Ulkomaat    |   HS-analyysi

EU kurottaa globaaliksi mahtitekijäksi, vaikka oma talo on riitainen, naapurusto sekaisin ja Yhdysvaltain suunta arvoitus

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini puskee unionille kunnianhimoista globaalistrategiaa, jonka näytöt ovat vielä laihat.

Bryssel

Viime viikon keskiviikkona nähtiin paljastava hetki Euroopan unionin puolustuspoliittisessa yhteistyössä. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini sanoi, että nyt tehdään kovasti töitä, että EU:n taisteluosastot saataisiin tarvit­taessa nopeasti liikkeelle.

Mogherinin mukaan EU ei tietenkään aio kehittää mitään ”keinotekoista kriisiä” päästäkseen käyttämään taisteluosastojaan. Mutta nyt pyritään tarmolla siihen, että voitaisiin tehdä mitä on luvattu.

Mitkä ihmeen taisteluosastot, saattaa moni EU-kansalainen ­kysyä. No ne, jotka perustettiin vuosikymmen sitten esimerkiksi Afrikan kriisejä sammuttamaan mutta joita ei ole koskaan lähetetty minnekään.

”Suurin este on ollut rahoituksen vastuukysymyksissä – kuka maksaa laskun”, Mogherini totesi Brysselissä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Taisteluosastoja on perusteltu EU:n brosyyreissä esimerkiksi näin: ”Euroopan unioni on globaali toimija, valmiina kantamaan oman vastuunsa globaalista turvallisuudesta.”

Mutta EU ei ole vielä globaali toimija, jos sillä tarkoitetaan kokonaisvaltaisesti maailman ongelmiin puuttuvaa ja vaikuttavaa tekijää. Tämän näkee katsomalla karttaa: EU ei pysty pitämään kurissa edes omaa naapurus­toaan, eikä jäsenvaltioitaan.

Turkki on sekaisin, Venäjä ­jatkaa Ukrainan ja muiden lähimaiden horjuttamista, Balkanilla kuohuu, Syyrian rauhanponnisteluissa EU:n rooli on mitätön, eikä Libyaan ei saada mitään tolkkua. Unkari ja Puola ­kyseenalaistavat unionin arvopohjan, ja britit tekevät lähtöä koko höskästä.

Hätä ei ole silti tämän näköinen. Mogherini on viime kesäkuun lopusta lähtien ajanut läpi kunnianhimoista hanketta nimeltä EU:n globaalistrategia: ”Yhteinen visio, yhteistä toimintaa – voimakkaampi Eurooppa”.

Se on ohjelma, jolla pyritään ottamaan irti kovemmat tehot EU-maiden yhteenlasketusta voimasta oman mantereen puolustuksessa, muun maailman vakauttamisessa ja diplomaattisessa vaikuttamisessa.

”Yhdistetään pehmeää ja kovaa valtaa älykkäällä tavalla”, kuten Mogherini on määritellyt.

Mogherinin visioinnit voivat tuntua korkealentoisilta, mutta EU-piireissä ja jäsenmaissa niihin suhtaudutaan melko innostuneesti ja toiveikkaasti.

”Kokonaisuutena se on ihan hyvä paperi. Se antoi suunnan ja yhteisen tavoitetilan”, toteaa Suomea EU:n poliittisten ja ­turvallisuusasioiden komiteassa edustava suurlähettiläs Sofie From-Emmesberger.

Hänen mielestään strategia on jo saanut aikaan sen, että unioni on alkanut syventää puolustus­yhteistyötään, mistä on haaveiltu vuosikymmenet. ”Se antoi sysäyksen, että nyt mennään.”

Tarve lisätä EU:n painoarvoa on kasvanut neljän suuren tekijän vuoksi: Venäjän aggressio, maahanmuutto, Britannian lähtö unionista ja presidentti Donald Trumpin luoma epävarmuus siitä, sitoutuuko Yhdysvallat todella Euroopan puolustamiseen tai muutenkaan maailman yhteisiin asioihin.

”Meidän eurooppalaisten on todella otettava kohtalomme omiin käsiimme”, totesi Saksan liittokansleri Angela Merkel viime sunnuntaina sen jälkeen kun Trump oli päättänyt ristiriitaisen matkansa Eurooppaan.

Hollannin ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Dick Zandee toteaa, että EU on ­kipeästi tarvinnut uutta strate­giaa. Aiempi, Euroopan turvallisuusstrategia, oli vuodelta 2003, ja sen lähestymistapa tuntuu nyt vanhentuneelta.

Zandeen mukaan nykykriiseissä ei voi enää erottaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ja uhkiin on varauduttava monella eri ­tasolla, minkä Mogherini ottaa strategiassaan huomioon.

”Vuonna 2003 oli aivan eri ­aikakausi. Se oli paljon ennen Krimin valtaamista, Isis-järjestöä ja kaikenlaisia verkkouhkia. Nykyään terroristit ovat yhtenä päivänä Bagdadissa ja seuraavana Helsingissä”, Zandee toteaa.

Suuri osa globaalistrategiaan liittyvästä puheesta on pyörinyt EU-maiden puolustuksen lujittamisessa. Mutta EU-päättäjien katse on entistä tiukemmin myös Afrikan väestönkasvun aiheuttamassa paineessa.

Afrikan väestö kaksinkertaistuu nykyisestä 1,2 miljardista noin 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. EU:n on käytettävä yhä enemmän voimavaroja tukeakseen Afrikan maiden vakauttamista ja vaurastumista.

”Se on itsekäs sijoitus omaan turvallisuuteemme”, Mogherini totesi helmikuussa.

EU-maissa saatetaan periaatteellisesti jakaa Mogherinin näkemys siitä, mitä maailmalle pitäisi tehdä. Mutta useimmiten jäsenmaat katselevat asioita omasta vinkkelistään: Esimerkiksi Espanjan ja Suomen turvallisuushuolet ovat aivan erilaiset.

Mogherini on itse italialainen, ja siksi on ymmärrettävää, että hän saattaisi mieluusti nähdä EU:n taisteluosastoja rauhoit­tamassa Afrikkaa. Pohjoisessa asiat näyttävät erilaiselta.

”EU:n ongelmana on ollut kriisinhallintaan keskittyminen, mikä ei ole tarjonnut Suomelle kovin paljoa. Olisi suotavaa, että kaikki jäsenmaat huomioisivat vakavasti Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteen”, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).

Niinistön mielestä ei ole mitään syytä kehittää EU:sta ”federatiivista Euroopan ulkopuolista toimijaa kovan turvallisuuden saralla”.

”Unionin keskeisenä tehtävänä tulee olla sen jäsenmaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Näissäkään asioissa se ei ole täysin tyydyttävästi onnistunut, joten EU pysyköön lestissään”, Niinistö sanoo.

EU:n globaalin roolin kasvattamista on vaikeuttanut se, että jäsenmaat eivät ole antaneet täyttä tukeaan Mogherinille ”EU:n ulkoministerinä”.

Neljän vuoden takaisen kartoituksen mukaan EU:n ulkosuhdehallinnossa palveli 3 346 työn­tekijää ja sillä oli maailmalla 140 eri edustustoa. Jäsenmaiden 28 ulkoministeriössä taas työskenteli 87 000 ihmistä ja edustustoja oli yli 3 200.

”EU voi tehdä sen verran kuin jäsenmaat antavat sen tehdä. Ihmiset syyttävät EU:ta, mutta vika on jäsenmaissa”, Zandee sanoo.

From-Emmesberger toteaa kuitenkin, että jäsenmaissa on yhä suurempi yhteisymmärrys siitä, että muuttoliikkeen ja terrorismin kaltaisten kysymysten kanssa mikään jäsenmaa ei pärjää omillaan.

EU:lla on myös näyttöjä siitä, millainen sen voimakkaampi globaali rooli voi olla. Mogherini oli merkittävässä osassa, kun Iranin ydinohjelmasta väännettiin sopu. Pariisin ilmastosopimusta ei olisi syntynyt ilman ­EU:ta, ja pakoterintama Venäjää vastaan on säilynyt yhtenäisenä.

Unionilta ei puutu taloudellisia paukkuja, sillä sen jäsenmaat ovat yhteenlaskettuina Yhdys­valtain ja Kiinan kokoinen talousjätti. EU on jo supervalta humanitaarisessa ja kehitysavussa.

Siitä ei silti pääse mihinkään, että puolustuksen saralla EU on ainakin viime aikoihin asti ollut empimisen supervalta.

Vaikka globaalistrategia on pannut liikettä puolustusyhteistyöhön, tähän mennessä konkreettisin saavutus on ollut Britannian vesittämä koulutusoperaatioiden johtokeskus.

Koska EU ei missään tapauksessa sano haluavansa luoda yhteistä armeijaa eikä hyppiä sotilasliitto Naton varpaille, on jossain määrin epäselvää, missä toiminnan maali on.

Yleinen vastaus on, että tavoite on kunkin jäsenmaan ”suorituskykyjen” parantaminen, ja siinä komissiokin on mukana yhä tarmokkaammin. Esimerkiksi Suomi voi päästä osallistumaan kalustehankintoihin, jotka olisivat yksin ostettuina liian kalliita.

Toimintaan osallistutaan kuitenkin ”ensisijaisesti kansallisen puolustuksen lähtökohdista”, Niinistö sanoo.

”Täytyy pitää mielessä, että Nato on edelleen EU-maiden valtaosan puolustusratkaisu.”

Natossa suuri riidanaihe ja ­Yhdysvaltain jatkuvan torunnan kohde on ollut se, että eurooppalaiset jäsenmaat eivät käytä kylliksi rahaa puolustukseensa.

Dick Zandee toimi aikaisemmin Euroopan puolustusviraston suunnitteluyksikön johtajana. Hänen mukaansa EU:n puolustushankkeiden eteneminen riippuu lopulta siitä, miten taloustilanne kehittyy. Jos rahaa ei ole, yhteistyö etenee hitaasti.

”EU:n globaalistrategia on paras, mitä meillä on koskaan ollut. Se on hyvä teoriassa, hyvää kieltä. Mutta lopulta EU:n menestys riippuu siitä, kykeneekö EU toimimaan yhtenäisenä. En pidä ollenkaan Trumpista, mutta hän on oikeassa, kun hän sanoo, että Euroopan pitää ryhdistäytyä.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    4. 4

      Weinstein-skandaali syvenee – Game of Thrones -näyttelijä Lena Headey syyttää tuottajaa ahdistelusta

    5. 5

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    6. 6

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen kääntää saduista roolit nurin – Tasa-arvoista kasvatusta korostava vanhempi törmää yhä ihmettelyyn

      Tilaajille
    8. 8

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    9. 9

      Flunssaisena töihin tuleva on pahoinpitelijä – Ihmisellä pitää olla mahdollisuus sairastaa

    10. 10

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    6. 6

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    7. 7

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää