Ulkomaat

EU-maiden johtajat vakuuttivat auttavansa Syyriaa – Sipilä: Suomi voisi ottaa haavoittuneita

Bryssel

EU-maiden johtajat vakuuttivat myöhään torstaina päättyneessä huippukokouksessaan, että EU on valmis auttamaan Syyrian sodan kärsiviä ja ponnistelee sodan rauhoittamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilä raotti Suomen ovea Syyrian sodassa haavoittuneille, mikä oli kokouksessa otettu esillä yhtenä auttamismuotona.

”Miksipä ei. Suomi suhtautuu tähän myönteisesti”, Sipilä kertoi tiedotustilaisuudessaan.

Sipilän mukaan ehdotuksen syyrialaishaavoittuneiden ottamisesta Turkista Eurooppaan teki EU-maiden johtajien Brysselin-illallisella ”naapuri”, eli Sipilän vieressä istunut Saksan Angela Merkel.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Tämä on sellaista konkretiaa, jota tässä nyt tarvitaan”, Sipilä totesi.

Päätelmissään EU-johtajat päätyivät “tuomitsemaan voimakkaasti” Syyrian hallituksen joukkojen, Venäjän ja Iranin toimet Aleppon kaupungissa. EU:n mukaan siviileihin kohdistuvat hyökkäykset saattavat täyttää sotarikosten tunnusmerkit.

Sanamuodot eivät poikenneet juurikaan lokakuun huippukokouksen muotoiluista, mikä aiheutti heti epäilyksen, onko EU-johtajien sanoilla painoarvoa Syyriassa.

EU-pomot eivät päätyneet tälläkään kertaa uhkaamaan Venäjää Syyriaan liittyvillä pakotteilla, vaikka he toistivat, että “kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot” ovat pöydällä.

Sen sijaan EU-pomot latelivat listan “hätätoimia”, joihin Venäjän sekä muiden siviilikohteita moukaroineiden osapuolten tulisi ryhtyä, esimerkiksi: Itä-Aleppon siviilien evakuointi, “kaikkien Itä-Aleppon asukkaiden auttaminen ja suojeleminen” ja lääkinnällisen avun salliminen kaikkialla Syyriassa.

Pääministeri Sipilän käsityksen mukaan EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini tekee jatkuvasti työtä diplomatian rintamalla syyrialaisten auttamiseksi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan myönsi, että EU:lla on rajallinen rooli Syyriassa.

“Puhuakseni selkeästi– – emme ole niin tehokkaita kuin mitä haluaisimme olla. Mutta me emme ole välinpitämättömiä, mitä tulee syyrialaisten kärsimyksiin”, Tusk totesi lausunnossaan huippukokouksen jälkeen.

Huippukokous sai torstaina symbolisesti dramaattisen alun, kun Aleppon itäosan pormestari Brita Hagi Hasan lähetti lausuntonsa Brysselin kokousväelle.

”En pyydä teitä pelastamaan kapeita kujiamme, torejamme tai muurejamme, koska ne ovat mennyttä– – pyydän teitä pelastamaan meistä viimeisten henget, naisemme ja lapsemme”, Hasan totesi.

Tusk kutsui Hasanin kertomaan kokemuksistaan Aleppossa, mikä saattoi osaltaan panna puhtia EU-päättäjiin. Ainakin Syyriasta käyty keskustelu oli odotettua pidempi.

Syyrian sota on jatkunut yli viisi vuotta ja siinä on kuollut satojatuhansia ihmisiä. EU on pitkälti joutunut seuraamaan sivusta pitkittynyttä ja yhä katkerammaksi käyvää sotaa, jonka taistelukenttien tapahtumissa suurinta valtaa ovat käyttäneet kapinallisia tukeneet Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ja Syyrian hallinnon puolelle asettuneet Venäjä ja Iran.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi syyskuussa pitämässään puheessa EU:n sen astiset saavutukset rauhanratkaisun saavuttamiseksi.

”Missä on unioni, missä ovat jäsenmaat, kun neuvotellaan ratkaisua?” hän kysyi tuskastuneena.

Samalla kun Syyriaan liittyvät aloitteet jäivät lupauksien ja puheiden tasolle, EU-johtajat päättivät jatkaa Venäjän-vastaisia – Ukrainan sotaan liittyviä – talouspakotteita jälleen kuudella kuukaudella.

Asiaan ei liittynyt sinänsä varsinaista dramatiikkaa, sillä Venäjä ei ole osoittanut halukkuutta toteuttaa Minskin rauhansopimusta, minkä jälkeen pakotteita voitaisiin löysätä. Pakotteet uusittiin viimeksi kesällä, ja uusi puolen vuoden pakotekierros alkaa tammikuussa.

Viime kesänä Venäjän pakotteet nuijittiin läpi ilman mitään keskustelua suurlähettilästason kokouksessa. Tällä kertaa ilmeisesti haluttiin pitää suurempaa ääntä, kun pakotteiden jatkamisesta päätettiin jäsenmaiden johtajien kokouksen yhteydessä.

Jotkut jäsenmaat olisivat halunneet jatkaa pakotteita kerralla 12 kuukaudella, mutta siihen ei löytynyt tukea.

EU on asettanut Venäjälle pakotteita, koska maa valtasi keväällä 2014 Krimin niemimaan ja ryhtyi samana vuonna sotatoimiin Itä-Ukrainassa. Venäjä on asettanut EU-maita vastaan omia pakotteitaan.

Aika ajoin on käyty keskustelua siitä, onko EU-maiden yhtenäisyys pakotepolitiikassa murtumassa. Tähän mennessä näin ei ole käynyt.

Pakoterintamaa – vaikkakin Ukrainasta juontuvaa – on saattanut lujittaa Syyrian sota.

EU:n pakotepolitiikka Venäjää kohtaan koskee muun muassa asekauppaa sekä finanssi- ja energia-alojen yhteistyötä. Lisäksi pakotteita on suunnattu pariasataa ihmistä ja yhteisöä vastaan.

Venäjä asetti omat vastapakotteensa elokuussa 2014. Niillä rajoitettiin EU-maiden elintarvikevientiä Venäjälle, mikä on vaikeuttanut yritysten toimintaa Suomessakin.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    6. 6

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    7. 7

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    8. 8

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    11. Näytä lisää