Ulkomaat    |   Essee

Merkel kumosi kolpakon müncheniläisessä olut­teltassa ja käski eurooppalaisten ryhdistäytyä – sen jälkeen EU rypi kriisissä mutta tajusi jotain tärkeää itsestään

Euroopan kriisien vuosikymmen on muuttanut Eurooppaa niin perustavanlaatuisesti, että moni miettii jo aikaa EU:n jälkeen, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen. EU:n on muututtava, mutta samaan aikaan palattava myös juurilleen. Sitä, että kaikki EU-maat noudattaisivat EU:n perusperiaatteita, on pidetty liian itsestään selvänä.

Berliini

Saksan liittokansleri Angela Merkel huokui koko olemuksellaan turhautumista.

Oli toukokuun loppu. Merkel oli palannut Italiasta Sisilian saarelta. Siellä hän oli tavannut G7-ryhmän kokouksessa joukon maailman johtajia. Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump oli ensimmäistä kertaa Euroopassa, ensin Sisiliassa ja sitten Brysselissä sotilasliitto Naton päämajassa.

Merkel palasi kotiin pöyristyneenä. Trump oli kohdellut liittolaisiaan niin kuin hänen tyyliinsä kuuluu, öykkärimäisesti.

Saksassa Merkeliä odotti vaalitilaisuus müncheniläisessä olutteltassa. Se, mitä hän sanoi, ei ollut mikään maljapuhe transatlanttiselle yhteistyölle, vaan varoitus sen päättymisestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Meidän eurooppalaisten täytyy todella ottaa kohtalomme omiin käsiimme”, Merkel sanoi. ”Ne ajat, jolloin saatoimme luottaa täysin muihin, ovat ohi. Olen kokenut sen viime päivinä.”

Euroopan vuosi 2017 alkoi suuressa epävarmuudessa ja niin se myös päättyy. Investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta syksyllä 2008 alkanut ja pian kymmenen vuotta kestänyt Euroopan kriisien aika ei vielä ole ohi.

Myös tämä vuosi toi lisää huolia. Esimerkiksi Trumpin. Optimisti tosin sanoisi, että Eurooppa oli kuitenkin entistä valmistautuneempi uusiin huoliin, sillä kymmenen viime vuoden aikana EU on muuttunut valtavasti.

Kaukana on se EU, joka uppoutui vuosikausiksi hiomaan direktiivejä. Kriisit ovat pakottaneet EU:n nopeaksi reagoijaksi. Samalla, kun EU-maat ovat joutuneet tekemään pikapäätöksiä pelastaakseen kaatuvia pankkeja ja valtioita ja vastakseen Venäjälle pakotteilla, EU on politisoitunut aivan uudella tavalla.

Politisoituminen kuuluu kaduilla ja vaaliväittelyissä, sillä EU:n neljä kriisiä – finanssi- ja eurokriisi, Ukrainan sota, brexit ja pakolaiskriisi – ovat muuttaneet kansalaisten kokemuksen EU:sta radikaalisti.

Ihmiset haluavat vaikuttaa EU:n päätöksiin, ja he epäilevät niitä myös uudella tavalla, sillä pelissä ovat arvot ja myös identiteetti ihan uudella tavalla.

Vaikka Merkel olutteltassa vaati EU-maita ottamaan vastuun Euroopasta, jo Krimin miehitys ja Ukrainan sota sysäsivät EU:n turvallisuuspoliittiseen identiteettikriisiin.

Venäjä opetti Ukrainassa Euroopalle, ettei soft power, pehmeä valta, merkitse mitään. Trump viimeistään teki selväksi, että jos Euroopalla on tarve kovalle voimalle, se olisi hankittava itse.

Saksa alkoi ajaa voimalla läpi yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vaikka Eurooppa monissa kysymyksissä etenisi eri tahtia eri raiteilla, ulospäin pitää näyttää yhtenäiseltä.

Huoleen oli syytä. Trump paitsi twiittasi myös eristäytyi, irrotti Yhdysvaltoja vauhdilla transatlanttisista siteistä, kansainvälisistä kauppasopimuksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Trump kyseenalaisti Yhdysvaltojen sitoutumisen Natoon ja sen yhteiseen puolustukseen, haukkui EU:n, sekoitti Venäjä-politiikan, vauhditti uhittelukierrettä Pohjois-Korean kanssa ja kaiken päälle sekoitti Lähi-idän tunnustamalla Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Jos Eurooppa ei toimisi, Trumpin kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan jättämän tyhjiön täyttäisi Kiina, ja Venäjäkin yrittäisi saada oman osansa.

Merkel oli se, jolta muut Euroopassa odottivat johtajuutta ja uutta suuntaa. Muita ei oikein edes ollut. Mutta oliko Merkelistä lunastamaan odotukset?

Ranskan varaan ei ainakaan voinut laskea. Vielä keväällä moni piti mahdollisena, että oikeistopopulisti Marine Le Pen voittaisi presidentinvaalit. Kun vaalit voitti liberaali sosialisti Emmanuel Macron, kabineteissa huokaistiin niin syvään, että vaalivoitosta tuli yksi koko Euroopan tämän vuoden avainhetkistä.

Eurooppalaisuus voitti kansallismielisyyden. Huojennus peitti hetkeksi alleen brexit-järkytyksen.

Brexit oli Euroopan edellisvuoden avainkokemus. Brexitin psykologiset vaikutukset oli alettu ymmärtää vasta viiveellä. Totuus oli karu: Euroopan unioni voisi todella hajota.

Britannia luokiteltiin riesaksi. Kaiken lisäksi pääministeri Theresa May pelasi uhkapeliä järjestämällä ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Merkel tuntui korvaamattomalta. Vaikka Macron aloitti kautensa näyttävästi, hän jäi odottelemaan, että Saksa saisi käytyä vaalinsa.

Yksi Merkelin näytön paikka oli G20-kokous heinäkuussa Hampurissa. Sieltä toivottiin lähentymisiä.

Trump kohtasi ensimmäistä kertaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin – ja kaduilla paloi. Hampurin mellakat jättivät syvän kolauksen Saksan itsetuntoon. Turvallisuustilanne riistäytyi käsistä kotikortteleissa.

Syyskuussa Merkel voitti Saksan liittovaalit, mutta kristillisdemokraattinen kannatus romahti. Vielä huonommin meni Martin Schulzin johtamilla demareilla. Schulz ei osannut lukea ajan henkeä.

Vaalien todellinen voittaja oli Vaihtoehto Saksalle -puolue. Ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan Saksan parlamenttiin nousi puolue, jotka voi luonnehtia osin äärioikeistolaiseksi.

Vaalitulos alleviivasi sitä, että suurten kansanpuolueiden aika on ohi ja Euroopassa eletään nyt populismin ja nationalismin aikaa. Merkelin valta horjui, sillä Saksan asema Euroopan johtajana perustuu sen taloudelliseen vahvuuteen ja poliittisen linjan jatkuvuuteen ja ennustettavuuteen. Nyt Saksa oli poliittisessa kriisissä, sillä hallituksen kokoaminen on niin vaikeaa, että edessä saattaa olla vielä uudet vaalit.

Espanjakin joutui keskelle erodraamaa, ja taistelu Kataloniasta kävi väkivaltaiseksi. Oma lukunsa on Itä-Eurooppa. Se jatkoi Puolan ja Unkarin johdolla ihan omaa showtaan.

Visegrád-maiden ryhmä sai vielä lisävahvistusta, kun nuori Sebastian Kurz voitti Itävallan vaalit ja otti hallituskumppanikseen äärioikeistolaisen vapauspuolueen. Itävalta uudella varakanslerilla Heinz-Christian Strachella on menneisyys uusnatsina.

Miten tähän uuteen populismin aikaan oikein tultiin? Kriisien kautta.

Vaikka kriisit ovat Euroopalle uusi normaali, Eurooppaa on viime vuosina muuttanut kaikkein syvimmin vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi.

Bulgarilainen Eurooppa-ajattelija ja Sofiassa toimivan Centre for Liberal Strategies -keskuksen johtaja Ivan Krastev kiteyttää tilanteen hyvin. Pakolaiskriisi oli Euroopalle se, mitä 9/11 oli Yhdysvalloille.

”Tuolloin Yhdysvallat kohtasi oman haavoittuvuutensa. Pakolaiskriisi teki saman Euroopalle”, Krastev sanoo Berliinissä.

Kratsev pohtii Euroopan tilaa myös uudessa kirjassaan After Europe, Euroopan jälleen.

Pakolaiskriisi sai eurooppalaiset näkemään maailman uudella tavalla. Vaikka Euroopan historia on pakolaisten historiaa, nyt kysymys maahanmuutosta nousi politiikan ykkösaiheeksi. Niin kävi kaikkialla, vaikka tulijat jakautuvat Eurooppaan epätasaisesti.

