Ulkomaat

Saksa aikoo tunnustaa viime vuosisadan ensimmäisen kansanmurhan

Viralliset sovitteluneuvottelut yli sata vuotta sitten tehdystä hereroiden kansanmurhasta Lounais-Afrikassa alkoivat tammikuussa. Joukkovainoa nykyisessä Namibiassa pidetään alkusoittona natsien myöhemmille rikoksille Euroopassa.

Joukoittain ihmisiä tapettiin ja raiskattiin. Maat vallattiin, kaivot myrkytettiin. Perustettiin keskitysleirejä, joilla ihmisiä näännytettiin kuoliaaksi. Pääkalloja lähetettiin Saksaan rotuhygienian tutkimuksia varten.

Näitä raakuuksia on luonnehdittu 1900-luvun ensimmäiseksi kansanmurhaksi. Tapahtumapaikka oli Saksan Lounais-Afrikka, silloinen siirtomaa, jossa nykyisin sijaitsee itsenäinen Namibia. Saksalaissotilaiden uhreina oli kaksi paikallista kansaa, hererot ja namat.


Vuosien 1904–1908 raakuudet ovat olleet pitkälti unohdettuja muiden kuin uhrien jälkeläisten parissa. Nyt asia on kuitenkin noussut ajankohtaiseksi.

Aiemmin tässä kuussa Saksa ja Namibia aloittivat ensimmäiset viralliset neuvottelut, jotka tähtäävät ”yhteiseen ymmärrykseen” menneisyyden tragediasta. Saksan odotetaan vielä tämän vuoden kuluessa tunnustavan hererojen joukkotappamisen ”kansanmurhaksi”, esittävän anteeksipyynnön ja sopivan jonkinlaisesta korvauksesta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Toinen käänne asiassa oli, että tammikuun alussa herero- ja namakansojen johtajat nostivat Saksaa vastaan joukkokanteen liittovaltion tuomioistuimessa New Yorkissa ja vaativat korvauksia. Kanne oli osittain seurausta siitä, että uhrikansojen edustajat on jätetty neuvotteluiden ulkopuolelle Saksan ja Namibian hallitusten välisistä virallisista neuvotteluista.

Euroopan suurvallat jakoivat valtavan Afrikan omiksi hallintoalueikseen Berliinin konferenssissa vuonna 1884. Saksa tuli siirtomaavaltauksissa Britannian ja Ranskan perässä, mutta Afrikan lounaisrannikolta Keisari Vilhelm II:n joukot valtasivat laajan aavikkoisen alueen.

Paikallisilta asukkailta vietiin maat, ja tilalle muutti saksalaisia.

”Minä pyyhin kapinoivat heimot pois verellä ja rahalla”, kirjoitti saksalaisten Schutztruppe-joukon komentaja Lothar von Trotha saapuessaan maahan.

Rahaa hän käytti lopulta vähemmän, aseita enemmän.

Hererot, yksi monista paikallisista kansanryhmistä, nousivat kapinaan vuonna 1904, mutta heidän aseinaan oli puukeihäitä, kun taas saksalaiset käyttivät konekivääreitä. Kansanmurhassa tapettiin arvioiden mukaan 65 000–100 000 ihmistä.


Saksalaisten toteuttama väkivalta Lounais-Afrikassa on nähty myös esisoittona myöhemmin natsi-Saksan toteuttamalle juutalaisten kansanmurhalle.

Euroopan valtiot ovat haluttomasti yrittäneet hyvitellä siirtomaa-aikaisia hirmutöitään Afrikassa. Myös Saksa torjui pitkään vaatimukset käsitellä herero- ja nama-kansojen joukkotuhoja.

Eräänlainen käänne oli viime heinäkuussa, kun Saksa ulkoministeri Frank-Walter Steinmeierin suulla ensi kertaa suostui kutsumaan tapahtunutta ”kansanmurhaksi”.

Nyt tammikuussa aloitetut viralliset neuvottelut jatkavat viime vuonna alkaneita epävirallisempia keskusteluja. Kiistaa on etenkin rahasta, sillä Saksa on haluton maksamaan korvauksia uhrien omaisille. Sen sijaan se on ehdottanut korvausta esimerkiksi kehitysapuhankkeilla.

Länsi-Saksa otti vuonna 1952 vastuun natsien rikoksista juutalaisia vastaan ja maksoi suurkorvaukset Israelin valtiolle ja juutalaisjärjestölle. Saksa on vielä viime vuosinakin maksanut uusia korvauksia holokaustin uhreille.

Hererokansan päällikkö Vekuii Rukoro torjui viime syksynä jyrkästi ajatuksen, että hereroiden kokema vääryys voitaisiin sovittaa ilman korvauksia. Tällainen olisi ”loukkaus namibialaisten ja uhrien jälkeläisten älykkyyttä kohtaan”, hän ilmoitti.

Saksan valta Lounais-Afrikassa päättyi vuonna 1915. Namibia itsenäistyi lopulta vuonna 1990 rotusortoa harjoittaneen Etelä-Afrikan miehityksestä. Neuvotteluita kätilöi silloin YK-lähettiläänä Martti Ahtisaari.

Nyt Namibia on vakaa, laaja ja vain runsaan kahden miljoonan asukkaan maa. Hereroita on noin kymmenesosa väestöstä. Nama-kansaa on jäljellä arviolta 16 000 ihmistä.

Saksalaisvalloittajien jälkeläisiä omistaa ja viljelee edelleen maita, joita vallattiin hereroilta ja namoilta yli sata vuotta sitten. Saksaa puhuu äidinkielenään runsaat 20 000 namibialaista.

Saksan vaikutus näkyy edelleen vahvasti monissa namibialaiskaupungeissa, kuten Lüderitzissä ja Swakopmundissa.

Neuvotteluissa Saksan ja Namibian välillä yritetään päästä yhteiseen julkilausumaan jo kesään mennessä ennen syksyn Saksan vaaleja, jotka voivat muuttaa hallituksen kokoonpanoa ja kantaa kansanmurhakysymykseen.

Saksaa neuvotteluissa edustaa pitkäaikainen poliitikko Ruprecht Polenz. Hän on sanonut, että lopullisessa julistuksessa julmuuksia ”tullaan kutsumaan kansanmurhaksi”.

Sovintohanketta kuitenkin varjostaa se, ettei herero- ja namakansojen johtajia ole otettu mukaan neuvotteluihin. Ilman heitä mikä tahansa tuleva sopimus on ”täysin merkityksetön”, sanoi hereropäällikkö Vekuii Rukoro lausunnossaan aiemmin tammikuussa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Namibia
  • Saksa
  • Kansanmurha
  • Sami Sillanpää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    6. 6

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    7. 7

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    8. 8

      Järjestäjät: Uusnatsien vastamielen­osoitukseen osallistui tavallisia tamperelaisia, joita ei voi leimata äärivasemmistoksi

    9. 9

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    10. 10

      Miehittämättömät rahtilaivat voivat pian kyntää maailman meriä – Wärtsilä: Isot asiakkaat varaavat jo automaattisesti laituriin kiinnittyviä laivoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    7. 7

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    8. 8

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    9. 9

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    10. 10

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää