USA painosti asevalvontajohtajan eroon - Ulkomaat | HS.fi

USA painosti asevalvontajohtajan eroon

Kemian aseita valvova järjestö veti omaa linjaa Irakin suhteen

24.4.2002 3:00

"Olen työtön!", pääsihteeri Jose Bustani huudahti poistuessaan Maailman kemiallisia aseita valvovan järjestön ylimääräisestä kokouksesta Haagissa maanantai-iltana.

Presidentti George W. Bushin hallinnon painostus kansainvälisen järjestön johtajan syrjäyttämiseksi oli onnistunut. Hallituksista riippumaton OPCW-järjestö perustettiin 1997 valvomaan kemialliset aseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen noudattamista. Brasilialainen Bustani johti järjestöä alusta lähtien. Jäsenmaiden määrä kasvoi yli 80:stä nykyiseen 145:een. Asekemikaaleja ja aseita on sopimusaikana tuhottu useita prosentteja niiden koko määrästä. Järjestön 60 miljoonan euron vuosibudjetista Yhdysvaltain rahoitusosuus on viidennes, ja hallintojohtaja on Yhdysvaltain kansalainen. Bustania on pidetty niin pätevänä - tai ainakin sopivana - että hänet viime toukokuussa valittiin kiitosten kera yksimielisesti taas uudeksi kaudeksi. Sitten Yhdysvallat alkoi syytellä Bustania virheistä. Syytöksiä ei yksilöity tai Bustanin mukaan esitetty suoraan hänelle. Niitä ei myöskään ole täsmennetty viime viikkojen kokouksissa. Bustani arvelee erottamisen syyksi ennen muuta itsenäisyyttään. Syyskuussa Yhdysvaltojen vastaisten terrori-iskujen jälkeen hän antoi lausunnon, joka vaati laajaa kansainvälistä yhteistyötä kemian asein tehtävien terrori-iskujen estämiseksi. Yhdysvallat vastasi muistiolla, jossa se ihmetteli, ettei Washingtonia etukäteen konsultoitu lausunnosta. Bustani on myös toimenkuvansa mukaisesti yrittänyt saada Irakin mukaan kemialliset aseet kieltävään sopimukseen ja päästämään asetarkastajat maahan. Tarkkailijoiden mukaan Yhdysvallat pelkäsi, että tarkastukset voisivat haitata sen suunnitelmaa sotilasiskusta Irakiin. Iskua on perusteltu osittain sillä, että vuoden 1998 jälkeen Irak ei ole päästänyt maahan kansainvälisiä asetarkastajia. Lisäksi Yhdysvallat on syyttänyt Bustanin uhanneen tarkastuksilla viidessä nimeltä mainitsemattomassa maassa "poliittisista syistä". Bustani itse myönsi, että hänen järjestönsä tosiaan oli este Yhdysvaltain ulkopolitiikalle "koska se tarjoaa rauhanomaista keinoa ratkaista Irakin kanssa avoinna oleva kiista asetarkastuksista". Yhdysvaltain diplomatia Bustanin syrjäyttämiseksi alkoi jo viime vuonna. Helmikuussa asiasta tuli julkinen. Asia ei edennyt. Yhdysvallat vaati ylimääräistä kokousta ja ilmoitti lopettavansa jäsenmaksut ellei Bustania eroteta. Se tehosi. Viikonvaihteen kokoukseen osallistui järjestön 145 jäsenvaltiosta 115. Bustanin erottamista kannattivat Yhdysvallat ja 47 muuta maata. 43 jätti äänestämättä ja seitsemän äänesti vastaan.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat