Ulkomaat

Nämä yhdeksän megatrendiä muuttavat maailmaa vuonna 2018 –  Mistä aiheesta sinä haluaisit HS:n uuden kirjeenvaihtajan kirjoittavan?

HS pyytää lukijoilta ideoita uudenlaisen kirjeenvaihtajuuden luomisessa. Ideoinnin avuksi esittelemme yhdeksän ensi vuoden suurta puheenaihetta.

Helsingin Sanomat nimittää vuodeksi 2018 teemakirjeenvaihtajan, joka matkaa ympäri maailmaa kirjoittaen yhdestä kiinnostavasta aihealueesta. Aihealueen valintaan pääsette vaikuttamaan myös te – lukijat.

Helsingin Sanomilla on kahdeksan kirjeenvaihtajaa. Jo vuosia yksi heistä on ollut niin kutsuttu kiertävä kirjeenvaihtaja. Ihminen ja paikka ovat vaihtuneet vuoden välein. Tänä vuonna kiertävä kirjeenvaihtaja seuraa Itämeren-aluetta Latvian Riiassa. Edeltävät asemapaikat ovat olleet Budapest, Johannesburg, Rio De Janeiro, Istanbul, Kairo ja Delhi.

Nyt idea kuitenkin muuttuu hieman. Vuonna 2018 tämä HS:n kahdeksas kirjeenvaihtaja ei asu yhdessä paikassa. Sen sijaan hän vierailee maailman eri kolkissa kirjoittamassa artikkeleita jostakin kiinnostavasta teemasta. Siksi haluamme kysyä teiltä: Mikä aihepiiri olisi nyt ajankohtainen ja toisi jotain uutta HS:n journalismiin?

Ideoinnin avuksi HS:n toimitus valitsi yhdessä asiantuntijoiden kanssa yhdeksän kehityskulkua, joihin kannattaa kiinnittää huomiota tulevana vuonna. Listalla on sekä suuria globaaleja ilmiöitä että ihmisen arkielämään liittyviä trendejä, eikä se yritäkään olla tyhjentävä. Kirjeenvaihtajuuden teema saattaa olla yhdistelmä näistä tai vielä jotakin aivan muuta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Voit kertoa ajatuksiasi alla olevassa vastauslaatikossa. Kerro, mistä aihepiiristä haluaisit lukea lisää ja perustele vastauksesi lyhyesti. Aihepiirin ei ole pakko olla joku tässä artikkelissa esitellyistä. Toimitus lukee vastaukset ja ottaa ne huomioon tehdessään päätöstä. Aikaa vastaamiseen on viikko.



Suomen itsenäisyysrahasto Sitran johtavan ennakoinnin asiantuntijan Elina Kiiski-Katajan mielestä journalistisesti kiinnostavia megatrendejä ovat poliittisen maailmanjärjestyksen myllerrys, talouskasvun suhteutuminen maapallon kantokykyyn ja ihmisten hyvinvointiin, kaupungistuminen ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä teknologinen kehitys.

”Kaikkia näitä teemoja leimaavana tekijänä ovat uudet visiot ja visionääriset politiikantekijät”, Kiiski-Kataja sanoo.

Kiiski-Kataja haluaisi itse lukea juttuja, joissa pohditaan suurten mullistusten vaikutusta ihmisten arkeen eri puolilla maailmaa.

Megatrendit risteävät toistensa kanssa, ja moni asia kytkeytyy toiseen. Esimerkiksi teknologian kehitys yhdistyy työn murrokseen. Ilmastonmuutoksen Kiiski-Kataja taas kytkee kaupungistumiseen. ”Asumisen ja syömisen tavat ratkaisevat, ovatko kaupungit ilmastonmuutosta hillitseviä vai vauhdittavia.”


1. Työn murros: kun robotti korvaa minut

Ihmisen virka automaation maailmassa herättää epävarmuutta monessa työntekijässä. Lukuisia ammatteja on katoamassa kokonaan, koska koneet tekevät niin monet asiat nopeammin ja turvallisemmin.

Autoyhtiö Teslan perustaja Elon Musk väittää, että itseohjautuvien autojen vastustaminen on ”käytännössä tappamista”, koska yli miljoona ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa. Jos kuljettajat korvataan ohjelmistoilla, onnettomuuksien määrä ehkä romahtaa, mutta samalla miljoonat kuljetusalan ammattilaiset menettävät työpaikkansa.

Edes lääkärin tai juristin kaltaiset arvoammatit eivät ole täysin turvassa. Esimerkiksi IBM:n Watson-tekoäly on tehnyt tarkkoja diagnooseja sairauksista, jotka hämmensivät lääkäreitä. Ohjelmistot käyvät läpi valtavia tietokantoja minuuteissa ja etsivät tärkeimmät verrokkitapaukset sairauteen tai oikeusjuttuun liittyen.

Poliittinen valmistautuminen on vaikeaa, koska murroksen laajuudesta ja nopeudesta ei ole varmuutta. Pitäisikö perustulo ottaa jo käyttöön nyt? Pitäisikö robottien käyttöä verottaa, kuten teknologiamiljardööri Bill Gates ehdottaa?

Konsulttiyhtiö McKinsey arvioi tammikuussa, että noin puolet maailman työtehtävistä on automatisoitavissa jo nykyteknologialla, mutta kokonaisista ammateista vain viitisen prosenttia voidaan korvata kokonaan. Teknologian kehittyessä tilanne muuttuu. Oxfordin yliopiston mukaan Yhdysvalloissa lähes puolet nykyisistä työpaikoista uhkaa kadota lähivuosikymmeninä.

Työn radikaali muodonmuutos voi aiheuttaa identiteettikriisin koko ihmiskunnalle.


2. Teknologian kehitys: Tekoäly tulee kaikkialle

Kuvittele, että jo ekaluokkalaisella olisi taskussaan supertietokone, joka oppii hiljalleen tuntemaan, mitä vaikka Paavo, 7, haluaa. Suomessa yhä useampi koulunsa aloittava kantaa jo tällaista laitetta, älypuhelinta. Älypuhelin on samalla oppiva tekoäly, sillä se käyttää verkon oppivia ohjelmia.

Tekoäly tuli 2000-luvulla vaivihkaa taskuumme, kuin osaksi meitä. Sen ohjelmat kehittyvät vuosi vuodelta. Useita internetin ilmiöitä oikein ennustanut yhdysvaltalainen Kevin Kelly uskoo, että arjessa tekoälyn tulo näkyy lähivuosina yhä useampina vuorovaikutteisina ruutuina.

Voit kysyä ruuduilta puhumalla. Yleensä ne vastaavat tarpeisiisi. Verkottunut ruutu suodattaa tietoa ja auttaa oppimaan. Se voi olla jopa lääkärisi.

Tekoäly verkossa etsii haluamasi tiedon sekunneissa tietokannoista, jotka sijaitsevat datakeskuksissa. Yksi sellainen on Haminassa. Datahalli on osa isoa pilveä, jossa myös on mukana tekoälyä.

Tiedon välittämisen nopeus vain kiihtyy, kun nykyistä 4g-verkkoa jopa sata kertaa nopeampi 5g tulee. 5G:n ”viralliset” avajaiset ovat helmikuussa 2018 Etelä-Korean talviolympialaisissa.

Samalla maailma siruttuu. Esineisiin liitetään antureita ja tietokoneita. Ilmiö merkitsee niin sanotun esineiden internetin esiinmarssia. Koira saa sirun kaulapantaansa ja siru jääkaapissa kertoo, mitä ostat sen täyttääksesi. Tekoäly nappaa ehkä joskus suoran yhteyden sähköisiin aivokäyriisi. Se voi tosin olla vasta vuosisadan lopun tekniikkaa.


3. Energia: Aurinkovoima nousee idästä

Maailman energian huomisesta kiinnostuneen pitää seurata kiinalaisen aurinkosähkön buumia.

Aurinkoenergian kapasiteetti kasvoi viime vuonna 32 prosenttia, ja lähes puolet siitä asennettiin Kiinassa. Yhdysvallat, Japani ja Intia peesaavat.

Uusiutuvat energiamuodot etenevät myös Euroopassa. Aurinko-, tuuli-, vesi-, bio- ja geoterminen energia nappaavat jo 86 prosenttia EU:n uusista sähköntuotannon sijoituksista.

Uusiutuvan sähköntuotannon ennätyksiä tehdään siellä täällä. Saksa tuotti vapunaattona 85 prosenttia kaikesta sähköstään uusiutuvilla. Pieni Costa Rica tuotti niillä melkein kaiken sähkönsä viime vuonna, Ruotsi puolet ja Suomi runsaan kolmanneksen.

Uusiutuvien energiamuotojen osuus maailman sähkönkulutuksen kakusta on silti vain viidennes, muistuttaa energia-alan järjestö Irena. Tästä viidenneksestä auringon ja tuulen osuus on vain viidennes. Ja yli puolet uusiutuvasta energiasta on vesivoimaa.

Sähköntuotanto on sitä paitsi vain pieni viipale energiantuotannon kakusta.

Fossiiliset polttoaineet lämmittävät, viilentävät ja pyörittävät yhä maailmaa lähivuosina. Irlannissa tuulivoima tuottaa peräti viidenneksen kaikesta energiasta, mutta se on poikkeus. Öljyn, hiilen ja kaasun kulutus kasvavat kehitysmaissa.

Että sähkön käyttö yleistyisi esimerkiksi liikenteessä, vaaditaan nykyistä tehokkaampia akkuja, joihin mahtuu enemmän energiaa kilogrammaa kohden. Litiumioniakkuejn seuraajaa ei ihan heti ole näkyvissä. Uusiutuvan sähkön maailma tarvitsee aivan uudenlaisia energian varastointia.


4. Ilmastonmuutos: Yhtenä lääkkeenä kiertotalous

Ilmastonmuutos tulee myös ensi vuonna olemaan suurimpia megatrendejä. Se liittyy lähes kaikkiin tässäkin artikkelissa esiteltyihin kehityskulkuihin. Yhdysvaltojen irtauduttua Pariisin sopimuksesta muun maailman pitää ponnistella entistäkin enemmän, jotta ilmasto ei lämpenisi vaarallisen paljon suhteessa esiteolliseen aikaan.

Vastaukseksi tarjotaan nyt muiden keinojen lisäksi kiertotaloutta. Se pyrkii talouskasvuun ilman maapallon rajallisten resurssien tuhlaamista. Se suosii palveluja tuotteiden sijaan ja kierrättää materiaaleja mahdollisimman pitkälle.

”Syntyy uudenlainen kansalainen, joka haluaa kokemuksia omistamisen sijaan. Kuluttajasta tulee käyttäjä”, kiertotaloutta edistävän Ellen MacArthur Foundationin viestintäpäällikkö Rose Ely sanoo.

Elyn mukaan pelkkä nykyisen talousjärjestelmän hienosäätö ei riitä, vaan muutoksen täytyy olla radikaali. Muuten maailma hukkuu roskaan samalla kun käyttökelpoinen materiaali hupenee ja ilmastonmuutos etenee. Muutos ei tarkoita pelkästään parempaa kierrättämistä. Teolliset tuotteet pitää alusta pitäen suunnitella niin, etteivät ne päädy jätteeksi. Ruuantuotannossa yritetään varmistaa ravinteiden tehokas kierto.

Kiertotalouden kannattajien mukaan siihen siirtyminen vahvistaa yhteisöjä, luo uutta bisnestä ja auttaa ympäristöä. Innostavia esimerkkejä löytyy Ruandasta Ruotsiin, Googlesta maatiloihin.


5. Väestö: Toiset maat vanhenevat, toiset nuortuvat

Väestö kasvaa, ikääntyy ja liikkuu paikasta toiseen. Nämä ilmiöt ovat tulevaisuuden suurimpia maailmanlaajuisia puheenaiheita.

Suomessa työikäisen väestön on arvioitu vähenevän nykyisestä noin 300 000 henkilöllä seuraavien 15 vuoden aikana. Ilman maahanmuuttoa ikääntyminen aiheuttaa paineita hyvinvointivaltion ylläpidolle, kun yhtä työikäistä kohti on tulevaisuudessa yhä enemmän elätettäviä. Lapsia syntyy vähemmän kuin aiempina vuosikymmeninä ja ihmiset elävät vanhemmiksi kuin koskaan. Sama ilmiö näkyy Euroopan laajuisesti ja Yhdysvalloissa.

Aasian ja Afrikan kehittyvissä maissa tilanne on päinvastainen. Elinajan odote on jopa vuosikymmeniä lyhyempi kuin vauraammissa maissa ja lapsia syntyy moninkertaisesti. Väestö nuortuu.

Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Elina Kiiski-Kataja on kiinnostunut tietämään, minkälaisiin asioihin nuortuva ja vanheneva väestö uskovat.

”Minua kiinnostaisi, minkälaisia visioita ja ajatuksia heillä on tulevaisuudesta, demokratiasta, työn tulevaisuudesta ja osaamisesta ja kuinka se vaihtelee eri paikoissa”, Kiiski-Kataja sanoo.

Väestöön vaikuttavat myös siirtolaisuus ja pakolaisuus. Maailmassa on tällä hetkellä noin 65 miljoonaa pakolaista. Enemmän kuin koskaan. Heistä yli puolet hakee turvaa Afrikasta ja Lähi-idästä.

Ihmisten liikkuvuus vaikuttaa väestökehitykseen ja sillä on pitkä historia. Siirtolaisuus voi rasittaa köyhiä valtioita, mutta samanaikaisesti se voi tuoda helpotusta ikääntyvien valtioiden huoltosuhteeseen.


6. Kaupungit: Kasvu kiihtyy, valta kasvaa

Maailman suurkaupungit ovat tulevaisuudessa entistä suurempia. Tällä haavaa maailmassa on 28 kaupunkia, joissa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2030 tällaisia megakaupunkeja on 41, arvioi YK. Suurimmat kaupungit ovat nykyään Tokio, Delhi, Shanghai, México, Mumbai ja São Paulo.

Maapallo on kaupungistunut nopeasti. Vielä viime vuosisadan puolessavälissä maailman ihmisistä 30 prosenttia asui kaupungeissa ja 70 prosenttia maaseudulla. Vuoteen 2050 mennessä asetelman odotetaan kääntyvän lähes päälaelleen: ennusteiden mukaan silloin 66 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa.

Kaikkein korkein kaupungistumisaste, yli 80 prosenttia, on Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa noin 73 prosenttia ihmisistä asuu nykyään kaupungeissa, tulevaisuudessa vielä enemmän.

Nopeinta kaupungistuminen on vastaisuudessa Afrikassa ja Aasiassa, missä toistaiseksi suhteellisesti pienempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä 6,9 miljardia ihmistä asuu kaupungeissa.

Samalla kaupungeista tulee aiempaa tärkeämpiä taloudellisen ja poliittisen vallankäytön keskuksia. Niiden päätökset vaikuttavat kansainvälisiin sijoituksiin ja esimerkiksi ilmastonmuutokseen.

”Me olemme hallinnon taso, joka on lähimpänä maailman ihmisten enemmistöä. Kansakunnat puhuvat, mutta liian usein ne jahkailevat – kaupungit toimivat”, tokaisi New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg.


7. Uusi maailmanjärjestys: Maailma ilman johtajaa

Yhdysvallat on Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien ollut itseoikeutetusti maailman ainoa suurvalta. Voimasuhteisiin on kuitenkin jo pitkään ennustettu muutosta. Sellainen on nyt tekeillä, uskoo vanhempi tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista.

”Yhdysvalloilla on ollut liberaalissa maailmanjärjestyksessä vahva johtajan rooli. Se heikkenee ja tulee maailma ilman johtajaa. Näen, että nyt maailma on alueellistumassa ja sitä hallitsevat alueelliset vallat”, Wigell sanoo.

Tällaisia alueellisia mahteja ovat hänen mukaansa esimerkiksi Kiina, Euroopan unioni ja Brasilia.

Kiinnostavia ovat muutkin BRICS-maat. Kiinan lisäksi niihin kuuluvat Venäjä, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka. Vaihtoehtoisesti talousmahdeiksi on ennustettu myös E7-maita, jotka ovat jo yhteenlaskettujen talouksiensa voimalla ohittaneet G7-maat, joihin Yhdysvallatkin kuuluu.

Jos 1990–2000-luvuilla maailmanjärjestys perustui Yhdysvaltojen vahvaan johtajuuteen, yhteisiin pelisääntöihin ja yhteistyöhön, tekee voimapolitiikka jälleen tuloaan. Wigellin mukaan presidentti Vladimir Putinin aikana yritetty aggressiivinen uhittelu ei kuitenkaan ole paras taktiikka.

”Kyse ei nyt ole sotilaallisesta voimasta tai kylmästä sodasta vaan suuri osa valtakamppailusta käydään taloudellisista resursseista. Enää ei kamppailla geopolitiikasta, vaan alueelliset vallat tavoittelevat esimerkiksi energiavarojen hallintaa.”


8. Ruoka: Oikeanlainen ravitsemus on uskonto

Suomessa kaikki alkoi rasvasodasta. Vuonna 2010 Ylen MOT-ohjelma kyseenalaisti näyttävästi kovan rasvan epäterveellisyyden. Voin kulutus nousi muutamassa vuodessa huomattavasti. Virallisia ravitsemussuosituksia puolustaneet tieteilijät saivat uhkauksia.

Trendit vaihtuvat, uhkaukset pysyvät. Tällä viikolla ravitsemustutkija Heli Kuusipalo kertoi Helsingin Sanomissa saaneensa häirintäviestejä, kun hän puolusti maitotuotteita.

Oikeanlaisesta ravitsemuksesta on tullut monelle kuin uskonto. Julkkikset noudattavat gurujensa ohjauksella erikoisia ruokavalioita ja levittävät sanaa muille. Esimerkiksi näytelijä Gwyneth Paltrow on tuotteistanut syömisensä esimerkiksi keittokirjoihin. Hänen suosikkidieettinsä karsii sokerin, punaisen lihan, maitotuotteet, gluteenin, soijatuotteet, alkoholin ja kofeiinin. Lisäksi pitää vältellä rasvaisia pähkinöitä ja koisokasveja eli perunoita, tomaatteja, paprikoita ja munakoisoja.

Tulevaisuudessa ravitsemuksen hienosäätämisellä pyritään entistä kokonaisvaltaisempaan elämänhallintaan. Juuri tällä hetkellä monia kiinnostavia kysymyksiä ovat: Miten suolisto vaikuttaa ihmisen persoonaan ja kykyihin? Mitä sokeri tekee aivoille? Millä ruokavaliolla elää mahdollisimman terveeksi ja vanhaksi?

Erityisesti ruuan vaikutusta suolistoon tutkitaan nyt kiivaasti. Yhteyksiä etsitään jopa mielialaan ja aivotoimintaan.

”Ajatus perustuu siihen, että jos suoliston mikrobistoa voidaan muokata, sillä voidaan ehkä tulevaisuudessa vaikuttaa myös tällaisiin tekijöihin”, kertoi professori Seppo Salminen Turun yliopistosta tällä viikolla Helsingin Sanomille.


9. Terveys: Treenaajien nouseva trendi on lepo

Terveys on yksi tämän ajan megatrendeistä. Viime vuosina liikuntatrendejä ovat hallinneet kovat tehot: kokonaisvaltaisen treenin CrossFit, kovatehoinen intervallitreeni HIIT ja maraton- ja ultrajuoksut. Niiden suosio jatkuu yhä, mutta nyt väliin ovat tunkeutumassa lepo, rentoutuminen ja uni.

Moni äärimmäisiin suorituksiin pyrkivä liikkuja on huomannut, että kehitystä ei tapahdu ja fysiikka pettää, jos välillä ei malta levätä.

Mutta erityisesti laiskempi palautuminen nostaa nyt päätään.

”Lepo ei ole sama asia kuin se, että ei harjoitella”, muistutti urheilufysiologi Mika Lehtonen Helsingin Sanomille tammikuussa. Stressaava, minuutilleen aikataulutettu elämä ei palauta, vaikka treenausta ei olisikaan. Lepo tarkoittaa aikaa, jolloin ei tarvitse laskea minuutteja eikä ole kiire minnekään.

”Kun huippu-urheilija treenaa kaksi kertaa päivässä, hän useimmiten lepää harjoitusten välissä. Jos kuntoilija haluaa treenata kaksi kertaa päivässä, hän tekee todennäköisesti harjoitusten välissä kahdeksan tunnin työpäivän”, Lehtonen sanoi.

Mindfulnessia ja rentoutumistunteja on ollut jo pitkään, mutta nyt maailmalla jopa nukutaan yhdessä. Brittiläinen kuntosaliketju on lanseerannut päiväunitunteja väsyneille vanhemmille. Washingtonissa kuntokeskus tarjoilee 25 minuutin power nap -tunteja tehonokosia varten.

Kaupallinen ei-minkään-tekeminen on tullut jo Suomeenkin. Rentoutuskelluntaa tarjoavia hoitoloita on alkanut ilmestyä pääkaupunkiseudulle, viimeisimpänä yrittäjinä Kellumo ja Float Kallio. Rentoutuskellunnassa kellutaan munan muotoisessa, suolavedellä täytetyssä tankissa tunnin verran – eikä tehdä mitään.

HS-työryhmä: Karoliina Liimatainen, Timo Paukku, Matti Mielonen, Alma Onali, Elisa Rimaila, Maria Manner, Päivi Ala-Risku, Petja Pelli

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    7. 7

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    8. 8

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    9. 9

      Yhdysvaltain entinen presidentti Bush arvosteli kovin sanoin Trumpin ajan politiikkaa mainitsematta Trumpia

    10. 10

      Pääministeri Sipilä: Turkin EU-jäsenyysprosessia ei katkaista, vaikka maa kulkee väärään suuntaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    11. Näytä lisää