Sierra Leone ponnistaa sodan kurjuudesta - Ulkomaat | HS.fi

Sierra Leone ponnistaa sodan kurjuudesta

Maa täynnä entisiä taistelijoita ja kodittomiksi jääneitä siviilejä

Tilaajille
1.2.2002 2:00

KAILAHUN.

Tom Sandi aikoo poliitikoksi. Pieni ongelma on vain se, ettei Sandi oikein tiedä, mitä asioita hän poliitikkona ajaisi - tai mitä poliitikkona olo yleensä merkitsee.

Sandi on Sierra Leonen itäisimmän maakunnan Kailahunin entinen suuri päällikkö, sissiliike RUF:n vahvimman tukialueen komentaja. Nyt Sandi on luovuttanut aseensa Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaajille ja yrittää keksiä, mitä tehdä seuraavaksi. Sandi ei ole yksin: ympäri Sierra Leonea vaeltelee nyt 45000 entistä taistelijaa, joille pitäisi löytää mielekästä puuhaa, etteivät he päätä jälleen lähteä sotapolulle. He, samoin kuin sadattuhannet taisteluja paenneet siviilit, yrittävät paluuta tavalliseen elämään. Tehtävä on kuitenkin vaikea, sillä sisällissota pyyhkäisi mukanaan monien kodit. Koko maa on täynnä erilaisia pakolaisleirejä. Yhdentoista vuoden sisällissota suisti jo muutenkin kurjistuneen Sierra Leonen YK:n kehitystilastojen viimeiselle sijalle. Kailahun on yksi pahiten kärsineistä paikoista, sillä tämä on aluetta, josta sota 1991 lähti liikkeelle. Täällä se sai myös lopun toissa viikolla, kun viimeisetkin sissit luovuttivat aseensa. Entinen noin 12000 asukkaan vilkas pikkukaupunki vaikuttaa Sandin joukkojen jäljiltä enemmänkin aavekylältä. Vain muutamat asukkaat ovat palanneet ympäröivistä metsistä kotikaupunkiinsa, jonka taloista puolet on raunioina. Paikallisten asukkaiden autot ovat enää poltettuja romukasoja kylänraitilla. Teillä partioi nyt vain YK:n rauhanturvajoukkojen ajoneuvoja, sillä YK on pitänyt järjestystä Kailahunissa parisen kuukautta. Mitään jälkiä hallituksesta tai yleensä julkisista palveluista ei ole, mutta Sandin joukkojen puolustukseksi täytyy sanoa, ettei infrastruktuuria juuri ollut ennen sotaakaan. YK on luonut Kailahuniin jonkinlaisen turvallisuuden. Parantunut turvatilanne antaa puitteet myös humanitäärisen tilanteen paranemiselle. Kylän laidalle on noussut Lääkärit ilman rajoja -järjestön sairaala, ensimmäinen alueella vuosiin, sillä RUF:n vallan aikana Kailahun jäi ulkopuolisen avun ulottumattomiin. Tilanne on kuitenkin yhä surkea. Sairaalassa makaa 84 ihmistä, joista valtaosa on vaarallisen aliravittuja lapsia. "Ihmisiä kuolee todennäköisesti nälkään kaupungin ulkopuolella", sairaalan ainoa lääkäri Douglas Lyon arvelee. Sandin joukkojen aiheuttamasta tuhosta ei Kailahunissa nyt puhuta. Asukkaat tuntuvat suorastaan uskomattoman valmiilta unohtamaan menneet, kun kaikki keskittyvät elämänsä uudelleenjärjestämiseen. "Ainoa ongelma on se, ettei meillä ole taloa. Asun neljän lapseni kanssa ystäväni luona", kertoo Masa Yamiru, jonka miehen kapinalliset tappoivat. Myös Lubeka Rekanjomalta meni mies. "Kapinalliset eivät ole hyviä ihmisiä. Mutta olen siviili, minun ei tarvitse pelätä heitä", pienen lapsen äiti sanoo, kuitenkin hieman katkeralla äänellä. Pääkaupungista kotiseudulleen elokuussa palannut terveystyöntekijä Muhammed Lamin on kovin tyytyväinen nykytilanteeseen, sillä hän on saanut työtä sitten ensimmäisen kerran sodan syttymisen jälkeen. "Kailahunissa ei ole enää sissejä, on vain entisiä taistelijoita ja siviilejä. Ja nyt kaikki ovat itse asiassa siviilejä", sairaalassa työskentelevä Lamin uskoo. Kailahunin ja koko Sierra Leonen hauraan rauhan avain ovat kuitenkin entiset sissit. Päämajaansa yhä RUF:n sotilaspoliisin rakennuksessa pitävä entinen komentaja Tom Sandi esiintyy esimerkillisen rauhantahtoisena, jopa katuvaisen oloisena. "Ennen kaikkea haluan isäni ja äitini hyväksyvän minut jälleen", Sandi toteaa. Paluuta yhteiskuntaan yrittää myös se noin 300 hengen joukko, joka muutaman sadan metrin päässä Sandin päämajasta on juuri saanut päätökseen Sierra Leonen viimeisen aseistariisunta- ja kotiuttamisohjelman. Yksi heistä on Ogostin Momoh , joka odottaa nyt ruokaa ja muuta apua vastineeksi rynnäkkökivääristään. Mutta vaikka Momoh vakuuttaa sitoutumistaan rauhaan, hän uskoo yhä myös sissisodan oikeutukseen. "Aloitin vallankumouksen 1996. Lähdin taistelemaan vapauden, paremman koulutuksen ja terveydenhuollon puolesta, enkä kadu mitään. (Vangittu sissijohtaja) Foday Sankoh on hyvä mies, hän toi asiamme esille. Sotaa ilman tuhoa ei ole olemassa", Momoh kuittaa kaiken aiheuttamansa kauheuden.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat