Pelko toimii sensorina Mugaben Zimbabwessa - Ulkomaat | HS.fi

Pelko toimii sensorina Mugaben Zimbabwessa

Tilaajille
27.2.2002 2:00

Muusikko Thomas Mapfumo (s. 1945) nousi zimbabwelaisten idoliksi yli 20 vuotta sitten. Mapfumon chimurenga-musiikki säesti mustien vapautustaistelua aikana, jolloin Zimbabwe oli vielä brittien Etelä-Rhodesia.

Mapfumon kriittisille lauluille on Zimbabwessa edelleen suuri tilaus. Nykyään niiden kärki on vain suunnattu omiin valtaapitäviin maanmiehiin, muun muassa presidentti Robert Mugabeen . Zimbabwe itsenäistyi 1980, mutta demokratiasta on luisuttu yhä kauemmas. Mapfumon musiikki kääntyi kritisoimaan mustia vallanpitäjiä osittain jo "Corruption"-laulussa 1988. Se syntyi, kun kävi ilmi, että hallituksen virkamiehet ostivat julkisilla rahoillaan itselleen luksusautoja. Mapfumon aiheet ovat paitsi poliittisia, myös sosiaalisia. Hän laulaa aidsista, alkoholismista ja perheväkivallasta. Vielä äskettäin itsenäisyysliikkeen sankari on saanut myös julkista tunnustusta: 1999 hänestä tuli Zimbabwen yliopiston kunniatohtori. Todistuksen Mapfumo vastaanotti Mugabelta. Rohkea Mapfumo on poikkeus maansa muusikoiden ja taiteilijoiden joukossa, sillä kritiikin esittäminen ei ole Zimbabwen kaltaisessa maassa välttämättä terveellistä. Musiikin sananvapauden puolesta toimiva tanskalainen Freemuse-organisaatio julkaisi viime vuoden lopulla raportin zimbabwelaisen musiikin sensuurista. Amerikkalaisen musiikkitoimittajan Banning Eyren raportin mukaan varsinaista sensuuria ei edes tarvita, sillä tehokkain sensori maassa on pelko. Monopolisoitu äänitetuotanto ja tiukka radiokontrolli auttavat asiaa. Tuntemattomien rivimuusikkojen itsesensuuri on niin yleistä, ettei sitä aina edes tiedosteta, Eyre kirjoittaa. Jos muusikko tarttuu hankaliin aiheisiin, hän joutuu kuulusteltavaksi. Uhkailu on tavallista, ja se voi kohdistua perheenjäseniin, myös lapsiin. "Taiteilijoita häiritään, ja mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä intensiivisempää häirintä on", sanoo Eyren haastattelema kirjailija. Megaluokan muusikot kuten Mapfumo, Oliver Mtukudzi ja Andy Brown , ovat asia erikseen. Suosio on suojamuuri sensuuria vastaan - ainakin tiettyyn rajaan. Mapfumon kohdalla eräs rajapyykki tuli vastaan 2000. Hiukan kunniatohtoroitumisen jälkeen ilmestyi albumi "Chimurenga Explosion", jonka kahdesta kriittisestä laulusta "Mamvemve" ja "Disaster" tuli vuoden 2000 hittejä. Levy joutui radiossa soittokieltoon, eikä Mapfumon tilannetta helpottanut hänen brittiläiselle The Telegraph -lehdelle antamansa suorapuheinen haastattelu. Siinä muusikko syytti hallitusta maansa tuhoamisesta. Samaan vuoteen osuivat parlamenttivaalit, joissa Mugabella oli ensi kertaa vastustajanaan kunnollinen oppositio, Morgan Tsvangirain johtama Demokraattisen muutoksen liike MDC. Pelon tunne alkoi kiristyä Mapfumonkin ympärillä. Kesäkuussa 2000 muusikko vei perheensä Yhdysvaltoihin. "Oma henkeni oli vaarassa", hän kertoi Eyrelle lokakuussa 2000. Ennen pitkää Mapfumo aloitti pitkän "kiertueen" ulkomailla, jonka voi yhtä hyvin tulkita maanpaoksi. Mugabelle Mapfumon poistuminen sopi epäilemättä hyvin. Mapfumo palasi kuitenkin joulukuussa 2001 ja jatkoi julkista kritiikkiään. "Samat ihmiset, jotka olivat ensimmäisinä vaatimassa maata, ovat sortuneet väkivaltaan ja jättäneet saamansa maat huomiotta. . . Maa otettiin niiltä, jotka viljelivät sitä hyvin. Nyt niitetään nälkää", Mapfumo arvosteli Mugaben kyseenalaisesti toteuttamaa maareformia Zimbabwe Standard -lehdelle tammikuussa 2002. Mapfumon uusin albumi "Chimurenga Rebel" ilmestyi loppuvuodesta 2001 Yhdysvalloissa. Zimbabwen radiossa levy ei soi, mutta maassa jakelussa ollut 30000 kappaleen kasettierä myytiin zimbabwelaislähteiden mukaan loppuun puolessatoista päivässä. Raportti Playing with Fire, Fear and Self-Censorship in Zimbabwean Music netissä osoitteessa www.freemuse.org

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat