Ulkomaat

Venäjällä koululaisten historianopetus on isänmaan asialla – Halutaan yksi ainoa oikea kansallinen kertomus, tutkija sanoo

Venäjällä valtio haluaa koulujen historianopetukseen lisää tunnetta erilaisten tulkintojen sijaan. Historiapuistot vahvistavat yhtä suurta kansallista kertomusta. Näissä uusissa multimediaa hyödyntävissä museoissa nuorille opetetaan isänmaallista historiaa.

Pietari. Historianopettaja Ilja Demakov, 30, huhuilee viidesluokkalaisiaan historiapuiston ala-aulassa. Hän ei ole ainoa opettaja, joka on tuonut luokkansa retkelle uuteen multimediamuseoon.

Kun oppilaat löytyvät, Demakov johdattaa heidät näyttely­salissa kauas 800-luvulle.

”Milloin ensimmäiset ihmiset ilmestyivät Venäjän maaperälle?”

Viidesluokkalaiset aloittivat historian syksyllä, jolloin opiskeltiin sivilisaation syntyä. Venäjän historian vuoro on nyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Museon sisältä löytyy kosketusnäyttöjä, interaktiivisia tietovisoja ja 3d-tekniikkaa. Niiden avulla esitellään Venäjän histo­riaa aina vuoteen 2016 asti.

Tämä Pietarissa joulukuussa avattu Venäjä – minun historiani -niminen historiapuisto esittelee historiaa interaktiivisessa näyttelyssä. Se on perustettu patriarkka Kirillin aloitteesta ja suunniteltu nuorille. Samanlaisia multimediapuistoja on avattu eri puolille Venäjää.


”Pitää olla paljon huumoria, elävyyttä ja interaktiivisuutta”, Demakov kuvailee opetustaan.

Venäjällä koulujen historian­opetusta on viime vuosina uudistettu. Presidentti Vladimir Putin käynnisti vuonna 2013 projektin, jossa on mietitty, miten historiaa pitäisi kouluissa oikein opettaa.

Nyt opetuksen tavoitteena on kasvattaa isänmaallisia nuoria.

Vuoden 2015 syksystä alkaen kouluissa on opiskeltu historiaa yhdestä yhtenäisestä valtion hyväksymästä oppikirjasarjasta. Siitä on karsittu ristiriitaiset tulkinnat, ja se korvaa aiemmat yli tuhat erilaista oppikirjaa.

Historian opetuksen standardissa on määritelty, miten Venäjän historian tapahtumat, henkilöt ja termit koululaisille tulee opettaa ja mistä näkökulmasta.

Venäjän kouluissa näkyy paine palata yhden ainoan oikean kansallisen kertomuksen opettamiseen, arvioi Jyväskylän yliopiston tutkija Simo Mikkonen.

Samanlaista haikailua kansallisen historianopetuksen perään on Mikkosen mukaan myös esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa. Hän on perehtynyt Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan sekä seurannut Venäjän historianopetuksen uudistusta.

Mikkonen muistuttaa, että historia tieteenä syntyi 1800-luvulla juuri vahvistamaan kansallistunnetta ja kansallisvaltiota.

”Venäjällä on sama ajatus taustalla. Historianopetuksen uudistus on osa laajempaa pat­rioottisuuden aaltoa ja pyrkimystä kansallistunteen vahvistamiseen.”


Patrioottisuuden aalto johtuu Mikkosen mukaan ideologisesta tyhjiöstä, jonka Neuvostoliiton romahdus aiheutti. Valtio haluaa täyttää tyhjiötä nostattamalla isänmaallista tunnetta. Nuorille Putin on halunnut teroittaa erityisesti venäläisten sankaruutta toisessa maailmansodassa.

”Toisen maailmansodan opetuksessa korostetaan hyvin voimakkaasti Neuvostoliiton näkökulmaa sotaan. Neuvostoaikainen ideologia on vahvasti läsnä: miten maa taistelee lähes yksin natsi-Saksaa ja neuvostovastaisia voimia vastaan. Se tuntuu olevan melkein keskeisimpiä asioita 1900-luvun historian opetuksessa”, tutkija Simo Mikkonen arvioi.

”Neuvostoliittoa vastaan taistelleet venäläiset ja ukrainalaisnationalistit nostetaan erikseen esille pettureina”, hän huomauttaa.

Voittoisan ja sankarillisen tulkinnan esittäminen toisesta maailmansodasta sopii nykylasten patrioottiseen kasvatukseen.

Historiapolitiikalla nykyhallinto haluaa pönkittää omaa asemaansa. Vallanpitäjien vastustajat leimataan herkästi epäisänmaallisiksi. Krimin valtauksen jälkeen isänmaallinen nostatus taas käänsi kansalaisten huomiota pois talousongelmista.

Taustalla on myös huoli kansakunnan tulevaisuudesta. Putinin kolmannella kaudella maastamuutto on lähennellyt paikoin jo 1990-luvun lopun huippuvuosia.

”Toivotaan, että kaikki eivät pakenisi ulkomaille ja nuorempi polvi ymmärtäisi, miksi heidän on hyvä olla Venäjällä”, Mikkonen sanoo.

 

”Mitään ei vääristellä, mutta menneisyys esitetään hyvin ristiriidattomana.”

Venäläisestä ja suomalaisesta historianopetuksesta hän löytää selkeitä eroja: Suomalainen historianopetus on seurannut länsimaista kehitystä ja edennyt 1980-luvulta lähtien pois kansallisesta kertomuksesta.

”Suomessa historia on entistä selkeämmin oppilaan identiteettiä rakentava oppiaine. Tarkoituksena on ymmärtää, mistä tulee ja kasvattaa kriittisiä kansalaisia.”

Venäjän uutta yhtenäistä historianoppikirjaa Mikkonen pitää perinteisenä, eikä näe suurta periaatteellista eroa aiempiin.

”Mitään ei vääristellä, mutta menneisyys esitetään hyvin ristiriidattomana.”

Esimerkiksi Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin vainot mainitaan, mutta Mikkosen mielestä uusissa kirjoissa jätetään käyttämättä mahdollisuus pohtia, mitä ne aiheuttivat.


Pietarin museohallin edustalla liehuvat keisarikunnan, Neuvostoliiton ja federaation liput. Yhtä seinää peittää juliste, jossa on ryhmäkuvassa Romanovien hallitsijasuvun jäseniä.

Pietarissa puistoa on myös kritisoitu Venäjän historian ihannoinnista sekä uskonnon sekoittamisesta tieteeseen.

”Kaikki riippuu siitä, miten kerromme oppilaille asioista. Joku saatetaan esittää näyttelyssä hyvin menes­tyneenä poliitik­kona, mutta voim­me kertoa myös hänen heikkouk­sistaan, epävarmuuk­sistaan ja ehkä virheistään”, historian­opettaja Demakov muotoilee.

Demakov opettaa historiaa ja yhteiskunta­oppia Pietarin kymnaasissa numero 116. Hän kuului uuden yhtenäisoppikirjan tutkimusryhmään ja auttoi Pietarin puiston konseptin suunnittelussa.

Lokakuussa hänet valittiin Venäjän vuoden opettajaksi.

Demakovin mielestä kouluissa tarvitaan uudenlaista historian­opetusta.

”Maailma muuttuu ympärillämme niin voimakkaasti, että itseensä kovastikin uskovan kansakunnan on yritettävä uudelleen ymmärtää, keitä me olemme, mikä on meidän paikkamme ja miten rakentaa suhteita meitä ympäröivien kanssa.”

Viidesluokkalaisten oppitunti päättyy saliin, jonka kupolikatossa pyörii video venäläisen kansan ja Venäjä-sanan syntyperästä. Oppilaat ovat innoissaan.

”Opimme venäläisistä ruhtinaista, miten meidän maamme kehittyi ja miten se tuhoutui”, Maija Glikvina sanoo.

”Opettajamme selittää kaiken. Hän voi selittää jotain historiallista pelin avulla, ja pelaamalla meille jää paljon mieleen”, Maša Gurkanskaja sanoo.

Demakovin mielestä historian­opetuksen pitäisi olla ihmisläheistä ja herättää oppilaissa tunteita. Eikä haittaa, jos lapsiin tarttuu ohessa isänmaallisuutta.