Pakolaiskriisillä on ollut moniulotteisia seurauksia.

Finanssi- ja eurokriisi oli jo jakanut Euroopan pohjoiseen ja etelään. Pakolaiskriisi jakoi sen länteen ja itään. Eri puolilla Eurooppaa EU merkitsee nyt ihmisille eri asioita, ja Eurooppa kehittyy eri tahtia. ”Yksi piirre on se, että länsi muuttuu entistä monikulttuurisemmaksi, mutta Itä-Euroopan maat eivät. Tällä on merkitystä tulevaisuudessa”, Krastev sanoo.

Pakolaiskriisi muutti Itä-Euroopan maiden kansalaisten suhteen EU:hun. Ennen pakolaiskriisiä itä- ja monet eteläeurooppalaiset luottivat enemmän EU-instituutioihin kuin omien maidensa hallituksiin. ”Nyt tilanne on kääntynyt, ja tunne on nyt, että omat pitävät sentään edes jotenkin kansalaistensa puolta, EU ei”, Krastev sanoo.

Pakolaiskriisi korosti sitä, miten eri tavoin EU nähdään eri puolilla Eurooppaa. Itäisissä EU-maissa EU ei ole kansalaisille samanlainen rauhanprojekti kuin se on lännessä. Sekin on suuri ero, että itäeurooppalaisilla on henkilökohtainen kokemus poliittisen järjestelmän kaatumisesta.

”Itäeurooppalaiset eivät vertaile Neuvostoliittoa ja Euroopan unionia, mutta he ovat oppineet, että mikä tahansa poliittinen järjestelmä on hyvin hauras.”

Nyt kovilla on liberaali demokratia. Oikeisto on uusi vasemmisto, sillä oikeistopopulismi haastaa liberaalin demokratian samaan tapaan kuin eliitinvastainen vasemmistopopulismi teki 1970-luvulla.

Liberaalin demokratiakäsityksen ytimessä on ajatus siitä, että demokraattiset instituutiot eivät kävele yksilönvapauden yli. Siksi liberaaleissa demokratioissa yksinkertaiset enemmistöt eivät pidä valtaa, vaan oikeusvaltio on rakennettu niin, että eri vähemmistöjen oikeuksia suojataan monin tavoin.

Populismin ydin on ihan muuta. Populismi on Jan-Werner Müllerin määritelmän mukaan monimuotoista yhteiskuntaa ja edustuksellista demokratiaa vastaan.

Oikeistopopulistit menestyvät, koska ne pääsevät arvostelemaan liberaalia demokratiaa hyvistä syistä. Liberaali demokratia on ainakin hetkeksi unohtanut huolehtia perustehtävästään eli kansalaisten turvallisuudesta.

Arvosteluun vastataan vauhdilla, sillä Brysselissä muutos Euroopan mielentilassa on nyt sisäistetty. Siksi esimerkiksi yhteistä puolustuspolitiikkaa runnotaan nyt eteenpäin ja EU:n ulkorajavalvontaa pannaan kuntoon.

Samaan aikaan oikeistopopulismi valtavirtaistuu. Monet perinteiset puolueet tekevät nationalistisempaa ja oikeistolaisempaa politiikkaa kuin aikoihin. Ruotsin demarien täyskäännös maahanmuuttopolitiikassa on vain yksi esimerkki siitä, mikä paine puolueilla on vastata haastajalle.

Saksassa demarit vasta heräävät todellisuuteen. Se on osasyy siihen, miksi Saksan politiikka on pahassa jumissa. Ensimmäinen yritys hallitusneuvotteluja kaatui, eikä toisestakaan tule helppo.

Merkel ja Schulz yrittivät nyt mahtua samaan hallitukseen. Se on kivuliasta.

Saksan vaikeuksissa on tosin hyvätkin puolensa, Krastev sanoo. Saksa oli niin normaali, että se alkoi olla ongelma. ”Saksalaisten oli hyvin vaikea ymmärtää, miksi ihmiset eri maissa äänestävät valtaan kaiken maailman hulluja eivätkä saa kasaan hallituksia.”

Nyt Saksa tietää, millaista on, kun on vai­keaa. Se voi tehdä eurooppalaisesta yhteistyöstä hitusen helpompaa.

Monissa samanaikaisissa kriiseissä on myös se etu, että kun ne vetävät maita eri syistä samaan aikaan kovin eri suuntiin, ne tulevat pitäneeksi EU:ta yhdessä. Esimerkistä käy Puola.

Vaikka EU-komissio joutuu uhkaamaan sitä äänioikeuden menettämisellä oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta, samaan aikaan Venäjää pelkäävälle Puolalle on todella tärkeää yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka. Ja juuri suhde Venäjään erottaa Puolan ja Unkarin, vaikka ne muutoin löytävät kansallismielisyydessä saman sävellajin.

Eurooppa ei ole maailman napa eikä EU se malli, jota muut aikoisivat seurata. EU on paradoksi ja poikkeus, ja kovan paineen alla. EU:n on muututtava, mutta samaan aikaan palattava myös juurilleen. Sitä, että kaikki EU-maat noudattaisivat EU:n perusperiaatteita, on pidetty liian itsestään selvänä.

Liberaali demokratia tarvitsee selvitäkseen liberaaleja ja demokraattisia valtioita. Ihmisoikeudet eivät merkitse mitään, jos ei ole valtioita, jotka suojaavat niitä.

Merkel on ollut liberaalin demokratian lipunkantaja. Mutta mahtaakohan Merkelillä olla Euroopalle enää mitään annettavaa? Ainakin häntä haastetaan monesta suunnasta. Myös Schulz yrittää laskea, mikä osuisi ajan hermoon.

Tulos: Schulz julisti haluavansa EU:sta liittovaltion vuoteen 2025 mennessä.

Euroopan Yhdysvaltoihin on tosin vielä aikamoinen henkinen matka. Kunhan saataisiin Saksaan hallitus. Yksi aikaraja on maaliskuussa. Silloin Merkel ja Macron esittelevät yhteisen näkemyksensä Euroopan tulevaisuudesta.

Odotukset ovat kovat – vaan eivät yhteneväiset. Eurooppaa ei enää saa yksille raiteille.

Se, mitä Merkel ja Macron Euroopan suunnasta sanovat, voi olla yksi ensi vuoden eurooppalaisista hetkistä.

Olisiko EU:n muodonmuutoksen tuloksena se, että tulevaisuuden EU on nopeasti reagoiva vakautta ja turvallisuutta ylläpitävä voimakoneisto? Se ei olisi huonoin vaihtoehto.

Oikaisu 3.1.2018 kello 19: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Eurooppa-asiantuntijan nimi on Ivan Krastev, ei Kratsev.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sisarusten ikäeron pitäisi olla vähintään kaksi ja puoli vuotta – Liian lyhyet synnytysvälit lisäävät nykyisin terveysriskejä, sanoo professori

    2. 2

      Palkasta jää rahaa yli, mitä sille kannattaisi tehdä? – Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    3. 3

      Talousvaikeuksissa oleva Stockmann laajentaa säästöohjelmaansa – aikoo karsia lähes sata työpaikkaa

    4. 4

      Uusienkin talojen kylpyhuoneet on tehty ”häkellyttävän usein” miten sattuu – Näin syynäät uudiskodin märkätilat tarkasti

    5. 5

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    6. 6

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

      Tilaajille
    7. 7

      Kansitakkien paluu on totta – Suomisoulin ja 90-luvun superbändi Suurlähettiläät palaa lavoille, nyt ruotsinlaivan teemaristeilyllä

    8. 8

      ”Olen varmaan jonkun mielestä tyhmä, kun syön pastaa ja riisiä ja myrkytän itseäni oikealla sokerilla”, sanoo juontaja Vappu Pimiä Lounastreffeillä

    9. 9

      Jesse Puljujärvi sai toimittajat repeämään vetämällä äitinsäkin mukaan kielen roikottamiseen: ”Se on juttuni”

    10. 10

      Suomalaislapset syövät liian vähän kasviksia ja liikaa punaista lihaa – Pikkulapsille laadittiin ensimmäistä kertaa oma lautasmalli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

      Tilaajille
    2. 2

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    3. 3

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    4. 4

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    5. 5

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    6. 6

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    7. 7

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    8. 8

      Sisarusten ikäeron pitäisi olla vähintään kaksi ja puoli vuotta – Liian lyhyet synnytysvälit lisäävät nykyisin terveysriskejä, sanoo professori

    9. 9

      Kahdeksan arkista ja tieteellisesti todistettua keinoa, joilla laihdut ilman pinnistelyä

      Tilaajille
    10. 10

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    5. 5

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    6. 6

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    7. 7

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

      Tilaajille
    8. 8

      Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

      Tilaajille
    9. 9

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    10. 10

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    11. Näytä lisää