Uusi hallitus saikin aivan viime vuoden lopulla parannetuksi neuvottelujen sujuvuutta, ja ulkoministerin mukaan samalla tarmolla jatketaan tänä vuonna. "Jo nyt Puola ei ole aivan viimeinen, vaikkei olekaan ihan johtavien joukossa", Cimoszewicz sanoi. Puola on saanut alustavasti suljetuksi 20 neuvottelulukua noin kolmestakymmenestä. "Uskon, että hyvällä tahdolla, jota odotamme toiselta puolelta, saamme kahden seuraavan kuukauden aikana suljetuksi 2-3 lukua lisää. Ja se muuttaa tilanteen." Puolan johtajat eivät suostu edes keskustelemaan sellaisesta mahdollisuudesta, että tämä suurin hakijamaa jäisi sivuun laajenemisen ensi aallosta 2004. "Sillä jos Puola ei liity ensimmäisen ryhmän mukana, ei ole kyse siitä että joudutaan odottamaan vain puoli vuotta tai vuosi", Cimoszewicz varoitti. Hänen mukaansa olisi mahdollista, että jotkut ensimmäisinä sisään päässeet uudet jäsenmaat yrittäisivät sen jälkeen jarruttaa Puolan mukaantuloa. "Se voi meidän mielestämme merkitä vuosien lykkäystä, ja sitä on tietysti mahdotonta hyväksyä."