Ulkomaat

Trump säästää ilmastoavussa, eivätkä muut maat aio maksajiksi – ”Ei sitä aukkoa kukaan kuro umpeen”

Muut eivät aio maksajiksi, vaikka ilmastorahoitukseen jää USA:n jäljiltä aukko, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Bonn. Voi Fidžiä. Pieni myrskyjen runtelema saarivaltio isännöi Saksan Bonnissa maailman suurinta maiden välistä kokousta. YK:n 23. kansainvälinen ilmastokokous on mielenkiintoinen muutoinkin kuin isäntämaansa vuoksi, mutta Fidžille kokouksessa on kysymys olemassaolosta.

Vaikka Bonnin kokouskeskukset pursuvat Tyynenmeren leppoisaa eksotiikkaa, Fidži on vihainen. Fidži vaatii maailman johtajia sanomaan ääneen, millaista on globaali ilmastosolidaarisuus.

Fidži ja muut pienet saarivaltiot ja kaikki ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsivät maat vaativat teollisuusmaita ohjaamaan rahaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sen seurauksiin sopeutumiseen.

Keskiviikkona Bonnin ilmastokokouksessa alkaa loppurutistus, kun kaksiviikkoisen kokouksen viimeisiksi päiviksi paikalle saapuu myös joukko maailman johtajia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Virkamiesvoimin tähän asti edenneissä neuvotteluissa on riidelty monestakin asiasta, mutta jälleen kerran myös rahasta.

Teollisuusmaat ovat jo aiemmin sitoutuneet siihen, että ne rahoittavat kehitysmaiden ilmastotoimia 100 miljardilla dollarilla eli noin 85 miljardilla eurolla vuosittain. Kehitysmaat haluavat kuitenkin, että teollisuusmaat korvaavat niille myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä.

Tämä vaatisi selvästi erillistä rahoitusta – mikä jäisi todennäköisesti valtioiden kontolle, sillä yksityisiä sijoittajia tällaiset tuet tuskin kiinnostavat.

Teollisuusmaiden viesti on Fidžille, että emme aio tämän kummemmin auttaa, vaikka maanne uppoaisi tai sen yli pyyhkäisi sellainen hirmumyrsky, ettei pystyyn jäisi taloakaan.

Samaa sanoo Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk). ”Ihan kaikkea ei vain voi kompensoida”, Tiilikainen sanoo tiistaina Bonnissa Suomen ilmastoneuvottelutiimin pienessä kokoustilassa.

Ongelma on sekin, että kehitysmaat vaativat teollisuusmailta pidempiä sitoumuksia ja ilmastorahoituksen ennakoivuutta. Se ei kuitenkaan ole mahdollista siksi, että eri maiden hallitukset tekevät sitoumuksiaan vain budjettivuodeksi kerrallaan, Tiilikainen sanoo.

”Vahingot täytyy mieluummin estää kuin miettiä sitä, kuka maksaa ja kenelle sitten, kun vahinko on jo tapahtunut.”

Ilmastopolitiikassa kaikki lähtee siitä, että on pystyttävä estämään pahimmat katastrofit, Tiilikainen sanoo.

”Saarivaltioilla on kaikkein haavoittuvaisin asema, mutta ilmastonmuutos ei pysähdy siihen, että mietitään, kun kaikki ihmiskunnan kannalta on mennyt pieleen, että kuka maksaa ja kenelle. Menetykset eivät ole korvattavissa millään rahoilla.”

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoja YK:n ilmasto­kokouksissa on yritetty etsiä yli 20 vuotta. Pariisissa nytkähti vuonna 2015 paljon eteenpäin.

Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat kahteen keskeiseen asiaan. Ensimmäinen on se, miten kukin maa vähentää ilmastopäästöjään vuoden 2020 jälkeisenä aikana. Toinen on se, miten päästö­vähennysten tuomat kustannukset rahoitetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Monesti, niin kuin nyt Bonnissa, asiakysymykset ovat niin teknisiä, ettei niistä oikein saa isoja otsikoita. Mutta nyt olisi uutinen, Tiilikainen kehuu.

Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia on saanut Tansanian neuvottelijan kanssa yhdessä kokouksen työryhmistä aikaan ilmastokokousten mittakaavassa läpimurron. Bonnissa sovittaneen raamit sille, millaisin ehdoin Pariisin ilmastosopimuksen ensi vuonna Puolassa valmistuvaan sääntökirjaan muotoillaan ne kohdat, joissa maailman maat sitoutuvat päivittämään viiden vuoden välein päästövähennyssitoumuksensa.

”Koko ajan on ollut tiedossa, että maiden itse itselleen asettamat päästövähennystavoitteet eivät riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen”, Honkatukia sanoo kokouspaikalla. Siksi tarvittiin maiden kunnianhimoa kirittävä prosessi, ja sitä raamia on tehty Honkatukian johdolla.

”Pariisin kokouksen suurena saavutuksena prosessiin liitettiin se, että viiden vuoden välein tarkastellaan uudelleen, mitä päästövähennyksille ja myös rahoitukselle on tehtävä, jotta tavoitteeseen päästään. Nyt prosessille saatiin ensimmäiset muotoilut”, Honkatukia kertoo.

Bonnin kokouksen pääaihe ei ole raha, vaan ohjekirja, mutta silti rahasta riidellään.

Tilannetta ei helpota se, että yksi suurimmista ilmastorahoittajista, Yhdysvallat, irtaantuu presidentti Donald Trumpin päätöksellä Pariisin ilmastosopimuksesta. Maailman ainoana maana Yhdysvallat jää sopimuksen ulkopuolelle. Samalla jäävät tulevien vuosien rahat tulematta. Nyt Yhdysvallat on sitoutunut maksamaan rahastoon kolme miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä.

Miten Yhdysvaltain ilmasto­rahoitukseen jättämä aukko pitäisi paikata, ympäristöministeri Tiilikainen?

”Se on ilman muuta lovi, eikä sitä kukaan muu kuro umpeen. Ei olisi mitään järkeä tavoitellakaan sitä. Yhdysvaltain osalta rahoitus jää täyttymättä lähivuosina, mutta aika näyttää, milloin Yhdysvallat tekee uusia linjauksia. Odotellaan.”

Se, että moni maa, kuten Saksa ja Norja, ovat Bonnissa ilmoittaneet antavansa huomattavia summia ilmastonmuutoksen sopeutumisrahastoon, ei ole Yhdysvaltojen rahan korvaamista, vaan maiden sitoumuksia.

Raha ei kuitenkaan yksin ole ongelma, vaan se, miten ilmastorahasto toimii – tai ei toimi.

Siinä, miten ilmastorahoitusinstrumentiksi luotu YK:n Vihreä rahasto on lähtenyt liikkeelle, olisi toivomisen varaa, Honkatukia sanoo. Rahaa on koossa noin kymmenen miljardia. Se ei ole isoin ongelma.

”Rahasto ei ole saanut tehtyä sijoituksia hyviin hankkeisiin sitä tahtia kuin kehitysmaat olisivat halunneet.”

Käynnistysvaikeuksien vuoksi rahastossa on puskuria, ja siksi ei ole niin suuri tragedia, jos Yhdysvaltojen maksatuksia jää tulematta, Honkatukia sanoo.

Osin ilmastorahoituksen hidas liikkeelle lähtö johtuu siitä, että kehitysmaille on haluttu antaa valtaa rahoituspäätöksissä, Tiilikainen sanoo.

”Heillä ei ehkä ole ihan vielä rutiinia puskea rahaa ulos.”

Tästä on kyse

Bonnissa Pariisin ilmastosopimus saa säännöt ja mittarit


 YK:n 23. kansainvälinen ilmastokokous järjestetään Saksan Bonnissa 6.–17. marraskuuta.

 Tavoitteena on saada sovittua Pariisin ilmasto­sopimuksen toimeenpanon säännöistä ja luoda mittarit sille, miten kunkin maan tekemiä päästövähennys­sitoumuksia valvotaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ilmastonmuutos
  • Saksa
  • Anna-Liina Kauhanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    2. 2

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    3. 3

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    4. 4

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    5. 5

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    6. 6

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    7. 7

      Kiina pidätti kirjan­kustantajan uudelleen – Ruotsin kansalainen vietiin junasta ruotsalais­diplomaattien silmien edestä

    8. 8

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    9. 9

      Nordea kielsi työn­tekijöiltään kaupan­käynnin bitcoinilla

    10. 10

      Nämä Leijonat lähtevät tavoittelemaan historiallista olympiakultaa – nuoret tähdet Tolvanen ja Heiskanen mukana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    2. 2

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    3. 3

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    4. 4

      Kymmenen vuotta sitten lyöty miljoonan dollarin veto ratkesi: Warren Buffettin passiivinen sijoitustapa oli tuottoisampi – miksi suomalaiset maksavat turhia kuluja?

    5. 5

      ”Kuukausia”, vastasi hoitaja – seuraavana yönä isäni kuoli, eikä kaikki mennyt niin kuin piti, kirjoittaa toimittaja Katri Kallionpää isänsä viimeisistä viikoista suomalaisessa sairaalassa

      Tilaajille
    6. 6

      Kahdeksan arkista ja tieteellisesti todistettua keinoa, joilla laihdut ilman pinnistelyä

      Tilaajille
    7. 7

      Näin toimii Suomessa ihailtu Tanskan aktiivimalli – ”koulutusta vastaavan työn” käsitettä ei tunneta ja työttömät haastatellaan kuukauden välein

    8. 8

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    9. 9

      Olympiapaikan Suomelle hankkinut Viveca Lindfors avautui kovin sanoin häviöstä Emmi Peltoselle – Taitoluisteluliitto: ”Kriteerit olivat alusta asti selvät”

    10. 10

      Yhden miehen firma pysäytti valituksilla satojen miljoonien rakennushankkeet Jätkäsaaressa – nyt Helsinki on keksinyt porsaanreiän, jonka avulla työt voidaan ehkä aloittaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    5. 5

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    6. 6

      Vuonna 1953 sadat ihmiset etsivät murhattua Kyllikki Saarta – yksi heistä oli tappaja, uskoo kokenut rikos­tutkija, joka perehtyi vuosi­kymmeniä salassa pidettyyn tutkinta-aineistoon HS:n kanssa

      Tilaajille
    7. 7

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    8. 8

      Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

      Tilaajille
    9. 9

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    10. 10

      Espoolaiset saavat syyttää länsimetron sekasotkusta vain itseään: sitä saa, mistä maksaa

    11. Näytä lisää