Ulkomaat

Ruotsissa osa-aikatyö on itsestään­selvyys, Suomessa pelätään ”laiskan ja hankalan mainetta” – Tukholmalais­perheessä sekä äiti että isä lyhentävät työ­päiviään

Tukholmalaiset Kajsa Heinberg ja Ulf Haglöf tekevät molemmat lyhennettyä työpäivää, jotta arki pikkulapsen kanssa sujuisi helpommin. Järjestely on Ruotsissa erittäin yleinen, eikä sen pyytämiseen liity samanlaista kynnystä kuin Suomessa. ”Suurin piirtein kaikki meillä tekevät näin.”

Tukholma

Joskus tukholmalainen Kajsa Heinberg ihmettelee, miten jotkut pikkulasten vanhemmat oikein jaksavat tehdä täyttä työviikkoa. Hän suorastaan yllättyy kuullessaan, että Suomessa sellainen raataminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Heinberg ja hänen miehensä ovat tehneet ruotsalaisittain tyypillisen valinnan: he ovat molemmat lyhentäneet työpäiväänsä. Poika on kolmevuotias, ja pikkusisko syntyy huhtikuussa.

”Työpaikallani lähes kaikki, joilla on alle viisivuotiaita lapsia, tekevät osa-aikaa. Työajat vaihtelevat 75 prosentista 90 prosenttiin”, Heinberg kertoo.

Lyhyemmät päivät helpottavat ”arjen palapelin” yhteen sovittamista, hän selittää. Arjen palapeli on ruotsalaisten käyttämä nimitys sille kaaokselle, joka Suomessa tunnetaan nimellä ruuhkavuodet.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Heinberg on töissä sosiaalivirastossa riippuvuuksista kärsivien parissa, mies Ulf Haglöf arkkitehtitoimistossa. Kumpikaan ei kokenut työajan lyhennyksen pyytämisessä olevan minkäänlaista kynnystä. Se on Heinbergin mukaan suuri onni.

”Ilman tätä järjestelyä yhteinen aika lapsen kanssa olisi paljon ikävämpää”, hän pohtii. ”Koko ajan täytyisi stressata aikataulusta. Olisin varmaan yksinkertaisesti huonompi vanhempi.”


Juuri nyt on käsillä hyvä esimerkki tilanteesta, jossa stressitasot saattaisivat nousta. Olemme Södermalmin suomenkielisessä päiväkodissa, ja Heinberg on yrittänyt noin viiden minuutin ajan saada kolmivuotiaalle pojalleen Noamille sukkia jalkaan.

Noam kuitenkin pakenee mieluummin nurkkaan ja ampuu äitiä sormipyssyillään. ”Pang, pang, pang! Minä ammun äitiä!” Noam huutaa suomeksi ja nauraa.

Kieli tuntuu sujuvan. Siitä Noamin Lahdessa kasvanut isoäiti olisi varmasti ylpeä.

Äiti jaksaa vielä hymyillä, vaikka tästä ampumisleikistä onkin puhuttu muutaman kerran. Mieltä rauhoittaa tieto siitä, että kello on vasta 15.50. Mieskin pääsee pian töistä ja ehtii tehdä ostokset.

Ruotsissa laki tukee voimakkaasti Heinbergiä ja hänen kaltaisiaan. Vanhemmalla on oikeus leikata työaikaansa enintään 25 prosenttia siihen asti kun lapsi on kahdeksanvuotias.

Työnantaja ei voi kieltäytyä. Yhteisymmärrys on kuitenkin saavutettava siitä, miten lyhennys tehdään. Jotkut lyhentävät jokaista päivää, toiset ovat kotona vaikka perjantait. Moni säästää vanhempainrahapäiviä ja käyttää niitä korvaamaan menetettyä palkkaa.

Heinbergin työaikaa on hienosäädetty aina tilanteen mukaan. Osan viime vuodesta hän teki 80-prosenttista viikkoa, ja loppuvuodesta siirryttiin 90 prosenttiin. Nyt kävely alkaa olla raskauden takia hidasta ja selkäkin vaivaa, minkä vuoksi Heinberg jäi juuri puoliaikaisesti sairauslomalle.

Suomessa tällaisesta joustamisesta ollaan vielä kaukana. Lain mukaan vanhempi saa hakea osittaista hoitovapaata, kunnes lapsi on käynyt toisen koululuokan loppuun. Työnantaja voi kieltäytyä vain painavin syin, ja Kelaltakin saisi tukea.

Käytännössä pyyntö jää usein tekemättä.


Ammattijärjestö SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan mukaan Heinbergin ja Haglöfin kaltaista pariskuntaa saisi Suomesta etsimällä etsiä. Ero selittyy ennen kaikkea työpaikkojen kulttuurieroilla.

”Ruotsissahan on ylipäänsä enemmän tätä ihmisen elämäntilanteen arviointia, keskustelua työn sopivuudesta ja muusta”, Antila toteaa.

Hänestä Suomessa vallitsee yhä liian usein se henki, että osa-aikaisuuden pyytäjä leimautuu ”sitoutumattomaksi, laiskaksi tai muuten vain hankalaksi”. Tällaista räätälöintiä ei vain yksinkertaisesti ole ollut monilla työpaikoilla tapana tehdä.

”On aika korkea kynnys olla se päänavaaja.”

Työnantajan täytyy Suomessa antaa perustelu, jos se ei myönnä osittaista hoitovapaata. Valmisteilla olevan uuden työaikalain mietinnössä perusteluja vaaditaan myös silloin, kun osa-aikaisuutta pyydetään ”sosiaalisista tai terveydellisistä syistä”.

Antilan mielestä lain tuoma selkäranka on tärkeä. Se antaa itseluottamusta mennä esimiehen puheille.

”Keskustelu synnyttää parhaimmillaan win–win-tilanteen. Työntekijä on tyytyväisempi, ja siitä hyötyy myös työnantaja.”

Antila uskoo, että työaikojen sorvaaminen vähentäisi niiden äitien ja isien määrää, jotka jäävät töistä vuosiksi pois kokonaan. Jos tämä on totta, joustamisesta hyötyisi koko yhteiskunta. Kolmekymmentä työtuntia viikossa on paljon enemmän kuin nolla.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä on samaa mieltä maiden eron perussyystä.

”Suomi on perinteiltään paljon selkeämmin kokoaikatyöyhteiskunta kuin Ruotsi. Monilla työpaikoilla tällainen ei välttämättä tule edes mieleen.”

Esimerkiksi kolmivuorotyössä voi olla hankalaa, jos joku haluaisi tehdä välissä kuutta tuntia. Äimälä uskoo, että valtaosassa työpaikoista järjestelyt kyllä hoituisivat, varsinkin jos osa-aikaisuus hyväksytään myös sijaisia palkattaessa.

”Esimerkiksi tavallisessa toimistotyössä voi olla vaikea keksiä painavia syitä, miksi osittainen hoitovapaa ei onnistuisi.”

Södermalmin suomenkielisessä päiväkodissa tilanne on edistynyt. Noam on lopettanut ampumisen ja saanut sukkien lisäksi myös kengät jalkaansa.

Ovi käy tiheään, vaikka kello on vasta neljä. Oven vieressä on Pikku-Myyllä koristettu lappu, jossa kerrotaan päiväkodin ryhmien nimet: Paaperot ja Pööpötit.

Noam on Paaperoissa ja nyt myös täysissä pukeissa. Matka kohti metroa ja Bagarmossenin kaupunginosaa alkaa. Välillä kolmivuotias ottaa kunnon spurtteja Södermalmin kävelyteillä, välillä hän istuu rattaissa.

Metrossa koetaan pieni kateuden hetki: viereisellä taaperolla on älypuhelin, jossa näyttäisi pyörivän Autot-elokuva. Rattaita pitelee parrakas mies vihreässä parkatakissa.

Ruotsissa on oltu huolissaan siitä, että työpäiväänsä lyhentävät usein vain naiset. Heidän urakehityksensä ja eläkkeensä jäävät näin heikommiksi kuin miehillä. Heinbergille ja hänen avopuolisolleen oli selvää, että työaikaa lyhentävät molemmat.

”Tukholman keskiluokkaisissa piireissä siihen suuntaan on ehkä jopa vähän painetta. Täytyy viettää aikaa lapsensa kanssa ja laittaa luomuruokaa ja niin edelleen.”


Ruotsin työssä käyvistä noin joka kolmas nainen ja joka seitsemäs mies tekee osa-aikatyötä. Yli 80 prosentilla kyse on vapaaehtoisesta valinnasta.

Suomen laskentatapa ei ole täysin vertailukelpoinen, mutta luvut ovat selvästi pienempiä. Suomessa tehdään Ruotsia enemmän osa-aikatyötä pakon edessä. Esimerkiksi ravintoloissa ja kaupoissa on paljon osa-aikatyöläisiä, vaikka tulot riittävät hädin tuskin elämiseen.

Myös Heinbergin perheessä valinta tuntui lompakossa. Se oli kuitenkin mahdollista tehdä. Vuokra-asunto on halpa, eikä autoa ole. Urakehitystäkin voi miettiä myöhemmin.

”En ole mitenkään erityisen kunnianhimoinen ihminen”, Heinberg sanoo ja nauraa.

”Ajattelen enemmän elämää tässä ja nyt, lapsen kanssa.”

Alla olevalla videolla Heinberg ja Noam kertovat, mihin kaikkeen iltaisin jää aikaa, kun työpäivät ovat lyhyempiä. Juttu jatkuu videon jälkeen.


On pimeää mutta ei vielä myöhä. Noam makoilee kerrossängyn alapedillä, ja äiti lukee Mikko Mallikas -kirjaa. Yksi osa-aikatyön hyvistä puolista on, että illalla ehtii muutakin kuin syöttää ja laittaa lapsen nukkumaan.

Ovi käy. Noamin isä Ulf Haglöf meni töihin arkkitehtitoimistoon kymmeneksi ja on nyt puoli kuudelta kotona. Noam rientää tervehtimään.

Miten isän työnantaja on tähän kaikkeen suhtautunut?

”Ai miten he reagoivat?” Haglöf sanoo takki päällä, kysymyksestä vähän hämillään.

”Heille tämä oli itsestään selvää. Suurin piirtein kaikki meillä tekevät näin.”

Fakta

Suomessakin oikeus osa-aikatyöhön


 Suomessa pienen lapsen vanhempi saa pyytää työnantajalta osittaista hoitovapaata siihen asti kun lapsen toinen lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.

 Työnantajan pitää lain mukaan suostua tähän, ellei työajan lyhennyksestä aiheudu ”työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä”.

 Joustavaa hoitorahaa voi saada Kelalta alle kolmivuotiaan vanhempi, joka tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia työajasta.

 Osittaista hoitorahaa Kela maksaa ykkös- ja kakkosluokkalaisten osa-aikatyötä tekeville vanhemmille. Vuoden 2016 lopussa tukea maksettiin 8 665 koululaisesta. Se vastaa seitsemää prosenttia 7–8-vuotiaasta väestöstä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruotsi
  • Työelämä
  • Lapset
  • Petja Pelli

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Olympiapaikan Suomelle hankkinut Viveca Lindfors avautui kovin sanoin häviöstä Emmi Peltoselle – Taitoluisteluliitto: ”Kriteerit olivat alusta asti selvät”

    2. 2

      Oululaisperhe asuu kesät talvet entisessä venäläisessä rahtilaivassa – ”Tatjana” on tiettävästi Suomen pohjoisin kelluva koti, mutta siinä asuminen on jatkuva työmaa

    3. 3

      Jamaikan väkivaltaisuudet ovat yltyneet niin rajuiksi, että matkailijoita varoitetaan liikkumisesta loma­keskusten ulkopuolella – Armeija kutsuttiin taltuttamaan huume­jengien sotaa

    4. 4

      ”Kuukausia”, vastasi hoitaja – seuraavana yönä isäni kuoli, eikä kaikki mennyt niin kuin piti, kirjoittaa toimittaja Katri Kallionpää isänsä viimeisistä viikoista suomalaisessa sairaalassa

      Tilaajille
    5. 5

      Minna oli niin juovuksissa, ettei voinut hakea lastaan päiväkodista – Lopulta alkoholismiaan vuosia peitellyt äiti löysi oman pohjansa ja soitti itse lastensuojeluun

    6. 6

      Arkkitehtiperhe tutki uudiskotinsa Helsingin Jätkäsaaressa huolellisesti – näin teet muuttotarkastuksen ja reklamoit virheistä ajoissa

    7. 7

      Harley Davidson -kypärä ja nahkaliivi – piste-ennätyksensä tehnyt Jesse Puljujärvi antoi näytteen kielitaidostaan: ”Välillä tuntuu paremmalta, välillä paremmalta”

    8. 8

      Poliisi kiitteli tuntematonta hengenpelastajaa Helsingissä – soitti aamuyöstä apua jäihin pudonneelle

    9. 9

      Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

    10. 10

      Shorai shorai houlama goodbye – tällaista hurmosta ja kaaosta oli Remun viimeinen keikka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Minna oli niin juovuksissa, ettei voinut hakea lastaan päiväkodista – Lopulta alkoholismiaan vuosia peitellyt äiti löysi oman pohjansa ja soitti itse lastensuojeluun

    2. 2

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    3. 3

      Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

    4. 4

      ”Kuukausia”, vastasi hoitaja – seuraavana yönä isäni kuoli, eikä kaikki mennyt niin kuin piti, kirjoittaa toimittaja Katri Kallionpää isänsä viimeisistä viikoista suomalaisessa sairaalassa

      Tilaajille
    5. 5

      Päivä on pidentynyt jo yli tunnin joulusta ja pian valo lisääntyy valtavin harppauksin – mistä kiihtyvä tahti johtuu?

    6. 6

      Oululaisperhe asuu kesät talvet entisessä venäläisessä rahtilaivassa – ”Tatjana” on tiettävästi Suomen pohjoisin kelluva koti, mutta siinä asuminen on jatkuva työmaa

    7. 7

      Arkkitehtiperhe tutki uudiskotinsa Helsingin Jätkäsaaressa huolellisesti – näin teet muuttotarkastuksen ja reklamoit virheistä ajoissa

    8. 8

      Shorai shorai houlama goodbye – tällaista hurmosta ja kaaosta oli Remun viimeinen keikka

    9. 9

      Satu Söderström sanoi menevänsä tanssileirille, kun hän lähti kuvaamaan pornoelokuvaa – nyt ex-pornotähti on seksologi, joka patistaa suomalaisia lopettamaan aristelun sängyssä

      Tilaajille
    10. 10

      Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      Vuonna 1953 sadat ihmiset etsivät murhattua Kyllikki Saarta – yksi heistä oli tappaja, uskoo kokenut rikos­tutkija, joka perehtyi vuosi­kymmeniä salassa pidettyyn tutkinta-aineistoon HS:n kanssa

      Tilaajille
    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Kehäradan yllättävä seuraus: Helsinkiläiset nuoret matkustavat maleksimaan lentokentälle – ”En mä oikein tiedä, mitä me täällä tehdään”

    5. 5

      Kymmeniä suomalaisia on noussut ruotsinlaivaan ja kadonnut – Markus Leväniemen viimeiset liikkeet tallentuivat valvontakameraan, mutta kenen kanssa hätääntynyt nuorukainen puhui ennen katoamistaan?

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    7. 7

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    8. 8

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    9. 9

      Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

      Tilaajille
    10. 10

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    11. Näytä lisää