Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

Trumpilta odotettiin Naton huippukokouksessa selväsanaista sitoutumista yhteispuolustukseen, mutta alkuseremoniassa Trump keskittyi terrorismin uhkaan

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokoukseen torstaina. Vasemmalla Britannian pääministeri Theresa May. Kuva: JONATHAN ERNST / REUTERS

Julkaistu: 25.5.2017 14:22, Päivitetty 25.5.2017 23:20

Bryssel

Länsimaiden odotukset presidentti Donald Trumpin yhdeksänpäiväisen ulkomaankiertueen annista huipentuivat torstaina iltapäivällä, ja odotusten täyttymiseen olisi riittänyt yksi virke.

Nato-maiden johtajat kokoontuivat nelituntiseksi tiivistetyssä huippukokouksessa järjestön uudessa ja keskeneräisessä päämajassa Brysselissä.

Trumpille oli heti alkuun järjestetty erinomainen tilaisuus sitoutua selväsanaisesti Naton toiminnan peruskivenä olevaan keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen.

Trump ei ole aiemmin sitoutunut perussopimuksen viidennen yhteispuolustusta koskevan artiklaan, ja nyt sitä odotettiin, mutta Trump jätti tilaisuuden näyttävästi käyttämättä.

”Tuhannet ja tuhannet ihmiset virtaavat maihimme. Meidän täytyy olla varuillamme”, Trump julisti sen sijaan.

Hän tarjosi Natolle tehtäviksi maahanmuuton hallintaa ja terrorismin kitkemistä, ja mainitsi Venäjän voimatoimet vasta sen jälkeen.

”Tulevaisuuden Naton täytyy tarkoittaa suurta fokusointia terrorismiin ja maahanmuuttoon Venäjän ja Naton itäisten ja eteläisten rajojen uhkien lisäksi”, Trump julisti.

Nato osallistuu valvontaan operaatioissa maahanmuuton hallitsemiseksi Välimerellä, mutta muuten maahanmuuton valvonta ei ole järjestön tehtävälistalla.

Trumpin puhe sai uuden päämajan komealle katetulle sisäpihalle kokoontuneet Nato-johtajat ajoittain vilkuileman toisiaan hämmentyneen oloisesti.

Juuri ennen Trumpia Berliinin muurin palasen lahjoittaneen Saksan liittokansleri Angela Merkel oli kuvaillut, miten yhteinen turvallisuus perustuu yhteisiin arvoihin eikä eristäytymiseen tai muureihin.

Trumpin puheenvuoron taustana vuorostaan oli Naton uuden päämajan pihalle muistomerkiksi pystytety kappale terrorihyökkäyksessä New Yorkiin vuonna 2001 tuhoutunutta World Trade Centeriä.

Mahdollisuus viitata Naton yhteispuolustukseen oli rakennettu sisään seremoniaan, koska muistomerkki juhlistaa myös muiden Nato-maiden hyökkäyksen jälkeen viidennen artiklan perusteella Yhdysvalloille antamaa avustussitoumusta.

Sen verran Trump viittasi Naton perussopimuksen viidenteen artiklaan, että hän kiitti muita Nato-maita sen perusteella Yhdysvalloille luvattuun apuun terrorihyökkäysten jälkeen syyskuussa 2001.

Nopeasti sen jälkeen hän kuitenkin siirtyi Manchesterin maanantai-iltaiseen tuhoisaan terrori-iskuun ja kehotti Nato-johtajat hiljaiseen hetkeen uhrien muistoksi.

”Kauheus, jota näitte Manchesterissa ja niin monessa muussa paikassa, jatkuu ikuisesti”, Trump kuvaili.

Toisena teemanaan Trump palasi jonkin verran odotetummin Nato-liittolaisten sotilasmenoihin, jotka ovat hänestä täysin riittämättömiä.

”Kaksi prosenttia on vähimmäismäärä”, hän sanoi Nato-maiden sotilasmenoilleen hyväksymästä kahden prosentin tasosta bruttokansantuotteesta. Trumpin mukaan sekään ei oikeastaan riitä.

Hän palasi myös väitteeseensä, että monet Nato-maat ovat puolustuksestaan velkaa suuria summia. Ei ole selvää, mihin summiin hän viittaa.

Huippukokouksen illallisella Trumpilla oli vielä mahdollisuus palata keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen suljettujen ovien takana, mutta ainakaan heti kokouksen päätyessä julki tulleiden tietojen mukaan hän ei tehnyt niin.

Kokouksen päätteeksi myöhään torstaina pääsihteeri Jens Stoltenberg pyrki esittämään tapahtuman mahdollisemman myönteisessä valossa sanomalla, että jo paljastamalla muistomerkin Trump sitoutui Naton velvoitteisiin.

Stoltenberg korosti myös Trumpin hallituksen budjettiesityksessä ehdotettua lisärahoitusta puolustusyhteistyölle Euroopassa osoituksena Yhdysvaltojen sitoutumisesta.

Aiemmin nimettömänä puhunut Trumpin hallituksen edustaja vuorostaan vakuutti tieotusvälineille, että Yhdysvallat sitoutuu Naton yhteispuolustukseen, vaikka Trump ei sitä erikseen maininnutkaan.

Naton 68-vuotisessa historiassa ei ole ennen ollut ajanjaksoa, jolloin olisi epävarmuutta Yhdysvaltojen sitoutumisesta liittokuntaan, jonka perustamisessa ja toiminnassa sen rooli on ollut ratkaiseva.

Siksi Trumpilta odotettin Nato-kokouksessa lausuntoa, jossa hän olisi maininnut viidennen artiklan nimeltä, eikä vain puhunut Naton ja liittolaisten merkityksestä yleisemmin, kuten hän on jo muuten tehnyt. Nyt hän ei tehnyt edes sitä ainakaan julkisesti.

Vielä vaalikampanjassaan ja presidenttikautensa alussa Trump aiheutti hätäännystä Yhdysvaltojen liittolais- ja kumppanimaissa väheksyvillä kommenteilla sekä Natosta että EU:sta. Lisäksi Trump ehdollisti Yhdysvaltojen osallistumisen muiden maiden puolustukseen riippuvaiseksi niiden omista panoksista ja tuesta Yhdysvalloille.

Tilannetta vaikeuttaa entisestään Trumpin hyvin epäselvä suhde Venäjään. Se on vielä suurempi kysymysmerkki Natossa kuin se on EU:ssa.

Unionin puolella epäselvyys vaikeuttaa muun muassa yhteistoimintaa Ukrainan kriisissä, mutta Natolle Venäjä ja sitä ennen Neuvostoliitto ovat koko järjestön olemassaolon ydin.

Vastineeksi eurooppalaisten Trumpilta odottamalle mutta epäselväksi jääneelle tuelle Nato-maiden johtajat sitoutuivat Brysselissä lisäämään omia satsauksiaan asevoimiinsa ja niiden yhteiskäyttöön.

Jäsenmaat taipuivat myös Yhdysvaltojen vaatimukseen, että kukin laatii vuosittain raportin puolustuksensa voimavaroista ja toimintavalmiuksista.

Lupaukset puolustusmäärärahojen kasvattamisesta ovat olleet vakiotapahtuma Naton huippukokouksissa jo vuosia. Ensin Venäjän johtamat sotatoimet Ukrainassa ja sen jälkeen Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ovat johtaneet siihen, että määrärahat lopulta nyt kasvavat myös todellisuudessa.

Terrorismin vastaisessa kamppailussa Nato ilmoittaa liittyvänsä järjestönä Isisin vastaiseen liittoumaan, johon kaikki sen jäsenmaat kuuluvat valtioina entuudestaan.

Ennen kaikkea Ranska ja myös Saksa ovat vastustaneet Naton virallista kytkemistä Isisin vastaiseen rintamaan. Taustalla on ollut huoli siitä, että Natolle hivutetaan myös roolia taistelutehtävistä Syyriassa.

Naton liittymistä Isisin vastaiseen rintamaan säestävät vakuutukset, että Natolle ei olla siirtämässä uusia tehtäviä. Taustalla käydään kuitenkin jo keskustelua muun muassa Irakissa käynnissä olevien koulutusoperaatioiden siirtämisestä Nato-johtoisiksi.

Vanhemmatkin kriisit nousivat takaisin pintaan huippukokouksessa, kun Natossa arvioidaan tarvetta lisätä yhteisiä joukkoja Afganistanissa.

Naton johtamat joukot eivät enää osallistu varsinaiseen taistelutoimintaan Afganistanissa vaan ovat koulutustehtävissä. Turvallisuustilanteen heikkeneminen on kuitenkin nostattanut uusia vaatimuksia joukkojen määrän ja tehtävien lisäämiseksi

Yhdysvalloissa puolustusministeriö haluaa lähettää Afganistaniin jopa 5 000 yhdysvaltalaista sotilasta lisää, mutta ratkaisusta käydään kovaa kiistaa Trumpin avustajien kesken, kertoo The New York Times.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi keskiviikkona, että myös muista maista haetaan valmiuksia lähettää Afganistaniin lisää sotilaita.

Afganistanissa on nyt noin 8 500 sotilasta Yhdysvalloista ja 6 500 muista maista. Suomalaisia sotilaita on mukana noin 35. HS:n tietojen mukaan Suomi ei suunnittele joukkojensa määrän lisäämistä.

Eurooppa-neuvoston Tusk: Trumpin kanssa ”ei sataprosenttista” yhteisymmärrystä Venäjästä

Seuraa uutisia tästä aiheesta