Tulevaisuuden siirtolaisjoukot pakenevat outoja säitä ja vesipulaa – ”Ilmastonmuutos on uhkien moninkertaistaja”

”Ilmastonmuutos pelottaa meitä kaikkia”, sanoo kambodžalaisen kylän kyläpäällikkö HS:lle. Sama kylä on kuitenkin esimerkki myös siitä, kuinka yksinkertaisilla toimilla ilmastopakolaisuutta voidaan torjua.

Anlong Rein. Ennen luonto kertoi, oliko tuloillaan kuiva kausi vai rankkasade. Se helpotti kambodžalaisen Anlong Reinin kylän maanviljelijöiden elämää. He pystyivät varautumaan siihen, mitä ilmojen herrat seuraavaksi niskaan paiskaisivat.

Kyläpäällikkö Heoung Tes antaa suomalaiselle toimittajalle oppitunnin luonnon merkkien lukemisesta.

”Jos ravut tekivät pesänsä keskelle vetisintä riisipeltoa, edessä oli kuivuus. Pellon reunoilla pesivät ravut ilmoittivat sadekaudesta”, hän kertoo.

Samanlaisia merkkejä pystyi ennen lukemaan myös puiden kukintojen ajankohdasta ja hyönteisten käyttäytymisestä.

Nyt luontoäiti tuntuu olevan niin sekaisin, etteivät ravut ja muut sään sanansaattajat ehdi reagoida muutoksiin. Kuluneet kolme vuotta ovat kambodžalaisen maanviljelijän näkökulmasta olleet pahimmat miesmuistiin. Kuivuus ja tulvat tulevat lähes varoittamatta, ja niitä on vaikea ennustaa. Viime vuonna maata koetteli pahin kuivuus 50 vuoteen.


Maailman­pankin mukaan Kam­bodža on ilmaston­muutoksen vaiku­tuksille kaik­kein altteimpia maita. Anlong Rein sijaitsee alueella, jota kutsutaan Kambodžan riisiaitaksi. Nyt riisin viljeleminen ilman säännöllisiä sateita on aiempaa vaikeampaa. Kyläpäällikkö Heoung Tesin mukaan entistä useampi maanviljelijä jättää kotikylänsä ja hakeutuu töihin muualle.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuoden 2009 jälkeen yli 20 miljoonaa ihmistä on lähtenyt pakolaisiksi ilmastoon liittyvien syiden vuoksi. Vaikka siirtolaisuutta on ollut aina, liikkeellä on ennennäkemättömän nopeasti kasvava joukko ihmisiä.

”Ilmastonmuutoksella on valtaisat vaikutukset tulevaisuuden suhteen”, sanoo vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista.

Ilmastonmuutos tekee sääilmiöistä rajumpia ja vaikeammin ennustettavia. Sateet saapuvat rankempina ja ne aiheuttavat isompia tulvia. Kuivuus koettelee pahemmin alueita, joilla käyttövedestä on pulaa jo nyt.

Ihminen on kaikkein merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Australian National University (ANU) julkaisi helmikuussa raportin, jonka mukaan ihmisten toiminta on nopeuttanut luonnollista ilmastonmuutosta 170-kertaiseksi.


”Ihmisten aiheuttamat kasvihuonepäästöt kuluneiden 45 vuoden aikana ovat aiheuttaneet maapallolle 1,7 asteen lämpötilan nousun”, kommentoi professori Will Steffen käynnissä olevaa muutosta The Anthropocene Review -lehdessä.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti nousun pitäisi pysyä selvästi alle kahden asteen.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutos kasvattaa äärimmäisten sääilmiöiden, trooppisten myrskyjen sekä tulvien esiintymistä ja toisaalta aiheuttaa samanaikaisesti toisaalla kuivuutta. IPCC:n mukaan maailman ihmisistä jo 80 prosenttia kärsii päivittäisen kastelu-, käyttö- ja juomaveden puutteesta.

 

”Ilmastonmuutos on oikeastaan uhkien moninkertaistaja.”

Tulvat ja kuivuus vaikuttavat suoraan ruoantuotantoon. Maanviljelijät ja paimentolaiset joutuvat kilpailemaan keskenään alueista, joilla elinkeinon harjoittaminen on mahdollista. Taloudellinen kasvu hidastuu, ja ruoan hinta nousee.

Kambodžalaisessa Anlong Reinin kylässä tämä hetki on jo käsillä. Suurin osa alueen ihmisistä saa toimeentulonsa omalta pelloltaan. Sadon epäonnistuminen vaikuttaa suoraan köyhien perheiden ruokatilanteeseen. Kun ruokaa ei ole, on etsittävä uusi paikka, jossa eläminen on mahdollista. Siksi ihmiset lähtevät liikkeelle. Jotkut jättävät kotiseutunsa lopullisesti. Luoteis-Kambodžasta liike käy kohti Thaimaata.


Eurooppaan muuttoliike on parin viime vuoden aikana tuonut Välimeren kautta yli kaksi miljoonaa afrikkalaista, aasialaista ja Lähi-idästä kotoisin olevaa siirtolaista. Ilmastoon liittyvät syyt vaikuttavat taustalla konfliktien lisäksi.

Ruohomäen mukaan ilmastonmuutoksen luoma pula vedestä ja maasta ajaa ihmiset riitelemään vähistä resursseista. Siitä seuraa pahimmillaan konflikteja. Tämä ilmiö näkyy esimerkeiksi Sudanissa, Nigerian pohjoisosissa ja Keski-Afrikan tasavallassa sekä vuoden 2011 arabikevään ja Syyrian sisällissodan taustalla.

”Ilmastonmuutos on oikeastaan uhkien moninkertaistaja”, Ruohomäki sanoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien torjuminen maksaa vähemmän kuin tuhojen korjaaminen. Samalla se torjuu ilmastonmuutoksesta johtuvaa siirtolaisuutta, kun ihmisten mahdollisuudet jäädä kotiseudulle paranevat.

Kambodžassa aloitettiin esimerkiksi viime vuonna Euroopan komission rahoittama EU Aid Volunteers -ohjelma, jonka tarkoituksena on vapaaehtoisten avulla auttaa paikallisia tavallisia ihmisiä varautumaan paremmin katastrofeihin. Suomalainen Kirkon ulkomaanapu on ollut Kambodžassa mukana kouluttamassa.

Keinot ovat lopulta hyvin yksinkertaisia. Esimerkiksi Anlong Reinin kylässä on suunniteltu lasten ja vanhusten sekä ruokavarastojen tulvaevakuointipaikkoja, tulvariskistä varoittavan hälytysjärjestelmän rakentamista ja varakastelujärjestelmiä.

Kun tällaiset asiat ovat hoidossa, viljelijät eivät menetä koko satoaan yllättävän tai vaikean sääilmiön iskiessä.

”Emme voi täällä vaikuttaa ilmastonmuutokseen, mutta voimme opetella varautumaan siihen”, sanoo kyläpäällikkö Heoung Tes.

Tulevaisuudessa ilmastopakolaisuutta aiheuttaa myös pula makeasta vedestä. Jo nyt varannot hupenevat vaarallisesti Pohjois-Afrikan, Saudi-Arabian ja Jemenin sekä Indusjoen seudulla Intiassa ja Pakistanissa, missä veden tarve on suuri ja lisääntyy väestönkasvun takia entisestään.

”Väittäisin, että vedestä tulee samanlainen geopolitiikkaa määrittelevä tekijä kuin öljy on ollut. Vuoteen 2050 mennessä meitä on noin yhdeksän miljardia. Se tarkoittaa, että käyttövettä tarvitaan vähintään 50 prosenttia enemmän kuin nykyisin”, Ruohomäki sanoo.

Kambodžassa jouduttiin viime vuonna ajamaan riisipelloille vettä säiliöautoilla ja kuivuus vaikutti yli 2,5 miljoonan ihmisen elämään.

”Ilmastonmuutos pelottaa meitä kaikkia”, sanoo kyläpäällikkö Heoung Tes.

Etenkin nuoria lähtee tavoittelemaan parempaa elämää muualta, yhä useammin oman kotimaansa ulkopuolelta. Heoung Tes kertoo, että lähtijät myyvät kotipeltonsa niille, jotka maksavat maasta parhaiten. Hänen mukaansa ostajat ovat usein liikemiehiä, jotka rakentavat peltojen päälle teollisuusrakennuksia.

Kylä menettää samanaikaisesti parhaimmassa työiässä olevia ja peltoja.

Anlong Reinin kylässä on paljon lapsia ja ikäihmisiä.

Kylän viereisten viljelysten lähellä kulkeva kapea joki tulvii rajusti rankkasateiden aikaan aina pelloille ja tielle asti. Paikalliset lapset hyppivät joenpenkalta viileään veteen. Peltojen välissä olevassa tiessä näkyvät edellisen tulvan jäljet. Muta on kuivunut möykkyiseksi ja vaikeakulkuiseksi.

Kuivunut kuollut pikkurapu paistaa valkoisena punaruskeaa maata vasten.

Juttua varten on haastateltu myös Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikköä Eija Alajarvaa.


HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

  2. 2

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  3. 3

    ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

  4. 4

    Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

  5. 5

    Neljä ihmistä loukkaantui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, yksi otettu kiinni – HS seuraa

  6. 6

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  7. 7

    Uusnatsit ja heidän vastustajansa osoittavat mieltään Tampereella – junaliikenne Porin ja Seinäjoen suuntaan poikki

  8. 8

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  9. 9

    Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

  10. 10

    Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  2. 2

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  3. 3

    Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

  4. 4

    Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

  5. 5

    Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

  6. 6

    ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

  7. 7

    Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

  8. 8

    Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

  9. 9

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  10. 10

    Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  2. 2

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  3. 3

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  8. 8

    Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

  9. 9

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  10. 10

    ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

  11. Näytä lisää