”Ihmiseen me reagoimme tunteella. Sen, mikä herättää meissä tunteita, me otamme omaksemme. Jos tällä tavalla vahvistamme omaa historiaa itsellemme, niin silloin varmaan herää se, mitä kreikkalaiset kutsuivat ’patriotismiksi’ eli rakkaus synnyinmaataan kohtaan.”

Fakta

Historiaa nyky­tekniikan keinoin


 Venäjä – minun historiani -puistot syntyivät ortodoksikirkon aloitteesta.

 Multimediapuistot on suunniteltu nuorille. Niissä esitellään Venäjän historia 800-luvulta vuoteen 2016.

 Puistoja on ympäri Venäjää 16, joista 14 avattiin viime vuonna.

 Kävijöitä on ollut yhteensä viisi miljoonaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Venäjä
  • Opetus
  • Koulu
  • Pietari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    2. 2

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    3. 3

      ”Teitä hädänalaisia lapsettomia käytetään hyväksi, kun tarjotaan tällaista lasta”, sanoi lääkäri adoptioäiti Lee Lehdolle – Adoptioperheet jäävät yhä useammin yksin vaikeisiin tilanteisiin

    4. 4

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    5. 5

      Finanssivalvonta joutui julkistamaan ”hyvinvointi­miljoonien” saajat – näille yhtiöille luvattiin eniten julkista eläkerahaa työhyvinvointiin

    6. 6

      Ennen Kampin keskus oli Helsingin merkittävin portti länteen – länsimetron takia kauppakeskus menettää nyt päivittäin tuhansia kävijöitä

    7. 7

      Puistotyöntekijät luulivat nykytaideteosta roskaksi, nyt Helsinki kiistelee taiteilijan kanssa korvauksista – ”Esineiden yhteydessä ei ollut mitään kylttiä”

    8. 8

      Pärmäkoski hakee kolmatta mitalia – tässä on olympialaisten viimeisen päivän ohjelma

    9. 9

      Venäjästä voi vielä tulla rikas ja mukava naapuri

    10. 10

      Kulutamme itsemme kuoliaiksi, jyrisee ympäristö­professori Lassi Linnanen: Suomessa on vallalla harhainen mantra, joka syöksee koko planeetan perikatoon

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puistotyöntekijät luulivat nykytaideteosta roskaksi, nyt Helsinki kiistelee taiteilijan kanssa korvauksista – ”Esineiden yhteydessä ei ollut mitään kylttiä”

    2. 2

      Kulutamme itsemme kuoliaiksi, jyrisee ympäristö­professori Lassi Linnanen: Suomessa on vallalla harhainen mantra, joka syöksee koko planeetan perikatoon

      Tilaajille
    3. 3

      Urheiluministeri Sampo Terho lupasi tehdä ”arhinmäet”, jos Iivo Niskanen ottaa kultaa – Arhinmäeltä tuli viiltävä kuitti, mutta Terho oli jo baarissa

    4. 4

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    5. 5

      Iivo Niskanen otti kultaa huimalla vedolla 50 kilometrillä – ”Oli aika kerrankin käyttää järkeä, nyt on huojentunut olo”, Niskanen sanoi Ylen haastattelussa

    6. 6

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    7. 7

      Ennen Kampin keskus oli Helsingin merkittävin portti länteen – länsimetron takia kauppakeskus menettää nyt päivittäin tuhansia kävijöitä

    8. 8

      Yllätykset jatkuvat Jätkäsaaressa: nyt 20 miljoonaa maksavan Bunkkerin haluaa ostaa myös rakennuksen alkuperäinen suunnittelija – Virkamiehet eivät pidä tarjousta uskottavana

    9. 9

      Paljonko vanhemman pitää sijoittaa, että lapsella on 35-vuotiaana 60 000 euroa? Ison pesämunan kasvattaminen on monille helppoa

    10. 10

      ”Valtiolla ei pitäisi olla oikeutta käyttää kansalaisiaan sotakoneistona” – Totaalikieltäytyjä Elsa Tauria, 19, toivoo poikkeuksellisen päätöksen johtavan suureen muutokseen asepalveluksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    3. 3

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    4. 4

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    5. 5

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    6. 6

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    7. 7

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    8. 8

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    9. 9

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    10. 10

      Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

    11. Näytä lisää