Kauppapolitiikka repi railoja EU-maiden välille – Sipilä löysi itsensä eri leiristä Macronin kanssa - Ulkomaat | HS.fi

Kauppapolitiikka repi railoja EU-maiden välille – Sipilä löysi itsensä eri leiristä Macronin kanssa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi huomanneensa Emmanuel Macronin ja muiden eteläisten jäsenmaiden puheissa protektionismiin viittaavia ajatuksia. Macron kuitenkin kiisti huippukokoukseen tullessaan, että hän olisi ”minkäänlaisen protektionismin kannattaja”.

Juha Supilä, Cecilia Malmström ja Emmanuel Macron­

23.6.2017 17:05

Bryssel

EU-maiden johtajat linjasivat perjantaina päättyneessä huippukokouksessaan, että Euroopan unioni on vapaakaupan lipunkantaja ja protektionismin vastustaja, mutta myös alue, joka haluaa suojella työläisiä ja yrityksiä epäreilulta kaupalta.

Jossain määrin ristiriitaisia mutta myös vesitettyjä tavoitteita EU-maiden suojaamisesta lausuttiin pitkälti Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin vaatimuksesta. Macron on EU-myönteinen ja liberaaliksi mielletty johtaja, mutta myös perinteinen, Ranskan työläisten ja yritysten suojaamista lupaava poliitikko.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi huomanneensa Macronin ja muiden eteläisten jäsenmaiden puheissa protektionismiin viittaavia ajatuksia. Hän ajatteli myös Saksan olevan lähempänä Ranskaa kuin Suomea.

”Ei me ihan yksimielisiä olla siitä, mitä se vapaa ja reilu kauppa tarkoittaa käytännössä. Niitä protektionistisia ääniä on myös EU:n sisällä, kuten on ulkopuolellakin. – – Macronin puheissa, vaikka hän on vapaakaupan kannattaja, niin oli sitten näitä kyseisiä elementtejä”, Sipilä muotoili.

Huippukokouksen ”päätelmiin” kirjattiin luonnosvaiheessa tekstiä, joka oli Suomen näkemyksen mukaan liian protektionistista. Luonnoksessa oli nähtävissä ainakin kolme asiaa, joita Macron on kotiyleisölleen luvannut: kovia polkumyynnin vastaisia otteita, ulkomaisten investointien tarkkaa läpivalaisua ja vaatimus julkisten hankkeiden avaamisesta EU-maiden yrityksille.

Lopullisiin päätelmiin sanamuotoja pehmennettiin ja vesitettiin. Sipilän mukaan Suomi ei hävinnyt mitään kynäharjoituksissa, jotka voivat perus-EU-kansalaisten arjen näkökulmasta tuntua vierailta.

Jokainen kolmesta asiasta liittyy erityisesti Kiinaan, jonka aiheuttama kilpailupaine on tuhonnut teollisuuden työpaikkoja EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Kiinan mätkiminen oli keskeinen osa Yhdysvaltain presidentinvaalit voittaneen Donald Trumpin vaalikampanjaa.

EU-johtajien yhteisen näkemyksen mukaan EU:n on luotava tehokkaat välineet, joilla Euroopan teollisuutta suojellaan ”epäreilulta” ja ”markkinoita vääristävältä” polkumyynniltä.

Alun perin komissiota kannustettiin ”tunnistamaan ja läpivalaisemaan” (screen) kolmansista maista tulevia investointeja EU-maiden ”strategisille sektoreille”, kuten päätelmien luonnoksessa todettiin.

Lopullisessa versiossa sana ”läpivalaisu” vaihtui ”analysoinniksi”, jolla on miedompi sivumaku.

Sipilän mukaan keskustelu investointien ”läpivalaisusta” kesti yllättävän pitkään ja siinäkin oli protektionismin makua. Hän sanoo ymmärtävänsä, että jäsenmaat puolustavat turvallisuuden kannalta kriittisiä aloja kilpailulta, mutta keskustelu ajelehti myös muunlaisille alueille.

Suomen ja monen muun EU-maan lainsäädäntö mahdollistaa sen, että kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiä yrityksiä suojataan. Sipilän mielestä komissiota ei tarvita säätämään väliin, jos Suomeen joku haluaisi biotuotetehtaan sijoittaa.

Saksassa on viime aikoina säikähdetty sitä, että kiinalaissijoittajat ovat alkaneet ostaa korkean teknologian yhtiöitä, kuten teollisuuden robotteja valmistavan Kuka-yhtiön viime vuonna.

Helmikuussa Saksa, Ranska ja Italia vetosivat yhteiskirjeessään Euroopan komissioon, että se alkaisi pohtia ulkomaisten sijoitusten ”läpivalaisua” tapauksissa, joissa ne voivat strategisesti haavoittaa Eurooppaa.

Sipilän mukaan mitään ei asian suhteen päätetty ja kokouksessa ei tapahtunut ”mitään, mikä haittaisi Suomea”.

Päätelmätekstissä huomautetaan, että vaikka komissiolta pyydetään apua investointien ”analysointiin”, prosessissa kunnioitetaan jäsenmaiden toimivaltaa asiassa.

EU-maiden yhteisnäkemyksen mukaan ”kauppa ja sijoittaminen voi olla vapaata vain silloin, jos se on reilua ja molempia osapuolia hyödyttävää”.

Ruotsalainen kauppakomissaari Cecilia Malmström totesi tiistaina Politico-lehden järjestämässä tilaisuudessa, että komissio ei halua olla vahingoittamassa EU-maihin kohdistuvia sijoituksia ja sellainen on myös oikeudellisesti vaikeaa.

”Meidän on katsottava, mitä lain puitteissa on tehtävissä”, hän totesi.

Kiinalaisten sijoitukset ja yrityshankinnat Euroopassa ovat kasvaneet hurjaa tahtia. Vuonna 2006 kiinalaiset ostivat tai valtasivat EU-maissa 40 yritystä, kun viime vuonna luku oli 164 jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Kiinalaisten 35 miljardin euron sijoitukset EU-maihin olivat viime vuonna yli nelinkertaiset verrattuna EU-yritysten sijoituksiin Kiinaan. EU on listannut lukuisia Kiinan politiikkoja, jotka vaikeuttavat ulkomaisten yritysten sijoituksia maahan.

European Council on Foreign Relations -ajatushautomon mukaan Kiinan sijoitukset ovat kasvaneet erityisen nopeasti Saksaan ja erityisesti korkean teknologian yrityksiin. Sen sijaan sijoitukset perinteisempiin kohteisiin, kuten kiinteistöihin, ovat laskussa.

EU:n ja Kiinan suhteet ovat kiristyneet viime aikoina. Parin viikon takainen EU-Kiina-huippukokous päättyi PR-katastrofiin, kun osapuolet eivät kauppariitojen vuoksi saaneet aikaan minkäänlaista julkilausumaa yhteisistä tavoitteistaan.

Emmanuel Macron kiisti huippukokoukseen tullessaan, että hän olisi ”minkäänlaisen protektionismin kannattaja”. Hän muotoili olevansa ”reilun suojelun” asialla.

On mahdollista, että Macronille kauppapolitiikassa kovistelu on jossain määrin teatteria, jolla presidentti pyrkii takaamaan häneen skeptisesti suhtautuvien ranskalaisten tuen.

Macronin päähuomio on lähikuukausina suuressa kotimaisessa työreformissa, joka pyrkii helpottamaan sekä työllistämistä että irtisanomisia ja siten vähentämään lähes kymmenen prosentin työttömyyttä. Se voi saada ay-väen ja opiskelijat jälleen kerran kaduille.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk osoitti huippukokouksen kutsukirjeessään, että hän on sisäistänyt Euroopan uuden poliittisen supertähden Macronin ajatukset.

”Meidän on todistettava, että pystymme suojelemaan Eurooppaa niiltä, jotka käyttävät hyväksi avoimuuttamme.– – Ihmisten on tärkeää tietää, että voimme suojella heitä epäreiluilta kauppakäytännöiltä”, Tusk totesi.

Sipilä totesi kaksipäiväisen huippukokouksen päätteeksi, että kauppapolitiikassa Suomen selkeimmät liittolaiset ovat Britannia, Hollanti, Irlanti, Ruotsi ja Tanska. Britannian EU-eron jälkeen syntyy tarve etsiä uusia liittolaisia asiassa, Sipilä totesi.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat