Tukholma
Hallitus pääsi aiemmin tällä viikolla sopuun pitkään kiistellystä alkoholilain uudistuksesta. Sen myötä 5,5 prosenttiset oluet tulisivat ruokakauppoihin, samoin tislattua alkoholia sisältävät limuviinat ja vahvat lonkerot. Lisäksi muun muassa Alkojen aukioloaikoihin esitetään pidennystä. Lopullisen päätöksen tekee eduskunta myöhemmin tänä vuonna niin sanottuna omantunnon kysymyksenä.
HS kokosi alkoholilakikiistan ja juhannuksen skoolailuiden kunniaksi vertailun Pohjoismaiden alkoholipolitiikan päälinjoista.
Tämän jutun lopussa oleva listaus näyttää, kuinka alkoholin saatavuus on jo ennen lakimuutosta Suomessa muihin monopolimaihin verrattuna melko laajaa. Alkojen aukioloajat ovat esimerkiksi Suomessa pitkät. Suomi erottuu lisäksi esimerkiksi verraten löyhällä alkoholimainonnan sääntelyllä, erityisesti Norjaan ja Islantiin verrattuna. Verotus on sen sijaan keskitasoa Pohjoismaissa.
Selvästi löyhempi alkoholipolitiikan linja on Pohjoismaista vain Tanskassa, missä ei ainoana maista ole alkoholimonopolia, ja sen politiikka eroaa Pohjolassa monella tavalla.
Jos uudistus toteutuu, eriytyy Suomen alkoholipolitiikka edelleen naapurimaista.
”Siinä kehitetään alkoholipolitiikkaa ehdottomasti eri suuntaan kuin näissä muissa monopolimaissa”, sanoo pohjoismaista alkoholipolitiikkaa Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tutkiva Thomas Karlsson.
Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.
Ruotsin alkoholitrendejä ja politiikkaa seuraavan ja tilastoivan tutkimusjärjestön CAN:n johtaja Håkan Leifman kertaa, että ero Suomen ja Ruotsin välillä alkoi kasvaa jo 1960-luvun lopulla, kun lainsäädäntöä alettiin helpottaa Suomessa ja olut tuli ruokakauppoihin.
”Silloin te onnistuitte siinä, missä en tiedä minkään maan onnistuneen ainakaan Länsi-Euroopassa. Kasvatitte kulutustanne 50 prosentilla kahdessa vuodessa”, Leifman muistelee.
Hän viittaa myös alkoholiverotuksen laskuun Viron liittyessä EU:hun vuonna 2004, mikä johti alkoholihaittojen merkittävään kasvuun Suomessa. Veroja nostettiin myöhemmin takaisin.
Verolaskun vaikutukset muistetaan Leifmanin mukaan hyvin Ruotsissa.
”Me olemme käyttäneet Suomea varoittavana esimerkkinä. Kun tapaamme eri alkoholipolitiikasta keskustelevien tahojen kanssa, nousee Suomi esiin esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu jos muuttaa alkoholipolitiikkaa vaikka veroja muuttamalla. Tästä voi tulla samanlainen esimerkki, jos uudistuksia tehdään. Tavallaan on kyllä ihan hyvä nähdä, mitä tapahtuu. Sitten voimme ainakin tehdä tutkimusta sen perusteella”, hän toteaa uusiin lakimuutosajatuksiin viitaten.
Leifman arvostelee ylipäätään Suomen lakiuudistuskaavailuja. Jo aiemmin keväällä Ruotsin Systembolaget kirjelmöi huolensa asiasta.
”Uudistus johtaa huonompaan kehitykseen. Se maksaa enemmän kuin maistuu, se maksaa ihmishenkinä ja se maksaa taloudellisesti. Se on minusta mahdotonta ymmärtää”, Leifman sanoo.
””Me olemme käyttäneet Suomea varoittavana esimerkkinä.”
Ruotsissa edellinen suuri alkoholilain muutos tehtiin 2010, ja nyt sen suurempaa keskustelua ei käydä. Säännöllisin väliajoin esiin nousevat silti esimerkiksi vaatimukset tilamyynnin vapauttamisesta tai alkoholimainonnan kiristämisestä.
THL:n Karlssonin mukaan tiukalla alkoholilinjalla on Ruotsissa suurempi tuki kuin Suomessa. Miksi, on vaikea sanoa.
”Mielestäni ainakin päätöksenteossa ruotsalaisilla on aika vakaa ja vankka usko siihen tieteelliseen näyttöön, että alkoholikulutuksesta koituu aina enemmän haittoja kuin siitä on hyötyä. Poliitikot ja kansalaiset ovat ostaneet tämän teesin aivan eri tavalla kuin Suomessa”, hän sanoo.
Tilanne on samantyyppinen Norjassa, missä keskustelua ei tällä hallituskaudella ole juuri käyty, kertoo alkoholipolitiikkaan perehtynyt professori Ingeborg Rossow Oslon yliopistosta sähköpostitse. Pieniä uudistuksia on silti tapahtunut, kuten se, että pientuottajien siidereitä ja oluita saa nykyisin myydä ulos tiloilta ja verovapaan matkustajatuonnin raja on kasvanut.
Rossowin mukaan Norjassa on nyt huolta siitä, että Suomen uudistukset vaikuttaisivat linjaan naapurimaissa.
Terveysministeri Bent Høie sanoi vastikään Aftenpostenille, että hän pelkää Suomen esitysten kaivavan maata Pohjoismaiden monopoliin perustuvan alkoholipolitiikan alta. EU:ssa arvioidaan Suomen lakiuudistusta. Norja on lehden mukaan esittänyt huolensa asiasta EFTA:n kautta.
Pohjoismaissa selvää liikehdintää alkoholilainsäädännössä on tällä hetkellä Suomen lisäksi Islannissa. Parlamentti keskusteli hiljattain jo kolmannesta perättäisestä aloitteesta, jolla alkoholimonopolia ehdotettiin purettavaksi. Aloite, joka ei tullut hallitukselta, olisi tuonut niin viinit kuin vahvatkin alkoholit ruokakauppoihin.
Todellisiin toimiin keskustelu ei silti ole johtanut, sillä aloitteilla ei ole ollut riittävää tukea. Edellinen mielipidemittaus Islannissa kertoi myös, että liki 70 prosenttia kansalaisista vastustaa muutosta, kertoo alkoholipolitiikkaa tutkinut sosiologian professori Rúnar Vilhjálmsson Islannin yliopistosta.
”Julkinen mielipide on kääntynyt yhä vahvemmin esitystä vastaan, eikä muutos vastaisi kansalaisten asenteita”, hän sanoo.
Islannissa politiikka on kuitenkin liikkunut sallivampaan suuntaan siinä mielessä, että monopoliyhtiö ATVR:n liikkeiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosina, Vilhjálmsson sanoo.
Muista Pohjoismaista liberaalilla lainsäädännöllään poikkeavassa Tanskassa lakeja on puolestaan kiristetty hieman viime vuosina. Lainsäädäntö tiukentui esimerkiksi ikärajojen osalta vuonna 2011, kun vahvojen alkoholien myynnille tuli 18 vuoden ikäraja entisen 16-vuoden ikärajan sijaan.
Näin alkoholipolitiikka eroaa Pohjoismaissa
Suomi: 18-vuotias saa ostaa mietoja, alle 22-prosenttisia alkoholijuomia, yli 20-vuotias kaikkia juomia. Ravintolassa saa anniskella 18-vuotiaalle.
Ruotsi: Alkoholia saa myydä 20 vuotta täyttäneelle. Kaupoissa myytävää folköliä saa 18-vuotiaana. Ravintolassa saa anniskella 18-vuotiaalle.
Norja: 18-vuotias saa ostaa mietoja, alle 22-prosenttisia alkoholijuomia, yli 20-vuotias kaikkia juomia. Samat rajat pätevät ravintolassa.
Tanska: Jo 16-vuotiaat saavat ostaa viiniä ja olutta, yli 16,5 prosentin vahvuisten juomien ikäraja on 18. Ravintola-anniskelun raja on 18.
Islanti: Alkoholia ei saa myydä alle 20-vuotiaille.
Vertailu jatkuu grafiikan jälkeen.
Suomi: Keskiolutta. Uuden alkoholilain myötä myös 5,5 prosenttisia juomia saisi myydä kaupoissa, kun nyt raja on 4,7. Lisäksi kaupoissa saisi myydä tislaamalla valmistettuja limuviinoja toisin kuin ennen. Suomessa itsenäiset pientuottajat saavat lisäksi myydä alle 13-prosenttisia viinejä tilamyyntinä, sama pätee sahtiin. Uusi laki laajentaisi oikeuden käsityöläisoluisiin.
Ruotsi: Kaupoissa saa myydä korkeinaan alle 3,5 prosenttista folköliä sekä muita alle 2,25-prosenttisia alkoholijuomia. Loput alkoholijuomat pitää ostaa Systembolagetista. Suoramyyntiä esimerkiksi pientuottajilta ei sallita.
Norja: Kaupassa saa myydä alle 4,7 prosenttisia juomia, muut juomat ostetaan monopoliyhtiö Vinmonopoletista. Tietty tilamyynti on nykyisin sallittua.
Tanska: Tanskassa ei ole ainoana Pohjoismaana alkoholimonopolia ja alkoholia saa siis ostaa kaupasta. Aukioloikoja ei säädellä lukuun ottamatta tiettyjä pyhäpäiviä.
Islanti: Yli 2,25-prosenttiset alkoholijuomat pitää ostaa monopoliliike ATVR:n liikkeistä.
Kuinka pitkät ovat aukioloajat?
Suomi: Alkot ovat tavallisimmin auki 64 tuntia viikossa, mikä on pisin aukioloaika Pohjoismaissa (2016) lukuun ottamatta Tanskaa, missä ei ole monopolia. Muissa Pohjoismaissa liikkeet aukeavat tavallisesti aikaisintaan kymmeneltä aamulla, kun ne Suomessa aukeavat yhdeksältä. Uusi laki pidentäisi Alkon myyntiaikoja siten, että liikkeet voisivat sulkea kello 21, kun ne nykyisin sulkevat kello 20.
Ruotsi: Systembolagetit ovat tavanomaisimmin auki 50 tuntia viikossa, aukioloajat vaihtelevat liikkeittäin. Liikkeet sulkevat lauantaisin jo kello 15 ja arkena tavallisesti klo 19.
Norja: Vinmonopolet on tavallisimmin auki 46 tuntia viikossa. Liikkeet sulkevat ovensa arkena tavallisesti klo 18 ja lauantaina klo 15, liikekohtaista vaihtelua.
Tanska: Ei alkoholimonopolia, aukioloajat vaihtelevat.
Islanti: ATVR:n liikkeet ovat auki tavallisimmin 43 tuntia viikossa. Liikkeet aukeavat tavallisesti klo 11 ja sulkevat 18 tai 19. Osa liikkeistä aukeaa jo klo 10 ja on auki klo 20 saakka.
Suomi: Korkeintaan 22-prosenttisen alkoholin mainonta on sallittu, sisältöä rajoitetaan usein keinoin. Tv-mainonta on kielletty aamuseitsemän ja iltakymmenen välillä. Alaikäisiin kohdistuva mainonta on kielletty, samoin julkisilla paikoilla mainonta tietyin poikkeuksin. Sosiaalisessa mediassa mainontaa on rajoitettu rajoittamalla jakamiseen perustuvaa mainontaa ja kieltämällä alkoholimainonta, joka liittyy peleihin, kilpailuihin tai arpajaisiin. Uusi laki höllentäisi mainontarajoituksia esimerkiksi siten, että ravintolat saisivat jatkossa mainostaa happy hour -tarjouksia.
Ruotsi: Korkeintaan 15-prosenttista alkoholia saa mainostaa painetussa mediassa. Mainoksia ei saa olla lainkaan radiossa eikä televisiossa. Mainonnan sisältö on tarkoin rajoitettu. Painettuun mainokseen pitää esimerkiksi kuulua varoitus alkoholihaitoista ja sen pitää peittää vähintään viidennes mainoksen pinta-alasta. Ne eivät saa suuntautua alle 25-vuotiaille. Verkossa saa mainostaa myös yli 15-prosenttista alkoholia. Mainonnan kieltämisestä sosiaalisessa mediassa keskustellaan tiiviisti.
Norja: Alkoholin mainonta on kokonaan kielletty. Alkoholijuomiksi lasketaan kaikki yli 2,5 prosenttinen.
Tanska: Alkoholin mainontaa säädellään pitkälti vapaaehtoisin sopimuksin. Nuorille ja lapsille mainostaminen on lailla kiellettyä.
Islanti: Yli 2,25-prosenttisen alkoholin mainonta on kokonaan kielletty.
Vertailu jatkuu grafiikan jälkeen.
Alkoholimonopolin liikkeitä 100 000 asukasta kohden (2016 alussa)
Suomi: 6,4.
Ruotsi: 4,4.
Norja: 5,9.
Tanska: Ei monopolia.
Islanti: 15.
Suomi: Suomalainen ostaa Alkosta keskimäärin kymmenen litraa vähemmän viiniä vuodessa kuin ruotsalainen ostaa Systembolagetista. Vaikka ruotsalaisten alkoholinkulutus on kokonaisuudessaan vähäisempää, juovat he suhteessa hyvin paljon viiniä.
Ruotsi: Ruotsissa ei ole kaljakuppiloita. Laki sanoo edelleen, että alkoholia saa tarjoilla vain jos ravintolalla on oma keittiö ja ruokalista, joka on vaihteleva.
Norja: Alkoholi on Norjassa hyvin kallista. Esimerkiksi pullo Absolut-vodkaa maksaa vajaat 35 euroa, kun sen Suomessa saa vajaalla 22 eurolla. Sama tavallinen viinipullo on Norjassa usein monta euroa kalliimpi.
Tanska: Tanska sääti lain alkoholin ostamisen ikärajasta vasta 1998, tätä ennen ikärajaa ei ollut.
Islanti: Islannissa oli voimassa kieltolaki vuoteen 1989 saakka. Laki kielsi alun perin kaiken alkoholin, mutta vuodesta 1935 se päti vain vahvaan, yli 2,25-prosenttiseen olueen.
Lähteet: Information on Norcid Alcohol Markets, 2016, Alko, THL, maiden monopoliyhtiöt ja alkoholilait
