Piilouduin pöydän alle, kun britit tasan vuosi sitten päättivät erota EU:sta – nyt brittihallitus on yhä pöydän alla, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu - Ulkomaat | HS.fi

Piilouduin pöydän alle, kun britit tasan vuosi sitten päättivät erota EU:sta – nyt brittihallitus on yhä pöydän alla, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu

Brexit, Donald Trump, Emmanuel Macron, Britannian ennenaikaiset parlamenttivaalit. Kaikki ovat menneet toisin kuin ”yleinen viisaus” antoi olettaa.

Britannian EU-eroa kannattanut juhli Britannian pääministerin virka-asunnon edustalla Lontoon Downing Streetillä 24. kesäkuuta 2016.­

23.6.2017 17:53

Piilouduin hetkeksi pöydän alle.

Juhannusaattona 2016 Britannia päätti kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Se oli uutispommi, ja toimituksen ilmapiirissä oli jo kello viideltä aamulla sähköä.

Uutistoimittajalle isot ja kehittyvät uutistapahtumat ovat parasta, mitä töissä voi tapahtua. Silloin tuntee tekevänsä jotain tärkeää.

Britannian kansanäänestys oli kuitenkin jo melkein liikaa. Kaikki tiesivät kyselyiden perusteella, että Britannia voi äänestää EU:sta lähdön puolesta, mutta usko järjen voittoon sokaisi monet, esimerkiksi useimmat sijoittajat.

Kun tulos oli selvä ja Eurooppa heräsi vielä edellisiltaisen uskon katteettomuuteen, kommenttien ja puhtaan tyrmistyksen määrää oli jo vaikea hahmottaa.

Informaatioähkyssä kävin hetken aikaa pöydän alla piilossa.

Tyrmistyksestä on nyt tasan vuosi. Sen vanavedessä eurooppalaisessa mediassa ehdittiin kirjoittaa paljon koko EU:n mahdollisesta hajoamisesta. Britannian esimerkki rohkaisisi muitakin EU-maita kokeilemaan kansanäänestystä jäsenyydestä.

Niin ei ole ainakaan vielä käynyt. Jos vuoden sisällä järjestetyt suuret äänestykset ovat opettaneet jotain niin sen, että emme tiedä, mitä aivan lähitulevaisuudessa tapahtuu.

Brexit, Donald Trump, Emmanuel Macron, Britannian ennenaikaiset parlamenttivaalit. Kaikki ovat menneet toisin kuin ”yleinen viisaus” antoi olettaa.

Brexitin ja Trumpin voiton arveltiin enteilevän populistista aaltoa länsimaiden läpi. Trumpin voiton jälkeen populistien kannatus Euroopassa on kuitenkin lähtenyt laskuun.

Fivethirtyeight-sivuston mukaan oikeistopopulistit ovat Trumpin voiton jälkeen menestyneet Euroopan vaaleissa järjestään huonommin kuin mielipidekyselyt ovat antaneet odottaa.

Samalla EU on saanut uutta puhtia Macronin voitosta Ranskassa. Hyvin Eurooppa-myönteinen Macron käveli presidentinvaalivoittonsa jälkeen Louvren sisäpihaa pitkin Pariisissa Beethovenin Oodin ilolle soidessa taustalla. Monikameratuotanto kuvasi kolmeminuuttisen yksinmarssin puhujakorokkeelle.

Symboliikka ei olisi voinut olla selvempi. Ranska on valinnut Euroopan. Ranska on valinnut ilon, ystävyyden ja yhteistyön.

Tuo kuva on täysi vastakohta populistien viime vuoden suurimman voiton eli Trumpin kaaokselle.

Sitten on brexit. Päätös, jolla Britannia ei vuodenkaan jälkeen tiedä, mitä tehdä.

Hetken näytti, että britit antaisivat konservatiiveille ylivoimaisen enemmistön parlamenttiin ja mandaatin muokata maansa näköisekseen brexitin jälkeen. Pääministeri Theresa May päätti kokeilla ja järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Ei tullut mandaattia, ei tullut edes enemmistöä. Tuli tappio. Kukaan ei enää tiedä, millaista EU-eroa Britannia hakee. Sen piti olla ”kova”. May sanoi jopa, että ”ei sopimusta on parempi kuin huono sopimus”.

Pahimmillaan ”ei sopimusta” tarkoittaisi sitä, että kun ero tulee voimaan keväällä 2019, kaikki lennot Britannian ja EU:n välillä loppuisivat samana päivänä – muista ongelmista puhumattakaan.

Konservatiivien suunnitelmat brexitistä eivät vedonneet britteihin niin kuin puolue oli toivonut.

Tietenkin vaaleissa oli myös paljon muuta pelissä, mutta konservatiivit menettivät kannatustaan ja työväenpuolue Labour kasvatti omaansa erityisesti niillä alueilla, jotka 23. kesäkuuta 2016 äänestivät EU:hun jäämisen puolesta. Myös nuoriso näytti hylkäävän konservatiivit.

Labour, liberaalidemokraatit ja Skotlannin itsenäisyyspuolue haluavat joko ”pehmeän” brexitin tai pysyä EU:ssa.

Vaalitappion jälkeen konservatiivitkaan eivät enää tiedä, mitä tehdä. Valtiovarainministeri Philip Hammond sanoi puheessaan tiistaina haluavansa brexitin, joka panee ”työt ja vaurauden etusijalle”.

Tämä on käytännössä sama kuin Labourin vaatimus.

Hammond puhui Lontoon Cityssä, maailman finanssikeskuksessa. Siellä todennäköisesti joka ainut tietää, että jos ”työt ja vauraus” pannaan etusijalle, pitäisi päätös lähteä EU:sta kumota heti.

Britannia joutuu lähtiessään maksamaan EU:lle aiemmista sitoumuksistaan jopa 100 miljardia euroa. Lisäksi jos brexit on ”kova”, kaupankäynti 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoiden kanssa vaikeutuu huomattavasti.

Jos brexitissä taloudelle annetaan etusija, brexitiä ei pitäisi lainkaan olla.

Britannian hallituksessa tätä ei kuitenkaan uskalleta sanoa ääneen. Kansanäänestys vuosi sitten päätyi prosenttitulokseen 51,9–48,1 EU:sta lähtemisen voitoksi.

Jostain syystä brexitistä on tehty koko kansan tahto. Brexit on muuttunut kuin rousseaulaiseksi kansan yleistahdoksi, joka toteuttaa kansan kollektiivista vapautta.

Tämä on kaikki kuvitelmaa, jopa valetta. Pääministeri May on tämän kuvitelman näkyvin uhri. Vielä ennen kansanäänestystä hän oli EU:ssa pysymisen puolestapuhuja.

Britannia jakautui vuosi sitten kahtia, ja jakautunut se on edelleen. Kahtiajako on pikemminkin vain syventynyt, kuten parlamenttivaalit osoittivat.

Britannian johto uskoi johonkin, jota ei ole, ehkä vallanhimon takia. Kun uskolle ei ollut katetta, puheet ovat alkaneet muuttua.

Samalla Britannian hallitus kuitenkin piilottelee edelleen pöydän alla: hallitus hyvin todennäköisesti tietää, että se on toteuttamassa maansa kannalta väärää päätöstä, mutta samalla se esittää aivan jotain muuta.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Kukaan ei tiedä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat