Väkivaltauutisointi tuki Le Penin kampanjaa - Ulkomaat | HS.fi

Väkivaltauutisointi tuki Le Penin kampanjaa

Ranskan televisio vähensi rikos- ja väkivaltauutisia 67 prosentilla yllätysvaalin jälkeen

Tilaajille
4.7.2002 3:00

Muutamaa päivää ennen Ranskan presidentinvaalien dramaattista ensimmäistä kierrosta 72-vuotias Paul Voise hoippui epätoivoisena televisiouutisten iltalähetyksissä.

Teini-ikäiset nuoret olivat pahoinpidelleet Orléansissa asuvan vanhuksen ja lopulta polttaneet hänen vuonna 1954 rakentamansa kotitalon. Tiedotusvälineet nostivat Voisen tapauksen uutislistojensa kärkiaiheeksi. Päivää aikaisemmin äärioikeistolainen presidenttiehdokas Jean-Marie Le Pen oli järjestänyt Pariisissa suuren vaalitilaisuuden. Suuri osa osanottajista oli huolestunut Ranskan rikollisuudesta ja väkivallasta. Myös vanhempi ranskalaispariskunta kauhisteli maan nykytilaa. "Haluamme Ranskan takaisin moraaliseksi ja turvalliseksi paikaksi. Olemme peloissamme rikollisuuden ja väkivallan kasvusta", Michel ja Elaine Rotahé totesivat. "Haluan manata pois pelon ilmapiirin Ranskasta!" Le Pen huusi puolestaan lavalta samana iltana. Kun Le Pen lopulta pudotti sosialistien ehdokkaan Lionel Jospinin toiselta kierrokselta, Ranskassa alkoi raju mediakritiikki; erityisesti sähköiset tiedotusvälineet olivat herkutelleet rikos- ja väkivaltauutisilla ilta toisensa perään. Oliko turvattomuuden tunne synnytetty näennäisesti, kysyttiin. Voisen tapauksen voimallisen uutisoinnin nähtiin tuoneen lisänostetta Le Penille. Äärioikeistolaisen ehdokkaan äänestäjäkunnasta noin 73 prosenttia asetti rikollisuuden ja rauhattomuuden tärkeimmäksi huolenaiheekseen. Le Penin rasistisuudesta huolimatta siirtolaiskysymykset eivät nousseet tämän kannattajien keskuudessa läheskään yhtä tärkeiksi aiheiksi. Myös Jacques Chirac ja Jospin pitivät kampanjoidensa aikana kovaa ääntä yhteiskunnan turvattomuudesta. Politiikan tutkijoiden mukaan tämä vain tuki Le Penin menestymistä. Media teki sokkivaalin jälkeen voimakkaan korjausliikkeen väkivallan ja rikosten uutisoinnissa. Se laski keskimäärin 67 prosentilla televisiossa ja puolella muissa tiedotusvälineissä, kertoi Le Monde -lehden teettämän tutkimus. "(Väkivaltaisten) asioiden kasaantuminen televisiossa on luonut vaikutelman, että kaikki suojelu on romahtanut jättäen jälkeensä raunioita", kommentoi television journalismia seuraava l'Observatoire du débat public -laitos viitaten Voisen palaneeseen taloon. Ranskan väkivaltaa aliuutisointiin vuosien ajan kulttuurisista syistä, puolustautui valtiollisen France 2 -televisiokanavan johtajiin kuuluva Olivier Mazerolle . Le Penin vaalimenestyksen yksinkertaisimmat selitykset ovat olleet siirtolaisvastaisuus, alhainen äänestysprosentti sekä protestiäänet Jospiniä ja Chiracia vastaan. Niillä oli epäilemättä selkeä merkitys tulokseen. Turvattomuuden tunnetta ei sinänsä voi edes rajata muukalaisvastaisuuden ulkopuolelle, sillä ranskalaisten mielissä rikollisuus yhdistyy useimmiten juuri ulkomaalaisten tekemiin laittomuuksiin. Rautalankaselitykset ontuivat kuitenkin Ranskan itäosissa - erityisesti Alsacessa, jossa Le Pen sai paikoitellen jopa 40 prosentin kannatuksen. Äärioikeiston ehdokas keräsi alueen suurimmat äänisaaliit maaseutukylistä, joissa rikollisuus on käytännössä tuntematon käsite eikä siirtolaisia ole. Paikalliset vastasivat myöhemmin tehdyissä haastatteluissa, että syy Le Penin äänestämiseen perustui tiedotusvälineiden raportteihin siirtolaisten aiheuttamasta rikollisuudesta. Monet pelkäsivät, että laittomuudet leviäisivät kaupungeista myös maaseudulle. Le Penin äänisaalis oli voimakasta erityisesti sellaisilla uinuvilla alueilla, joiden naapurissa asui siirtolaisväestöä. Vastavuoroisesti Jospin sai kaksi kertaa enemmän ääniä pariisilaisalueilla, joissa asuu paljon siirtolaisia ja huume- sekä muu rikollisuus on korkeaa, brittiläinen Guardian-lehti huomioi keväällä. Turvattomuuden kasvu näyttäisi lukujen valossa olevan perusteltua. Ranskan rikollisuus on noussut. Viime vuonna lakia rikottiin 7-8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000. Rikostilastojen vertaileminen on kuitenkin hankalaa, muistutti New York Times -lehti. Ranskassa tilastolliseen kasvuun arvioidaan vaikuttaneen muun muassa rikosten ilmoittamisten yksinkertaistaminen sekä esimerkiksi se, että matkapuhelimen varastaminen merkitään nimikkeellä "väkivaltainen ryöstö". Yhdistyneiden kansakuntien tukema hollantilainen International Crime Victims Survey -laitos on ottanut kansallisia tilastoeroja huomioon vertailevassa tutkimuksessaan. Sen mukaan Ruotsi ja Hollanti sijoittuivat kärkeen Länsi- Euroopan maiden rikollisuudessa, kun taas Ranska oli keskitasoa.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat