Bolivarin perintöä kolhittiin jälleen - Ulkomaat | HS.fi

Bolivarin perintöä kolhittiin jälleen

Tilaajille
13.4.2002 3:00

Etelä-Amerikan johtavalla

vapaussankarilla Simon Bolivarilla on ollut useita syitä kääntyillä haudassaan, ja Venezuelan perjantaina syrjäytetty presidentti Hugo Chavez on niistä yksi.

Chavez jatkoi perinnettä, jossa Bolivarin nimissä esiintyvät johtajat aiheuttavat Latinalaisessa Amerikassa kaaosta, sekaannusta ja kurjuutta ennen kuin heidät syöstään vallasta. Bolivarin pyrkimys oli hyvin tarkkaan päinvastainen, vaikka hänelle ei lopulta käynyt juurikaan paremmin. Bolivar taisteli 1800-luvun alkupuolella väsymättä espanjalaisia vastaan luodakseen Etelä-Amerikkaan yhtenäisen, vakaan ja oikeudenmukaisen valtion. Häntä verrataan yleensä George Washingtoniin, jolla oli hieman aiemmin vastaava hanke pohjoisempana. Bolivarin johdolla syntynyt suuri Kolumbian valtio hajosi osiin jo hänen eläessään. Seurasi tyrannian ja köyhyyden kierre, joka vei Bolivarin Etelä-Amerikan hyvin erilaiselle uralle kuin Washingtonin Yhdysvallat. Parina viime vuosikymmenenä on kuitenkin jo näyttänyt siltä, että Bolivarin haave olisi vihdoin toteutumassa, ainakin vakauden ja demokratian osalta. Chavezin valtakausi ja sen sekasortoinen loppu ovat toistaiseksi pahin haaste tälle uudelle vakaudelle. Bolivarin perintöä koetellaan kaupungissa, jossa hän syntyi, ja maassa, jossa hän kävi ensimmäiset taistelunsa. Demokratia ja vakaus ovat muutenkin yskähdelleet sattumoisin erityisesti niissä maissa, jotka kuuluivat Bolivarin Suur-Kolumbiaan, eli Venezuelassa, Kolumbiassa, Perussa ja Ecuadorissa. Bolivarin nimikkomaassa Boliviassa ja Kolumbiasta myöhemmin irronneessa Panamassa on ollut nyt hieman rauhallisempaa. Uuden huteruuden perussyitä on se, että demokratia ei ole parantanut kouriintuntuvasti suurten köyhien väestöryhmien elinoloja. Perushuoli on ollut se, että jossakin vaiheessa armeijat astuvat taas kuvaan ja uusi diktatuurien aikakausi alkaa. Sotilaskaappausten kynnys näyttäisi kuitenkin nousseen selvästi, ja se on suuri muutos. Viime vuosien kriisit eivät ole johtaneet vanhanmalliseen sotilaskaappaukseen yhdessäkään Latinalaisen Amerikan maassa, ei aiemmin hyvin kaappausherkässä Argentiinassa eikä ilmeisesti nyt Venezuelassakaan. Uusi sotilaiden sukupolvi saattaa oikeasti uskoa demokratiaan, mutta vaikkei uskoisi, sillä on hyviä käytännön syitä pysyä lestissään. Sotilashallituksen johtama maa löytäisi itsensä hyvin nopeasti nykyisen maailmanlaajuisen talouden ulkopuolelta, ilman toivoakaan pääomavirroista ja mahdollisesti rankaisutoimien kohteena. kari.huhta@sanoma.fi

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat