Ulkomaat

Isompi palkka ei pidätellyt virolaisperhettä Suomessa – paluumuutto lisää nyt Viron asukaslukua

Oravan perhe palasi kuuden Espoon-vuoden jälkeen Tarttoon. Viroon muuttaa nyt enemmän ihmisiä kuin lähtee pois ensi kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Tartto

Autonasentaja Kalvi Orav avaa vaalean puutalon portin Tarton kaupungin reunalla. Tänne viisihenkinen perhe ajoi viime vuonna suoraan lasten koulun kevätjuhlista Espoosta.

Auto oli kattoa myöten pakattu, vaikka Kalvi Orav oli kuljettanut suurimmat kuormat pitkin kevättä pakettiautolla.

”Mies työnsi viime hetkellä hitsauskoneen syliin”, muistelee kokki Daisi Orav omakotitalon olohuoneessa uunin lämmössä.

Oravat eivät olleet yksin liikkeellä. Ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen väestön määrä kasvaa Virossa. Se johtuu maahanmuuttajista, joista noin puolet on virolaisia paluumuuttajia. Noin kolmannes tulee Venäjältä tai Ukrainasta ja pieni osa muista EU-maista.


Meneillään on murroskausi. Maahanmuuttajia on ollut kahden kuluneen vuoden ajan enemmän kuin maastamuuttajia. Viime vuonna tulijoita oli 3 220 enemmän kuin lähtijöitä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kaikki muut itsenäisyyden vuodet Viro on ollut muuttotappion maa, Suomen voitoksi. Kun samaan aikaan Virossa on ollut joka vuosi enemmän kuolemia kuin syntymiä, tunnelma on välillä ollut kuin kansakunta tekisi hidasta kuolemaa. Nyt on mahdollisuus käänteeseen.

”Jos nykyinen kehitys jatkuu, Viro loogisesti muuttuu muiden EU-maiden tapaan maahanmuuttovaltioksi”, ennakoi professori Tiit Tammaru Tarton yliopiston kaupunki- ja väestömaantieteen laitokselta.

Rajoilla on vilkasta kumpaankin suuntaan, eikä vielä voi ennustaa, mihin vaakakuppi pysyvämmin kallistuu. Edelleen Virosta Suomeen muutti viime vuonna enemmän ihmisiä kuin päinvastoin.

”Epätasa-arvo Virossa on yhä suurta. Taloudellinen kehitys ei ulotu joka nurkkaan. Yksinkertaisen työn tekijät etenkin syrjäseuduilta lähtevät EU:n vauraampiin maihin, kuten Suomeen”, sanoo Tammaru.

Toisaalta työvoimapula, palkkojen ja elintason nousu lisäävät vetovoimaa.

Muuallakin EU:n itäisellä alueella maahanmuutto on kasvamaan päin, sanoo Tammaru.


”Äiti”, Kristjan Orav puhuttelee suomeksi Daisi Oravaa keittiössä.

Pääsyy paluumuuttoon oli lasten koulu ja kieli. Vanhemmilla oli Suomessa hyvät työpaikat. Perhe oli sulautunut Suomeen niin hyvin, että keskenäänkin puhuttiin välillä suomea.

”Lasten kielen kannalta oli viimeinen aika lähteä”, sanoo Daisi Orav.

Tartossa odotti tyhjillään talo, jonka Kalvi Orav oli isänsä kanssa remontoinut. Keittiön ikkunasta näkyy auringon lasku pellon taakse.

Virolaisessa paluumuuttajien Facebook-ryhmässä monet kertovat Suomesta muuton syyksi lasten koulun tai päiväkodin. Lisäksi Viroon vetää oma kiinteistö. Jollakulla syynä on myös vahva ulkopuolisuuden kokemus.

”Minun sydämeni oli koko ajan Virossa”, sanoo Kalvi Orav.

Ennen lähtöpäätöstä Oravat laskivat paperilla tulot ja menot kummassakin maassa. Ero Suomen hyväksi oli lopulta vain parisataa euroa kuussa.


Esimerkiksi Virossa kokki ansaitsee noin 500 euroa, Suomessa noin 1 400 euroa netto. Asunto ja vakuutukset maksoivat Espoossa enemmän, sillä Tartossa perheellä on velaton talo. Ruoka on suunnilleen yhtä kallista.

”Jos täällä olisi progressiivinen verotus, moni jäisi”, arvioi Kalvi Orav.

Viron hallitus onkin päättänyt lieventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Ensi vuoden alusta alle keskipalkan eli alle 1 200 euro kuukaudessa tienaavat alkavat saada 500 euroa verottomana.

Heinäkuussa lapsilisät nousevat niin, että kolmilapsinen perhe alkaa saada Virossa 500 euroa kuukaudessa eli enemmän kuin Suomessa.

Muutokset eivät olleet tiedossa vielä silloin, kun Oravat päättivät paluumuutosta.


Henrik tuli Viroon neljännelle ja Kristjan seitsemännelle luokalle.

Virossa pojat saivat omat huoneet. Henrik sai kissanpennun, Kristjanille on luvassa mopo, jos hän hoitaa koulun hyvin.

”Suomessa kuuntelin tunnilla ja tein tehtävät jo koulussa. Täällä näen enemmän vaivaa”, sanoo Kristjan.

Kun Kristjanin luokalla Espoon keskuksessa oli vain neljä kantasuomalaista ja Henrikin luokalla kaikki olivat ulkomaalaistaustaisia, Tartossa lähes kaikki ovat virolaisia. Joukossa on yksi iranilainen ja kolme venäläistä.


Tartossa muut sanovatkin Kristjania välillä suomalaiseksi ja Henrikiä suomalaisen veljeksi.

Vaikeinta perheen paluussa Viroon on ollut hoitopaikan löytäminen puolitoistavuotiaalle Joosepille. Lopulta paikka löytyi yksityisestä päiväkodista kaupungin toiselta puolen.

Töiden löytäminen oli helpompaa.

Aluksi Daisi meni hienoon hotelliin laittamaan aamupalapöytiä. Kuukauden kuluttua hän vaihtoi päiväkotiin ja mukavampiin työaikoihin. Palkka oli molemmissa yhtä pieni.

Kalvi löysi autonasentajan töitä, mutta 470 euron minimikuukausipalkka ja tulospalkkio tuntuivat liian pieneltä. Hän päätti ottaa laatikosta vanhan yrityksensä ja käynnistää sen.

Käänne muuttoliikkeessä on tapahtunut samaan aikaan, kun turvallisuustilanne Itämeren alueella on kiristynyt. Venäjän sotilaallinen aktiivisuus ei ilmeisesti ole vaikuttanut muuttopäätöksiin.

Ennen lähtöä Oravat huomasivat ilmapiirin muutoksen Suomessa. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi silmin nähden samaan aikaan, kun Länsi-Euroopassa tapahtui terrori-iskuja.

”Se pelotti”, sanoo Daisi Orav.

Oravat eivät palanneet Suomesta Viroon ensimmäistä kertaa. Edellinen kerta oli Viron talouden kuumana vuotena 2006. Kun kiinteistökupla Virossa puhkesi yhtä aikaa maailmantalouden kriisin kanssa 2008, työt loppuivat kuin seinään.

Perhe muutti Suomeen pakon sanelemana. Lainaa piti maksaa takaisin 700 euroa kuukaudessa, kun Viron keskibruttopalkka oli 800 euroa.

Nyt Daisi Orav ikävöi Suomea, pojat kaipaavat ystäviään. Mutta nyt velat on maksettu, ja perhe aikoo jäädä Viroon. Pitäisi tapahtua jotakin hyvin äärimmäistä, jotta lähtisimme, sanoo Kalvi Orav:

”Samaan tapaan perheet Suomessa puurtavat aamusta iltaan samojen asioiden eteen.”


Viro ei ole enää halvan työvoiman maa

Palkat Virossa ovat nousseet nopeasti työvoimapulan vuoksi. Nyt työmarkkinoille ovat tulleet uudet, aiempaa paljon pienemmät ikäluokat. Samaan aikaan suuri joukko työntekijöitä on ulkomailla, enimmäkseen Suomessa.

Muuttoliike Virosta alkoi heti rautaesiripun romahduksen jälkeen. Uudestaan se sai vauhtia EU:n suuresta laajenemisesta 2004, ja taas 2008 alkaneen talouskriisin seurauksena.

Käänteet ovat olleet nopeita. Vuoden 2010 alussa Virossa oli liki 20 prosentin työttömyys, nyt enää alle seitsemän prosenttia. Tämä on tehnyt muuton Viroon mahdolliseksi.

Muutto on jopa houkutteleva vaihtoehto aloilla, joilla on työvoimapula ja palkat nousseet nopeasti.

Makrotalouden professori Raul Eamets Tarton yliopistosta toppuuttelee, että edessä voi olla vielä takapakkia.

Paraillaan talouskasvu perustuu paljolti kulutukseen. Palkat ovat nousseet nopeasti työvoimapulan vuoksi. Samalla yrityksillä ei ole ollut rahaa uusiin investointeihin.

”Malli ei ole kestävä”, sanoo Eamets.

Selvää on, ettei Viro ole enää halvan työvoiman maa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Viro
  • Asukasluku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    4. 4

      Esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti – punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      ”Kokoomuksen pitäisi olla viisi kertaa keskustaa suurempi” – kolme arviota, miksi kokoomuksen kannatus nousee ja keskusta kyntää

    7. 7

      Tuleeko laina-autolla ajelu kalliiksi, ja mikä on kätevin palvelu? HS testasi kaksi viikkoa yhteiskäyttö­autoilua Helsingissä

    8. 8

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    9. 9

      Mistä opimme, että miehen kuuluu jahdata ja isä tarvitsee haulikon?

    10. 10

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    7. 7

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    8. 8

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    9. 9

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    10. 10

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää