Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

Turvallisuutta ja vapautta ei voi maksimoida samanaikaisesti, joten tasapainon hakemisesta voi vielä tulla todella vaikeaa, kirjoittaa Heikki Aittokoski HS:n esseessä.

Tekstiilitehtailijan poika Mateu Morral syntyi vuonna 1880 Kataloniassa. Parikymppisenä hänellä virisi kiinnostus Nietz­scheen, kemiaan ja anarkismiin. Yhtälö oli tappava.


Touko­kuussa 1906 Morral yritti murhata Espanjan kuninkaan Alfonso XIII:n ja tämän puolison Victoria Eugenian, jotka juhlivat häitään.

Morral rakensi pommin viidennen kerroksen hotelli­huoneessa Madridissa. Kun hääparin kulkue ohitti hotellin Calle Mayorilla, nuori anarkisti heitti pomminsa. Alfonso ja Victoria Eugenia selvisivät hengissä, mutta ainakin 15 sivullista kuoli. Morral jäi kiinni ja tappoi itsensä.

Mateu Morralin tapauksesta kerrotaan kirjassa Age of Anger. Kirjan voisi suomentaa nimellä Vihan aikakausi. Sen on kirjoittanut intialainen Pankaj Mishra, ja se on häiritsevä kirja.

Lontoossa asuva Mishra on kirjoittanut kirjoja sekä kolumneja anglosaksisiin laatulehtiin. Hänen mielestään me rikkaan maailman kasvatit olemme itsekkäitä pullasorsia ja itse syyllisiä ongelmiimme.

Väkivalta on niin sanotuissa länsimaissa suorastaan sisäänrakennettuna, ja näin on ollut jo vuosisatoja. Olivathan maailmansodat, kansanmurhat ja siirtomaiden sorto ”meidän” aikaansaannoksiamme.

Ja edelleen: Edistysajattelu ja valistuksen ihanteet ovat hämäystä. Ylistetty 1700-luvun ranskalaisfilosofi Voltaire oli omahyväinen ja tekopyhä tyrannien mielistelijä, joka keräsi mielettömän omaisuuden sveitsiläisillä kellobisneksillään.

Venäjän keisarinnaa Katariina Suurta hän kannusti ”opettamaan puolalaisille suvaitsevaisuutta pistimillä”, eikä hän piitannut rahvaasta: ”Emme ole koskaan väittäneet, että haluaisimme valistaa suutareita ja palvelustyttöjä.”

Pankaj Mishran eräänlaiseksi idoliksi nousee Voltairen aikalainen ja vihamies Jean-Jacques Rousseau, joka oli pienen ihmisen asialla:

”Kaikki suuret puheet yhteiskunnasta, oikeudenmukaisuudesta, laista, toisten puolustamisesta, heikkojen auttamisesta, filosofiasta ja järjen edistysaskelista ovat vain ovelien poliitikkojen tai alhaisten imartelijoiden keksimiä houkuttimia, joiden avulla alistetaan yksinkertaisia.”

Rousseaun ihanneyhteiskuntana oli antiikin Sparta, sotilaallinen, kurinalainen ja selkeästi järjestäytynyt.

Mishra tekee kirjassaan valtavan aatehistoriallisen kierroksen. Hänen katsannossaan maailmaa riivaa tyytymättömyyden jatkumo. Jean-Jacques Rousseau ja Madridin vuoden 1906 anarkistipommittaja asettuvat osaksi samaa kaarta kuin nykyiset ääri-islamilaiset terroristit, ja nyt on meneillään ”globaali sisällissota”.

Tämä on se ajatus, joka tekee Vihan aikakaudesta häiritsevän kirjan. Että liberaalissa demokratiassa olisi vuosisatainen valuvika, jolla voi selittää vaikka Man­chesterin terrori-iskun toukokuussa 2017.

Ajatus ei ole pelkästään häiritsevä, se tuntuu häiriintyneeltä. Siitä on nimittäin lyhyt matka lopputulemaan, että viattomat nuoret kuolevat konsertissa sen takia, että systeemi on mätä. Syyllinen ei siis olisi murhaaja vaan systeemi.

Ajatus on silkkaa pötyä.

Ensinnäkään, systeemi ei ole mätä. Läntisissä yhteiskunnissa on huomattavia epäkohtia – vaikkapa eriarvoisuus ja syrjäytyminen – mutta myös pysyvä pyrkimys niiden korjaamiseksi. Jos ajattelee yhtään pidemmällä aikavälillä, saavutukset ovat epäkohtia paljon suurempia.

Toiseksi, viattomien murhaajat eivät taatusti ajattele olevansa osa pitkäkestoista protestia liberaalia demokratiaa vastaan. Murhaamista he ajattelevat.

Terrorismi ja sen ihailu ei ole Euroopassa uutta, niin kuin Mishra osoittaa. Hän lainaa italialaista Filippo Marinettia, joka vuonna 1909 laati Futurismin manifestin.

”Me haluamme ylistää sotaa – maailman ainoaa puhdistavaa voimaa – militarismia, isänmaallisuutta, anarkistien tuhoisia tekoja, kauniita aatteita joiden tähden kuollaan, ja naisten halveksuntaa. Me haluamme tuhota kaikenlaiset museot, kirjastot ja akatemiat.”

Marinetti oli eräänlainen vaikutusvaltainen hörhö, joka myöhemmin innostui fasismista. Kieli on joka tapauksessa tuttua: paria sanaa muuttamalla tuo kuulostaisi ihan Isisin hourepropagandalta. Panee vain ”isänmaallisuuden” tilalle ”jihadin” ja ”anarkistien” tilalle ”marttyyrin”.

Verihuuruisiin fantasioihin ja niiden toteuttamiseen johtaa ilmiö, jota Pankaj Mishra kutsuu fiinisti ranskaksi sanalla ressentiment. Suomeksi pätevä ilmaus olisi varmaankin kauna.

Meidän liberaaleissa demokratioissamme kytee siis kauna. Tästä voi olla samaa mieltä. Kaunaa hautovat monet: globalisaation häviäjät, työpaikkansa menettäneet, ahdistetuksi olonsa kokeva keskiluokka, rasistit, ulkomaalaisvastaiset kansankiihottajat, näköalattomat nuoret.

Mishra on poiminut kauna-sanan Friedrich Nietzscheltä, siltä samaiselta saksalaisfilosofilta, jota katalonialaisterroristi Mateu Morral niin kovin ihaili.

Nietzsche puhui ”kaunan miehistä”, joiden toimintakenttänä on ”maanalaisen koston värisevä valtakunta, purkauksissaan väsymätön ja kyltymätön”. Kuulostaa ihan sosiaaliselta medialta.

Terroriteot ovat kaunan järkyttävin seuraus. Mateu Morralin ja Filippo Marinettin aikana, 1900-luvun taitteessa, Eurooppa vilisi pieniä anarkistisoluja.

Attentaatit olivat yleisiä. Niissä kuoli enimmäkseen tavallisia ihmisiä, mutta myös lukuisia valtiojohtajia. Muun muassa Ranskan presidentti Sadi Carnot puukotettiin Lyonissa vuonna 1894, Espanjan pääministeri Antonio Cánovas ammuttiin kylpylässä Baskimaalla vuonna 1897 ja Italian kuningas Umberto I ammuttiin Monzassa vuonna 1900.

Nykyiset ääri-islamilaiset terroristitkin varmaan murhaisivat mielellään valtiojohtajia. Näiden turvatoimet vain ovat nykyään niin mittavia, että murhaajat iskevät sinne minne pystyvät: konserttiin Manchesterissä, ostoskadulle Tukholmassa, Berliinin joulutorille, Pietarin metroon ja Pariisin kahviloihin.

Pehmeisiin kohteisiin, arkeen, sinne missä meitä sattuu eniten.

Eurooppa on siirtynyt toistuvien terrori-iskujen aikaan, jonka kestoa me emme tiedä. Jos terrorin kierre vain jatkuu ja jatkuu, on helppo ennustaa, että paine koviin otteisiin äityy suureksi. Enemmän aseistettuja vartijoita, enemmän turvatarkastuksia, enemmän valvontaa, enemmän ratsioita kevyemmin perustein.

Jos näin käy, liberaali demokratia ei enää olekaan niin liberaali, siis vapauksiin uskova ja avarakatseinen. Turvallisuutta ja vapautta ei voi maksimoida samanaikaisesti, joten tasapainon hakemisesta voi vielä tulla todella vaikeaa.

Huonona vaihtoehtona on moderni versio Spartasta.

Pankaj Mishra: Age of Anger.A History of the Present. 2017, Allen Lane.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    3. 3

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    4. 4

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    5. 5

      Intian Basaarin perustajalla oli parhaimmillaan 27 liikettä ympäri Suomen – Hippivaatteita tuotiin suoraan omasta tehtaasta Intiasta, kunnes lama pakotti sulkemaan kauppoja

    6. 6

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    7. 7

      On julma etuoikeus pystyä ahdistelemaan tyttöä tai naista ilman seuraamuksia

    8. 8

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    9. 9

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    10. 10

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    3. 3

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    8. 8

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää