Ulkomaat

Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

Venäjänkielisillä on Virossa omat asuinalueensa, päiväkotinsa, koulunsa, harrastuksensa, nettiyhteisönsä ja jopa työpaikkansa. Kuplat kohtaavat harvoin, vaikka nuoret opiskelevatkin toistensa äidinkieltä.

Kuressaare / Narva

Saarelaispojan mielestä pakkovenäjää tarvitaan

Venäjän tunnin aiheena on ruoka. Saarenmaan yhtenäiskoulun, Saaremaa ühisgümnaasiumin, 11 A:n opettaja pommittaa kysymyksillä.

”Mistä keitosta sinä pidät, Mart?” opettaja Ljubov Paju kysyy venäjäksi.

”Seljanka... seljankasta”, Mart Truu pinnistää lausuakseen sanan oikean taivutusmuodon venäjäksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Venäjä on pakollinen oppiaine kuudennesta luokasta lähtien tässä koulussa. Koulu on itse päättänyt kielen pakollisuudesta, vaikka saarella ei juuri asu venäjänkielisiä.

Truu kuulee venäjää lähinnä oppitunnilla, ja joskus kotona, kun neuvostoarmeijan käynyt isä katsoo venäläisiä komedioita. Venäjänkielisiä ei kuulu tuttavapiiriin.


”Pakkovenäjän kanssa on sama kuin pakollisten kirjallisuuden tuntien. Pakko muuttaa sen vasten­mieliseksi. Mutta oikeasti sitä tarvitsee”, hän miettii.

Viron väestöstä kolmekymmentä prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää.

”Haluamme tai emme, täällä on jo monessa sukupolvessa perheitä, jotka eivät ole oppineet viroa”, Truu sanoo.

Suurta vähemmistöä erottavat valtaväestöstä omat asuinalueensa, päiväkotinsa, koulunsa ja työpaikkansakin. Venäjänkielisten suosimia harrastuksia ovat monet taistelulajit ja jääkiekko, kun vironkieliset hallitsevat koripallossa ja kuorolaulussa. Kun tähän vielä lisätään Venäjän ja Viron televisiot, kuplat eivät kohtaa.

”He ovat tulleet tänne, mutta me puhumme heidän äidinkieltään. Se on kylmä tosiasia. Sitä voi vastustaa, mutta sen kanssa voi myös elää”, sanoo Truu.

Siksi Truu on päättänyt sopeutua ja opiskella venäjän. Sitä edellytetään myös monissa työpaikoissa Tallinnassa.

Nyt Virossa muistellaan venäjänkielisten patsasmellakoita, jotka roihahtivat kymmenen vuotta sitten Tallinnassa. Mart Truu oli silloin seitsemänvuotias eikä muista paljoa tapahtumasta. Sellainen mielikuva jäi, että venäläiset voivat hermostua helposti.

Hiljattain Truu tapasi venäjänkielisiä narvalaisia teatterifestivaaleilla Tallinnassa, ja asiat hoidettiin englanniksi.

”Nuoret ovat yhteistyöalttiimpia”, Truu olettaa.


Mart Truun perivirolainen päivä on alkanut kello 7.30 paahtoleivällä ja kahvilla talossa, jonka porstuan täyttää omenan tuoksu. Saarenmaalta ovat kotoisin kaikki isovanhemmat.

”Meille juuret ovat tärkeät”, sanoo Truu leipää voidellessaan.

Töihin kiiruhtava sairaanhoitajaäiti tuo postilaatikosta paikallislehden ”Meie Maa”. Maailmaa Truu seuraa virolaisesta Delfi-uutisportaalista ja joskus BBC:ltä. Paljon linkkejä uutisiin tulee Facebookin kautta.

Isoveli on lähdössä terveystarkastukseen kutsuntojen vuoksi. Mart Truu solmii kravatin, kiillottaa kengät ja hakee pyörän pihavajasta.


Ensimmäinen tunti on filoso­fiaa. Truu tervehtii koulutovereita virolaisittain vähäeleisesti nyökäten.

Iltapäivällä Truu piipahtaa kotona. Truun huoneen seinällä on rivi kunniakirjoja musiikki- ja näytelmäharrastuksista sekä nippu mitaleita koripallosta. Ammatikseen hän kaavailee kuitenkin tietotekniikkaa. Alalla pystyisi tienaamaan Virossakin.


Viron päähaaste on Truun mielestä maasta­muutto.

”Oleellista olisi luoda sellainen ympäristö, ettei virolaiselle syntyisi toivetta tai pakkoa lähteä taloudellisista syistä Viron kamaralta.”

Illaksi Truu kiiruhtaa koululle lauluharjoituksiin.

”Laulujuhlilla ymmärtää virolaisuuden merkityksen. Siellä syntyy yhteenkuuluvuuden tunne. Se on tunne, että yhdessä pystymme mihin vain.”


Narvalaispoika puhuu viroa paremmin englantia

Narvalainen Vladislav Konstantinov kannattaa EU:ta ja haluaa opiskella jossain toisessa EU-maassa.

Viron tunnin aiheena ovat kosketusnäyttöiset puhelimet, mutta aluksi Vladislav Konstantinov, 17, saa kertoa Strasbourgin-matkastaan.

Narvan Kesklinna Gümnaasiumin 11. luokkaa käyvä Konstantinov palasi Ranskasta edellisiltana. Koulun ryhmä edusti Viroa EU-tilaisuudessa.

Mikä jäi parhaiten mieleen, joku kysyy määrätyllä vuorollaan.


”Vanhakaupunki. Taloja oli enemmän, ja ne olivat kauniimpia kuin Tallinnassa.”

Venäjänkieliset narvalaislukiolaiset osaavat periaatteessa jo kelpo viroa. Laki edellyttää, että tällaisessa venäjänkielisessäkin koulussa vähintään 60 prosenttia oppitunneista on viroksi.

Oppikirjan 14. kappale ”Puutetundlike võidukäigu algus” eli ”Kosketusnäytön voittokulun alku” on vaativaa kieltä, eikä aihe ei tunnu kiinnostavan 17-vuotiaita. Kellokin on jo yli kaksi.

Oppilaiden vastauksista ja puheesta kuulee heti, etteivät he puhu viroa arjessaan.


”Käytän viroa lähinnä koulussa, joten puhun paremmin englantia. Minulla on kyllä virolaisia kavereita, mutta he ovat kaksikielisiä tai puhuvat venäjää.”

Lyöttäydymme Konstantinovin seuraan heti kahdeksan jälkeen maanantaiaamuna Joalankadun alkupään Stalinin aikaisen nelikerroksisen talon yläkerrassa.

Sähkölaitoksella työskentelevä äiti ja veturinkuljettajaisä ovat jo töissä. Konstantinov syö rahkapiirakkaa ja juo teetä, tänään ei ole puuroaamu. Äiti on leiponut lisäksi tiikerikakkua, ainokainen kun on ollut pitkään poissa.

On hiljaista, sillä television aamushow ei ole päällä. Konstantinov ei katso televisiota lainkaan. Uutisetkin hän lukee kännykällä yleensä Britannian yleisradioyhtiön BBC:n venäjänkielisiltä sivuilta. Virolaista mediaa hän seuraa, viroksi ja venäjäksi, jos Virossa tapahtuu jotain tärkeää.

”En kuitenkaan jaksa lukea, että kissa on pelastettu puusta.”


Konstantinovin sukuhistoria on narvalaisille tyypillinen. Isovanhemmat tulivat neuvostoaikana, omat vanhemmat syntyivät jo Narvassa. Konstantinovilla, vanhemmilla ja isoäidillä on Viron passi, isoisällä Venäjän.

”Hän ei saanut Viron kansalaisuutta, joten hän otti Venäjän. On kuitenkin parempi olla jonkin maan kansalainen kuin ei minkään”, Konstantinov sanoo, kun kävelemme kohti koulua.

Reitti kulkee Puškininkatua läpi keskustan. Oikealla näkyy Venäjä.


Konstantinov sanoo käyvänsä siellä kerran pari vuodessa. Serkut asuvat Pietarissa.

Ensimmäinen tunti on historiaa ja yhteiskuntaoppia. Luokan ovella pojat kättelevät toisiaan.

Lukujärjestyksessä on lisäksi äidinkieltä, biologiaa ja viroa.

Konstantinov harrastaa laulua ja kitaransoittoa, on nuorisovaltuustossa ja näyttelee. Kavereiden kanssa oli pieni startup-hankekin. Hän lukee paljon, muun muassa venäläistä runoutta kuten Vladimir Majakovskia.

Pääharrastus on väittely. Koulun jälkeen on keskityttävä valtakunnalliseen väittelykisaan, joka järjestetään viikonloppuna.

Vaikka väittelykilpailuissa on omat sarjat venäjän- ja vironkielisille, ne ovat yksi paikka, jossa ryhmät kohtaavat. Arjessa yhteyksiä on muuten vähän. Sosiaalinen mediakin erottaa: nuorten narvalaisten keskuudessa venäläinen VKontakte on suositumpi kuin Facebook.

Konstantinov sanoo silti näkevänsä tulevaisuutensa Virossa. Hän ei pidä itseään minään toisen luokan kansalaisena. Pronssisoturi on vain historiaa, josta hän muistaa uutispätkiä.

Hän kannattaa EU:ta ja haluaisi opiskella ulkomailla, mutta palata töihin Viroon.

”En pidä itseäni virolaisena, venäläisenä tai vironvenäläisenä, vaan eurooppalaisena.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Viro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    3. 3

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    4. 4

      Trump syytti kongressiedustajaa valehtelusta, kun tämä kertoi tökeröstä puhelusta kuolleen sotilaan surevalle leskelle – Washington Post: Sotilaan äiti vahvistaa presidentin tökeröydet

    5. 5

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    6. 6

      Tässä hän on, Kätilöopiston viimeinen vauva: Tyttö Erlin syntyi keskiviikkoiltana kello 18.39 – 57 vuotta palvellut synnytysosasto sulki ovensa

    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Neljä menetti työnsä, kun lääkäri poistettiin väkisin lentokoneesta keväällä Yhdysvalloissa

    9. 9

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää