Ulkomaat

Pietarissa roihahti riita Iisakin­kirkon luovuttamisesta ortodokseille – nousi symboliksi kirkon vallan kasvusta Venäjällä

Pietarin kuvernöörin ilmoitus luovuttaa museona toimiva Iisakinkirkko ortodoksikirkolle repi rintaman maallisen yhteiskunnan ja voimistuvan kirkon välille.

Pietari. Pietarilainen Natalija Sokolovskaja päätti nopeasti, että hän aikoo osallistua taisteluun.

Sen verran hän hermostui, kun Pietarin kuvernööri Georgi Poltavtšenko ilmoitti tammikuun alussa, että vuosikymmeniä julkisena museona toiminut Iisakinkirkko luovutetaan ortodoksikirkon käyttöön aluksi ainakin 49 vuodeksi.

”Nyt katedraali kuuluu kaikille pietarilaisille, mutta kun siitä tulee vain ortodoksikirkko, monelle on epäselvää, kuinka sinne voi tulla ja kuinka siellä pitää käyttäytyä”, hän sanoo.


Hän ei ole suinkaan ainoa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Pietarin keskus­tassa sijait­seva Iisakin­kirkko on suoma­laisille tuttu ainakin pitkästä rakennusajastaan. Siksi Suomessa on yhä sanonta ”rakentaa kuin Iisakinkirkkoa”. Osin suomalaisesta graniitista rakennusta kirkosta tulikin valtava, kun se vuonna 1858 lopulta oli valmis. Se on 30 metriä korkeampi kuin Helsingin stadionin torni.

Siitä asti se on ollut Pietarin keskeinen maamerkki, josta paikalliset puhuvat kuin ihmisestä. Niinpä Iisakinkirkosta tuli pääpuheenaihe. Muutosta vastaan on osoitettu mieltä ja sitä vastustava nettiadressi on kerännyt jo yli 200 000 nimeä.

Kierroksia lisää se, että kyse on pitkälti myös ortodoksikirkon roolista yhteiskunnasta. Se on ollut keskeinen Neuvostoliiton romahduksesta lähtien, mutta kirkko on vahvistanut entisestään asemiaan sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin alkoi alkuvuodesta 2012 korostaa perinteisiä arvoja.

Kiista on periaatteessa yksinkertainen: pitäisikö Iisakinkirkon olla ensisijaisesti kirkko vai neutraali muistomerkki.

Sokolovskaja kannattaa museota – ja perustelee kantaansa kirkon symboliarvolla. Hän nostaa esiin erityisesti kaksi ja puoli vuotta kestäneen Leningradin piirityksen, jossa sodan aikana kuoli ainakin 650 000 ihmistä.

”Varsinkin ensimmäisen piiritystalven jälkeen 1942 Iisakin kirkko muodostui toivon symboliksi”, piiritysajan päiväkirjoja kustannustoimittanut Sokolovskaja sanoo.

Hän listaa: Kirkon ympärillä kasvatettiin vihanneksia. Sen kellariin oli evakuoitu taidetta esikaupunkien museoista suojaan natsi-Saksan joukoilta, joten se suojasi kulttuuria kirjaimellisesti. Se antoi myös suojaa viestikeskukselle ja ilmatorjunnalle.

Ranskalaisen arkkitehdin Auguste de Montferrandin suunnittelema Iisakinkirkko symboloi monelle myös Pietarin eurooppalaista perintöä, sillä se ei näytä tyypilliseltä ortodoksikirkolta.

Tällä on suora kytkös käsitykseen politiikasta. Osa vastustajista vastustaakin ennen muuta nykyistä poliittista linjaa, joka korostaa vastakkainasettelua lännen ja muun Euroopan kanssa.

”Poliittisissa kysymyksissä on nykyisin vaikea osoittaa mieltä, joten pettyneet osoittavat mieltään kulttuurikysymyksissä”, Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Dmitri Travin kuvaa yleistä tilannetta.

Iisakinkirkosta puhuttaessa kyse on siis paljon yhtä rakennusta isommista aiheista.

Iisakinkirkko on suosittu museo ja Unescon maailmanperintökohde. Vierailijoita on vuosittain noin 3,8 miljoonaa, minkä ansiosta lipputulot kattavat menot.

Syyn ymmärtää heti, kun menee sisälle. Kultainen ikonostaasi on kuin kerrostalo. Vasta aivan läheltä huomaa, että sen ikonit ovatkin mosaiikkeja. Ikonostaasin kivipylväät ovat vihreää malakiittiä ja syvänsinistä lapislatsulia.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.


Kirkon tilasi voimansa tunnossa oleva keisari Aleksanteri I. Suomi oli juuri liitetty keisarikuntaan ja ennen rakentamisen aloittamista armeija oli lyönyt Venäjälle hyökänneen Napoleonin armeijan.

Keisarit olivat myös niin vahvoja, etteivät koskaan antaneet Iisakinkirkkoa ortodoksikirkolle. Se kuului sisäministeriölle, vaikka toimikin kirkkona. Niinpä bolševikit eivät ottaneet sitä kirkolta vallankumouksessa.


”Siksi ei puhuta sen palauttamisesta kirkolle vaan luovuttamisesta kirkon käyttöön”, sanoo Herzenin yliopiston historian professori Julija Kantor.

Valtaosa kirkoista kuului kirkolle ja on palautettu. Kantorin mukaan usein on huomattu, ettei restauroijien ja kirkon yhteistyö toimi. Hän sanookin olevansa huolissaan kirkon arvokkaasta sisustuksesta ja museon kulttuurihistoriallisesti arvokkaista esineistä, jotka jäävät kirkkoon käyttöoikeuden siirtyessä ortodoksikirkolle.

”Jokin on tänään arvokas museoesine, mutta huomenna joku pappi sanoo sen olevan vain kynttilä ja ottaa käyttöön. Nämä kysymykset ovat tärkeitä.”

Kirkon kanta on selvä.

”Logiikka on yksinkertainen. Kirkkorakennuksen pitää olla kirkko”, sanoo Pietarin hiippakunnan viestinnästä vastaava rovasti Aleksandr Pelin.

Hänen mukaansa valtaosa ymmärtää tämän.

”Keltainen lehdistö vain haluaa skandaaleja”, hän selittää kiistaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Toki myös ortodoksikirkolle Iisakinkirkolla on vahva symboliarvo. Se on Venäjän hienoin kirkko, mutta kirkossa muistetaan erityisesti 1930-luku, jolloin kommunistit tekivät Iisakinkirkosta ateismin museon.

Ortodoksikirkko pyysi Iisakinkirkkoa vuonna 2015. Kuvernööri Poltavtšenko sanoi yleisen käsityksen mukaan silloin ei.

”En ole saanut selitystä, mikä nyt on muuttunut”, sanoo Pietarin valtuustossa eli lakiasäätävässä kokouksessa liberaalipuolue Jablokoa edustava Boris Višnevski.

Višnevski on hankkeen ehkä näkyvin vastustaja. Mielenosoituksetkin ovat olleet virallisesti hänen kannattajatapaamisiaan, sillä viranomaiset eivät anna lupia mielenosoituksille. Siksi valtapuolue on nyt säätämässä Pietariin lakia, jonka mukaan kannattajatapaamisillekin pitää pyytää lupa.

Hankkeen vastustajat epäilevätkin, että päätös on tehty Moskovassa. Varsinkin kun Poltavtšenko on ollut hiljaa.

Vallanpitäjät kiistävät tämän. Valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ryhmänjohtajan Aleksandr Teterdinkon mukaan kuvernööri ei vuonna 2015 tehnyt kirkon luovutuksesta kielteistä päätöstä vaan otti vain aikalisän. Nyt hän sitten teki päätöksen.

”Lain mukaan luovutuksen voi kieltää vain erityistapauksissa”, Teterdinko viittaa vuonna 2010 annettuun lakiin uskonnollisten rakennusten luovuttamisesta uskontokunnille.

Venäläiseen tapaan laki on kirjoitettu laveasti. Višnevski on Teterdinkon tulkinnasta eri mieltä, hänen mukaansa kirkon pyyntöön ei ole lainkaan pakko suostua.

Pääkatu Nevski Prospektilla on punainen torni, jonka alakerrassa Iisakinkirkon museon johtajalla Nikolai Burovilla on toimisto.

Vielä runsas vuosi sitten Burovin museoon kuului neljä kirkkoa: Iisakinkirkko, Verikirkko, Sampsonin katedraali ja Smolnan luostari. Viime viikolla hän luovutti Sampsonin katedraalin avaimet kirkolle, Smolnan luostarin kirkko oli saanut jo aiemmin.


”Olin varautunut päätökseen Iisakinkirkosta siitä asti, kun laki säädettiin. Tiesin, että meidän pitää panna se täytäntöön ennemmin tai myöhemmin. Mutta olin silti toiveikas, että museon poikkeuksellisuus säästäisi sen tältä prosessilta”, Burov sanoo.

Iisakinkirkon siirtyminen kirkoksi on kuolinisku museolle. Burov on kuitenkin päättänyt olla virkamies, joka noudattaa myös lakia, josta ei pidä. Nyt hän etsii töitä henkilökunnalle ja yrittää varmistaa, että kulttuuriperintö saadaan suojeltua.

”En yllättynyt reaktiosta. Olin aivan varma, että se loukkaa hyvin monien tunteita. Yritin varoittaa siitä, mutta en ollut riittävän vakuuttava.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Rakentaminen kesti 40 vuotta


 Iisakinkirkossa käy vuosittain 3,8 miljoonaa museovierasta eli yli 10 000 päivässä.

 Iisakinkirkkoa rakennettiin 40 vuotta 1818–1858.

 Rakennus saatiin valmiiksi vuonna 1842. Kirkon koristeluun kului 16 vuotta.

 Kirkon kupoliin käytettiin ainakin 100 kiloa kultaa.

 Iisakinkirkko on 101,5 metriä korkea.

 Jumalanpalvelukseen mahtuu 14 000 ihmistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Ortodoksinen kirkko
  • Pietari
  • Nähtävyydet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    2. 2

      Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

    3. 3

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    4. 4

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    6. 6

      Japanilaisessa tv-ohjelmassa ihastellaan kuopiolaiskoulua – Katsoimme japaniksi dubatun ohjelman Youtuben suomitekstityksillä ja emme ymmärtäneet mitään

    7. 7

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    8. 8

      Espoo selvittää, istuuko länsimetroyhtiön hallituksessa vääriä ihmisiä – Virkamiesten asema hallituksissa saattaa muuttua muuallakin, mikäli jääviysepäilyjä löytyy

    9. 9

      Kymmenen kuukauden ikäinen lapsi kuoli kolarissa Uudessakaarlepyyssä – poliisi korjaa tietoja: vauva oli turvakaukalossa

    10. 10

      Vegaanisen joulupöydän saa nyt koottua helpommin kuin koskaan – keräsimme bloggarien parhaat ruokavinkit, mukana vegaaninen munavoi ja sinihomejuusto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    3. 3

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    4. 4

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    5. 5

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    6. 6

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    7. 7

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    8. 8

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    9. 9

      ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

    10. 10

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    4. 4

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää