Ulkomaat

Eikö Suomi hyökännytkään Neuvostoliittoon? Näin nuori puolalaistutkija kyseenalaisti kommunistisen historiankirjoituksen

Michał Kopczyński pitää venäläistä nationalismia ”todella vaarallisena”.

Kun puolalainen Michał Kopczyński, 52, kiinnostui koulu­poikana Pohjoismaiden historiasta, yksi asia jäi mietityttämään häntä. Hän luki puolalaisesta oppikirjasta, että Suomi oli vuonna 1939 hyökännyt Neuvostoliiton kimppuun.

Se ei tuntunut kovin järkevältä, kun vertasi Suomen ja ­Neuvostoliiton kokoa. ”Olin naiivi teinipoika ja olin tottunut ­lukemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Niissä aineissa kaksi plus kaksi oli neljä.”

Historiassa totuus ei ollut yhtä yksiselitteinen. Puola oli Kopczyńskin kouluvuosina osa Neuvostoliiton ohjailemaa kommunistista itäblokkia. Virallinen historia oli Moskovan sanelemaa.

Vuonna 1982 parikymppinen Kopczyński tapasi Puolassa ­vierailleen suomalaisen akateemikon Nils Erik Enkvistin. ­Puolaan oli julistettu sotatilalaki voimistuneen demokratialiikkeen vuoksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Hän kysyi Enkvistiltä vuodesta 1939 ja talvisodan alkamisesta. Enkvist kertoi totuuden Mainilan laukauksista. Venäjä oli lavastanut Suomen hyökkäyksen.

Kopczyński sai Enkvistiltä ­lisää luettavaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden historiasta.


Nyt Kopczyński on Varsovan yliopiston historian professori ja Puolan johtavia Mannerheim-tutkijoita. Tapaamme Blikle­kahvilassa Nowy Świat -kadulla.

Kahvilan seinällä on Mannerheimin kuva. Tämä oli hänen ­vakiopaikkansa, kun hänet siirrettiin Varsovaan ulaanirykmentin komentajaksi vuonna 1911.

Puola oli Venäjän imperiumin alaisuudessa ja Mannerheim osa tsaarin armeijaa. Mannerheim nautti ajastaan Puolassa. Hän solmi monia ystävyyksiä Puolan aateliston kanssa, vaikka hän edusti miehittäjää.

”Mannerheimia ei pidetty ­venäläisenä. Puolan aristokratia piti häntä ennen kaikkea suomalaisena”, Kopczyński sanoo.

Ehkä lähimmäksi ystäväksi Puolan-vuosina tuli ruhtinatar Marie Lubomirska, jonka perhe kuului Puolan varakkaimpien joukkoon. Suhteen laadusta on paljon huhuja, mutta Kopczyńskin mukaan Puolassa heidän väleistään puhutaan ennen ­kaikkea ystävyytenä.

Venäjällä nousussa ollut nationalismi 1900-luvun alussa näkyi sortokausina Puolassa ja myös suurruhtinaskunta Suomessa. Suomella ja Puolalla oli kuitenkin erilaiset suhteet Venäjään.

Puolalla oli taipumusta kapinointiin venäläisvalloittajaa vastaan, Kopczyński sanoo.

Kopczyński kertoo tarinan marraskuun 1830 kapinasta, kun puolalaiset nousivat venäläisiä vastaan. Vangiksi jäi kaksi Venäjän tsaarin armeijassa palvellutta suomalaista. Heitä houkuteltiin loikkaamaan Puolan puolelle.

Miehet eivät suostuneet. He sanoivat suomalaisten pysyvän nyt lojaalina Venäjälle, koska he tunsivat ”kylmän tuulen” ­Suomen yllä.

Kopczyński on tutkijana perehtynyt sekä Suomen että Puolan Venäjän-suhteisiin. Hän sanoo, että Suomen linja osoittautui ­lopulta menestyksekkäämmäksi aikana jolloin maat olivat Venäjän imperiumin vallan alla.

”Suomalaiset jatkoivat lojaalilla linjalla. He saavuttivat sillä paljon, kuten vapauden ajan Aleksanteri II:n aikana”, Kopczyński sanoo.

Venäjän-suhteissa ei ollut vain asenne-eroa. Myös maiden tilanteet poikkesivat toisistaan. Puola oli menettänyt itsenäisyytensä. Suomi oli otettu Ruotsin alaisuudesta Venäjän alaisuuteen.

Krimin valtaamisen ja Itä-Ukrainan sodan jälkeen Venäjä-suhde on muuttunut jälleen ajan­kohtaiseksi puheenaiheeksi eri Euroopan maissa.

Puola suhtautuu Venäjään selvästi Suomea haukkamaisemmin ja puhuu suorasanaisesti Venäjän uhasta. Toisin kuin Suomi, Puola on osa länsiliittouma ­Natoa ja sen kansallismielinen nykyhallinto suhtautuu Venäjään avoimen epäluuloisesti.

Kopczyński ei halua vetää ­yhtäläisyyksiä Puolan historiallisen kapinahengen ja nykyisen Venäjän-politiikan välille. Hän korostaa olevansa historioitsija.

Yksi asia voidaan hänen ­mukaansa kuitenkin oppia siitä ajasta, kun Mannerheim asui Puolassa. Myös silloin Venäjällä oli nationalismi vahvassa ­nousussa, mikä johti venäläistämiseen ja sortotoimiin sekä Puolassa että Suomessa.

”Venäläinen nationalismi saattaa olla todella vaarallista. Erityisesti pienille valtioille Venäjän kupeessa.”

Haastattelu on tehty lokakuussa 2016.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Puola
  • Gustaf Mannerheim
  • Suomen historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Sääongelmat jatkuvat Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnairin mukaan viivästykset ovat todennäköisiä vielä keskiviikkona

    9. 9

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    10. 10

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää