Ulkomaat

Komeiden talouslukujen takana piilee toinen Saksa – HS tutustui Berliinin leipäjonoihin

Ruokamatka läpi Berliiniin näyttää Saksaa tilastojen takana. Tähtiravintolan kokki ja ruoka-apua hakeva köyhä seisovat eri leipäjonoissa mutta saattavat saada hyppysiinsä samat raaka-aineet.

Berliini

Kun aloittaa arkea uudessa maassa, tavallinen on kummallista. Kauppareissullekin kaipaisi käyttöohjeita, kun ei ole tunnistaa, että kerma onkin jugurttipurkin kaltaisessa muovipikarissa.

Ja sitten, ruokakaupan tuulikaapissa, käyttöohje ojennetaan käteen.

”Yksi lisää”, lappusessa lukee.

Yli 500 000 berliiniläistä elää köyhyydessä, teksti jatkuu. Heitä voi kuitenkin auttaa. Laita ostoskärryyn yksi ylimääräinen tuote, maksa se kassalla muiden ostostesi kanssa ja anna Berliner Tafel -järjestön ruoka-apukeräykseen kaupan ovella.

”Hyvin soveltuvia ovat säilyvät elintarvikkeet kuten riisi, pasta, säilykkeet, tee, kahvi, suklaa.”

Ruokakauppa on näyteikkuna yhteiskuntaan. Kaikki syövät. Ruoka on elämänlaatua ja erottautumista. Se, mitä syöt, kertoo luokasta, terveydestä, vauraudesta.

Ruokakaupan lappu on mielenkiintoinen. Voi valita, mitä antaa leipäjonoon. Tarvitsijoita riittää, jos puoli miljoonaa berliiniläistä elää köyhyydessä.

Määrä on suuri, vaikka on berliiniläisiäkin paljon. Berliinissä on ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1944 yli 3,6 miljoonaa asukasta. Asukaslukua kasvattavat eniten ulkomailta tulleet, muutkin kuin pakolaiset, joita heitäkin on paljon. Saksaan tuli viime vuonna 890 000 turvapaikanhakijaa. Joka kolmannella berliiniläisellä on maahanmuuttajatausta. Tiedän, sillä olen tutustunut tilastoihin, kun olen etsinyt niistä käyttöohjeita Saksaan.

Mutta tilastoja parempi tapa tutustua saksalaisiin taitaakin olla ruokaretki Berliinin.

St. Jacobin kirkon takapihalle Berliinin Kreutzbergissa alkaa kertyä jonoa, vaikka ovet aukeavat vasta parin tunnin päästä. Tämä on yksi Berliner Tafelin ruokakassien jakopisteistä.

Kukaan ei ole juttutuulella.

”Ei ihmetytä. Moni täältä tuttu ei tervehdi minuakaan, jos tulemmekin vastakkain kadulla. Ehkä se on häpeää”, ruokajakelusta vastaava seurakunnan työntekijä Mariola Maxelon sanoo.

Jonottajia yhdistää sinnittely pienillä tuloilla. He ovat sairaseläkeläisiä, sekakäyttäjiä, kampaajia, musiikinopettajia, hotellisiivoojia, Maxelon esittelee. Pakolaisille seurakunnalla on oma apunsa. ”Leipäjonossa on paljon on eläkeläisiä, ja se surettaa. Vaikka on tehnyt työnsä, eläkkeellä ei elä. Vaikka olisi työ, minipalkalla ei elä.”

Saksan tilastokeskuksen luvut kertovat samaa. Joka kuudennen tulot jäävät alle 60 prosenttiin saksalaisesta keskitulosta. Suhteellisessa köyhyydessä elää 16 miljoonaa ihmistä. Se on osin seurausta suuresta hyvinvointijärjestelmän uudistuksesta, jonka tavoitteena oli sysiä työttömät tuilta töihin – mutta hyvin pienellä palkalla.

Maxelon on sitä mieltä, että 2000-luvun alun niin sanottu Hartz IV -uudistus oli menestys poliitikoille, mutta menetys perheille. ”Aina on köyhiä, tietenkin, mutta Saksa loi mallin, jossa pienipalkkainen tarvitsee monta työtä selvitäkseen.”

Kirkon kellarissa vapaaehtoistyöntekijät Gisela ja Birgitta pöyhivät salaattikasoja. Margariineissa on viimeinen myyntipäivä, sienet ihan syötävissä.

Kassillinen ruokaa maksaa euron. Ruoka on lahjoituksia ruokakaupoilta. Jos seurakunnan pakettiauto ei sitä hakisi, se lentäisi roskiin.

Gisela nostaa leipäjonon lajittelupöydälle uuden pahvilaatikon. Laatikossa on pateita ja juustoja. Pikkupussissa sameassa vedessä on muhkea mozzarella. Jonkun matkaan lähtee kohta mascarpone-juustoa.

”En ihmettele pettymystä perinteisiin puolueisiin. Pettymys näkyy siinä, että äärioikeistoa voi tukea julkisesti ja Vaihtoehto Saksalle menestyy”, Gisela sanoo.

Vaihtoehto Saksalle on uusi kannatustaan lisännyt puolue, joka ei peittele maahanmuuttovihamielisyyttään. Se on osa yleiseurooppalaista ilmiötä, jossa populistiset kovan linjan liikkeet saavat jalansijaa myös kansallisissa parlamenteissa.

Ajankuva on se, että Saksan jälleenyhdistymisen vuosipäivänä mielenosoittajat huusivat päin liittokansleri Angela Merkelin naamaa ”Merkel Siperiaan, Putin Berliiniin”.

Saksassa on ensi vuonna vaalit. Ei ihme, että myös Saksan johto kuulostelee kansalaisten tuntoja.

Saksan hallitus teetti 238-sivuisen selvityksen siitä, mitä saksalaiset odottavat hyvältä elämältä. Tärkeää on elää vapaasti ja turvassa, ilman pelkoa siitä, että jos sairastuu, vanhenee tai jää työttömäksi, turvaverkko pettäisi. Keskeiseksi iskusanaksi nousi turvallisuus.

Turvallisuus on suhteellinen käsite, ja niin on myös vauraus ja köyhyys. Syödä voi kovin monenlaiseen nälkään. Jatkan leipäjonosta paikkaan, jossa saisin kosketuksen vaurauteen.

Seison kukkuraisten vihanneskorien välissä ja tihrustan nimilappuja. Chioggiat maksavat 3,99 euroa kilolta, mukulapähkämöt 22,99 euroa, broccolo fiolaro 3,89 euroa.

Prenzlauer Bergin kaupunginosan Frischeparadies-ruokakaupan tiskit notkuvat herkkuja, joita ei edes tunnista.

Tirolilainen maidolla ruokittu vasikka on täällä se juttu, tai täydellinen Duroc-sianliha Thüringeristä. Kaikkien aikojen kalatiski. Kymmeniä erilaisia voipaketteja ympäri Eurooppaa.

Keitä täällä oikein käy ostoksilla? ”Esimerkiksi melkein kaikki Berliinin Michelin-tähtiravintoloiden kokit”, vastaa myyntipäällikkö Marcin Gietka. ”Täältä he saavat kaiken tarvitsemansa.”

Mutta pelkkä laatu ja hyvä palvelu eivät riitä, vaan elintarvikkeillakin on oltava tarina – kuka tämän tuotteen pyydysti ja miten perinteisellä menetelmällä. ”Saksalaisittain konsepti on ainutlaatuinen.”

Täällä kotigourmetharrastajalla on mahdollisuus poimia haluamansa huippukokkien kanssa samasta laarista. Jos on siis varaa. Monilla on.

Vaikka takana on vaikeat Saksojen yhdistämiset, Kiina-ilmiöt ja eurokriisit, Saksan bruttokansantuote on kasvanut vuodesta 1991 kolmanneksella. Työttömyysluvuissa rikotaan ennätyksiä, sillä työttömyysaste on Saksassa pienimmillään 25 vuoteen. Silti se, miten rikkaita Saksan superrikkaat ovat, hämmästytti viime vuonna myös Deutschen Institut für Wirtschaftsforsung -taloustutkimusinstituutin tutkijat.

Kävi ilmi, että rikkain prosentti saksalaisista omistaa kolmanneksen kaikesta yksityisomaisuudesta.

Berliini ei tosin ole Frischeparadies-ketjun parasta markkina-aluetta. Vauraimmat saksalaiset ovat etelämpänä. ”Münchenissä ja Stuttgartissa myynti on ihan toisenlaista”, Gietka sanoo.

Jotta hyllyt voivat näin notkua, on osattava liikuttaa tavaraa. Sen osaa tuoretuotetaivaan omistaja Dr. Oetker -yhtiö. Se on taitava pitämään huolta kovin erilaisista asiakasryhmistä. Se on tehnyt pakastepizzasta joka kodin hätävaran. Frischeparadies osoittaa, että Dr. Oetker haluaa pitää hyppysissään myös rikkaat.

Keskiluokka käy Frischeparadiesissä ostamassa joulukalansa ja herkut merkkipäiville. Miten keskiluokka muuten elää? Myös siitä pitäisi saada ote.

Nojaan baaritiskiin ravintola Restlos Glücklichissä Berliinin Neuköllnissä. Tämä on sitä Berliiniä, joka keskiluokkaistuu vauhdilla. Gentrifikaatio, globaali kaupunkilainen keskiluokkaistuminen, ei kuitenkaan tuota vain sellaista väestönosaa, jolle tulotason nousu tarkoittaisi Mercedes-Benziä ja omakotitaloa.

Baaritiskillä on rivi laadukkaita viinipulloja. Kaikki korkattuina ja maisteltavissa, lasillinen maksaa kaksi euroa. Berliiniläinen viinimyymälä on lahjoittanut pullot ravintolalle, sillä ne ovat jääneet yli viininmaistajaisista.

Illallistan Leoni Beckmannin kanssa. Hän on yksi tämän vapaaehtoisvoimin toimivan ravintolayhteisön perustajista. Lautasillamme on riisiä ja kastike, jossa on palsternakkaa, omenaa ja kyssäkaalia. Raaka-aineet ovat luomua – ne ovat luomuruokakauppaketjun biojätettä. Ja luomukauppojahan riittää.

Kastiketta kiinnostavampaa on kuitenkin saksalainen uusi kokeilunhaluinen urbaani keskiluokka. Ravintolan asiakkaat maksavat siitä, että syövät hävikkiruokaa. Kyse on foodsharing-ilmiöstä, siitä, että ihmiset jakavat keskenään aterioita ja ruoka-aineita, ja ekologisesta uusurbaanista elämäntavasta. Heille hyvä elämä on sitä, että on varaa kuluttaa eettisesti.

”Aamulla kokki saattaa saada eteensä vaikka laatikoittain ananaskirsikoita. Annamme täällä ruualle toisen mahdollisuuden”, Beckmann sanoo.

Täällä nälkää suurempi huoli on ruokahävikki. Mutta mitä Beckmann ajattelee niistä ihmisistä, joille toisten biojätteen syöminen ei ole tietoinen kulutusvalinta vaan pakko ja häpeä?

Vastuullinen voi olla moneen suuntaan, Beckmann vastaa. ”Tämä ei ole pois Berliner Tafelilta. Keräämme hyvin pieniä eriä muutamasta luomukaupasta.”

Tarjoilija tuo laskun. Kasviskastike maksaa kuusi euroa. Kaupan päälle tulee pääsiäissuklaa, jonka viimeinen myyntipäivä on tammikuussa.

Sulateltavaa riittää. Saman biojätepöntön äärellähän tässä ollaan, mutta olisi väärin sanoa, että kaikissa pöydissä syödään mascarponea ja että Dr. Oetker ruokkii niin köyhät kuin rikkaat.

Pelkät keskiarvot eivät kerro sitä, kuinka eri suuntiin yhteiskunnan eri ryhmät liikkuvat. Sitä ne nimittäin tekevät. Se on syytä pitää mielessä, kun yrittää ymmärtää, miksi vauras Saksa on nyt poliittisessa identiteettikriisissä.

Anna-Liina Kauhanen aloitti HS:n Berliinin-kirjeenvaihtajana marraskuun alussa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Saksa valmistautuu vaalivuoteen

 Saksassa järjestetään ensi vuoden syyskuussa parlamenttivaalit.

 Suuret kansanpuolueet, kristillisdemokraatit (CDU) ja sosiaalidemokraatit (SPD), pohtivat, miten vastata äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen kannatuksen nousuun.

 Liittokansleri Angela Merkelin odotetaan ilmoittavan sunnuntaina asettumisesta neljännen kerran CDU:n kansleriehdokkaaksi.

 Ennen liittopäivävaaleja ensi vuonna järjestetään myös kolmet osavaltiovaalit.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Saksa
  • Berliini
  • Anna-Liina Kauhanen
  • Tuloerot
  • Eurooppa
  • Leipäjonot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    2. 2

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    3. 3

      Ydinonnettomuusalue ei ole sen vaarallisempi kuin suurkaupunki saasteineen – edes Fukushimasta ei olisi tarvinnut muuttaa, sanovat tutkijat

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Väitös: Vanhempien esimerkki voi saada lapset liikkumaan koko elämänsä ajan – Isien ja poikien välillä näkyi kaikkein selvimmin yhteys

    6. 6

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    7. 7

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    8. 8

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    9. 9

      Jumalan herroittelua karsittiin Ruotsin kirkonmenoista – Uutinen levisi ulkomaille, ja moni käsitti väärin

    10. 10

      Juha Sipilä: Suomessa ei ole vähätelty seksuaalista häirintää – ”En ole tällaista kuullut kenenkään suusta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    3. 3

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    4. 4

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    5. 5

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    9. 9

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    10. 10

      Tuulia Tiihosen kävelykyky heikkeni ja korkea kuume jatkui kaksi vuotta – Väsymysoire­yhtymästä ei tiedetä juuri mitään, vaikka sitä sairastavat tuhannet suomalaiset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    10. 10

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    11. Näytä lisää