Terrorisminvastainen sota jakaa mielipiteet Venäjällä - Ulkomaat | HS.fi

Terrorisminvastainen sota jakaa mielipiteet Venäjällä

Irak-hyökkäyksen tukeminen tulisi kalliiksi mutta helpottaisi tshetsheenien kurittamista

Tilaajille
12.9.2002 3:00

MOSKOVA. Yhdysvaltain varaulkoministeri John Bolton saapui Moskovaan kolmipäiväiselle vierailulle keskiviikkona. Sen aikana hän pyrkii taivuttelemaan Venäjää Yhdysvaltain kannalle Irak-kysymyksessä.

Yhdysvaltain mukaan Irakissa on paljon erilaisia joukkotuhoaseita, jotka muodostavat suuren uhkan länsimaille. Niiden takia Yhdysvallat ja Britannia aikovat ryhtyä aseellisiin toimiin, jos Irak ei päästä kansainvälisiä asetarkkailijoita esteettä alueelleen. Boltonin mukaan Yhdysvallat ei tarvitse uusia päätöksiä YK:n turvallisuusneuvostolta aseellista hyökkäystä varten. "Jos presidentti päättää hakea uuden päätöksen turvallisuusneuvostolta, kyse on vain poliittisesta oikeutuksesta, ei kansainvälisen lain vaatimuksesta", Bolton sanoi Moskovaan saavuttuaan. "Mielestäni ihmiset ymmärtävät, ettei meidän tarvitse odottaa sienipilven muodostumista taivaalle ennen kuin ryhdymme asianmukaisiin toimiin", hän jatkoi. Venäjä vastustaa voimakkaasti yhdessä Saksan ja Ranskan kanssa Yhdysvaltain Irakin politiikkaa. Yhdysvaltain terrori-iskujen jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin oli ensimmäisten johtajien joukossa lupaamassa tukeaan Yhdysvaltain presidentille George W. Bushille terrorismin vastaisessa taistelussa. Venäjän tuki sopi Venäjä puolestaan yhdisti nopeasti Tshetsheniassa käymänsä sodan osaksi terrorisminvastaista taistelua. Länsi hyväksyi ajatuksen Tshetsheniasta terrorismin pesänä ja vaikeni, olivat Venäjän armeijan toimet sodan repimässä tasavallassa sitten millaisia tahansa. Jos Venäjä ei tue Yhdysvaltojen mahdollista hyökkäystä Irakiin, vaikenemisen päivät voivat jälleen olla ohi. Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov kiirehtikin toteamaan tiistaina, että terrorisminvastainen sota ja hyökkäys Irakiin ovat kaksi eri asiaa. Venäjä on tullut Venäjä on saamaisillaan Irakista kymmenien miljardien arvoisen kauppasopimuksen. Se on pääsemässä poraamaan öljyä maan pohjoisosiin ja saamassa entistä suuremman osuuden Irakin öljyn myynnistä maailmanmarkkinoilla. Venäjä on koko ajan jatkanut neuvotteluja Irakin valtaeliitin lisäksi myös maan opposition kanssa. Kreml on valmis käymään kauppaa ja tekemään yhteistyötä Irakin kanssa kuka tahansa maan johdossa sitten onkaan. Venäjä on myös luonut valmiit kontaktit Irakiin aseiden myymiseksi heti YK:n pakotteiden poistuttua joskus tulevaisuudessa. Entä sitten, jos Venäjä päättää olla tukematta Yhdysvaltoja? Se merkitsisi jo vuoden jatkuneen kuherruskuukauden päättymistä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Venäjällä kuitenkin laskeskellaan, että monet Euroopan ja Lähi-idän valtiot reagoisivat Irakin sotaan sen kanssa samalla tavalla. Siksi nyt ei olisikaan kyse vain Venäjän ja Yhdysvaltojen välien heikentymisestä, vaan Yhdysvaltojen välien viilentymisestä hyvin monien maiden kanssa. Uudessa tilanteessa Venäjän painoarvo maailmanpolitiikassa voisi kohota. Yhdysvaltain Hän otti mallia Yhdysvaltain Irakin-suunnitelmista ja sanoi Venäjän varaavan itselleen oikeuden tehdä ennaltaehkäisevän hyökkäyksen Georgiaan, jos se ei pysty estämään alueeltaan tehtäviä iskuja Venäjän puolelle. Näin Putin ilmoitti selvästi, mitä Venäjän tuki Yhdysvalloille oikein maksaa - vapaita käsiä mille tahansa toimille Kaukasuksen alueella. Jos Yhdysvallat onkin kiistaton maailmanvalta, Venäjä on nyt kertonut haluavansa olla voimakkain valtio sen omalla alueella.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat