Ulkomaat    |   HS-analyysi

Hampaaton länsi katsoo sivusta, kun Turkki iskee kurdien kimppuun Syyriassa – Isisin kukistajat jätettiin yksin

Turkin hyökkäys Rojavan kurdialueille repii Naton rivejä ja voi lopulta vahingoittaa myös Turkkia itseään.

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen oliivinoksasta?

Ainakin vielä antiikin Kreikassa oliivinoksaa pidettiin rauhan, kunnian tai voiton symbolina. Nyt Turkki, alueellinen sotilasmahti, heiluttelee oliivinoksaa Syyrian pohjoisosien kurdialueilla.

Kyse on Turkin tammikuun lopussa käynnistämästä hyökkäyksestä rajan yli Syyrian kurdien itsehallintoalueille. Nato-maa Turkki nimesi hyökkäyksensä optimistisesti operaatio Oliivinoksaksi.

Hyökkäystä Rojavaksi kutsutulle kurdialueelle oli pelätty jo pitkään. Jatkuvasti autoritaarisemmaksi kehittyvä Turkki iskee Syyriassa nyt sellaisia joukkoja vastaan, joita pidetään lännessä luotettavina liittolaisina alueen ääri-islamilaisia voimia vastaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hyökkäys repii yhä leveämmäksi railoa Turkin ja sen läntisten liittolaisten välille, aivan erityisesti Turkin ja Yhdysvaltain välille.

Kenen rauhaa, kenen voittoa ja kenen kunniaa operaatio Oliivinoksalla oikein tavoitellaan?

Turkilla ja länsivalloilla on hyvin erilaiset käsitykset siitä, keitä ovat ne kurdijoukot, joita vastaan Turkki taistelee.


Turkki katsoo käyvänsä sotaa terroristeja vastaan ja pyrkivänsä turvaamaan rauhan raja-alueillaan. Turkki pitää iskujen kohteena olevia Syyrian kurdien YPG-joukkoja Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n sisarjärjestönä.

PKK on Turkin kurdien perustama marxilainen puolue, joka aiemmin tavoitteli itsenäistä kurdivaltiota, nykyisin kurdien itsehallintoa. Myös Yhdysvallat ja EU ovat luokitelleet sen terroristijärjestöksi. Syynä on se, että PKK kävi vuosikymmenien ajan veristä sissisotaa Turkin hallintoa vastaan ja teki myös terrori-iskuja.

YPG-joukoilla on ideologisia kytköksiä PKK:hon. Syyriassa YPG tunnetaan kuitenkin lähinnä siitä, että se on suojellut sodan kuluessa kurdialueita ympäröivältä kaaokselta – ei siitä, että se pyrkisi levittämään kaaosta Turkin puolelle.

Syyrian sodan edetessä kurdijoukoista kehittyi kansainvälisen yhteisön keihäänkärki jihadistijärjestö Isisin-vastaisessa taistelussa. Kurdien YPG-joukot, paikalliset arabit sekä kristityt muodostivat Isisiä vastaan SDF-nimisen (Syrian Democratic Forces) armeijan. Yhdysvallat ryhtyi aseistamaan, tukemaan ja kouluttamaan SDF:ää, joka myöhemmin ajoi Isisin Rojavasta ja valtasi lopulta myös jihadistien keskuskaupungin Raqqan.

Kurdit eivät ainoastaan kukistaneet Isisiä. Syyrian kaaoksen keskellä he onnistuivat luomaan maan pohjoisosiin suhteellisen vakaita ja rauhallisia itsehallintoalueita, joiden poliittinen perusta on paikallisdemokratiassa, etnisten vähemmistöjen oikeuksien turvaamisessa, feminismissä ja ympäristöaatteessa.

Islamistisen AK-puolueen hallitsemalle Turkille oli liikaa se, että rajan taakse Syyrian puolelle nousi suhteellisen vakaa, demokraattinen ja maallistunut kurdialue. Turkki katsoo, että PKK:hon ideologisesti kytköksissä olevat kurdialueet ovat uhka sen olemassaololle.

Turkin kansalaisista arviolta 15–20 prosenttia on kurdeja, ja myös he ovat vaatineet kurdeille laajempaa autonomiaa.

Viimeinen pisara Turkille oli Yhdysvaltojen tammikuussa paljastama suunnitelma luoda Syyrian kurdiliittolaisten kanssa noin 30 000 sotilaan joukko, joka valvoisi Turkin-vastaista raja-aluetta.

Yhdysvalloille oman liittolaisen vahvistaminen Syyriassa on tärkeää. Yhdysvallat katsoo, että kurdijoukot kykenevät estämään Isisin ja muiden jihadistiryhmien uuden nousun. Oma liittolainen toimii myös vipuvoimana Syyrian hallitusta vastaan ja auttaa hillitsemään Iranin valtapyrkimyksiä.

Turkin mukaan Yhdysvallat on kokoamassa raja-alueelle ”terroriarmeijan”.

”Maa, jota kutsumme liittolaiseksemme, on aikeissa perustaa terroriarmeijan rajoillemme”, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi tammikuussa The Guardianin mukaan.

”Mikä muu tuon terroriarmeijan tähtäimessä on kuin Turkki? Meidän tehtävämme on kuristaa se, ennen kuin se edes syntyy.”



Juuri tästä kuristamisesta Turkin hyökkäyksessä on kyse. Toistaiseksi Turkki on iskenyt vain Afrinin alueelle Syyrian luoteisnurkkaan. Afrin on maantieteellisesti eristyksissä oleva kurdisaareke, jonka kurdijoukkoja Yhdysvallat ei ole tiettävästi suoraan tukenut.

Mutta Erdoğan on vihjannut, että sotilasoperaation seuraava kohde on Manbijin kaupunki. Se on Yhdysvaltojen tukemien SDF-joukkojen keskuskaupunki.

Jos hyökkäys Manbijiin toteutuu, edessä voi olla tilanne, jossa Nato-maa Turkin joukot taistelevat toisen Nato-maan aseistamia joukkoja vastaan.

Yhdysvallat ja muut länsivallat ovat reagoineet Turkin hyökkäykseen varoen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump soitti hyökkäyksen alettua presidentti Erdoğanille. Hän kehotti Turkkia malttiin, pyysi välttelemään siviiliuhreja tiheästi asutussa Afrinissa ja varoitti iskemästä amerikkalaisten tai Yhdysvaltain tukemien joukkojen kimppuun.

Syyrian sotaa tarkkailevan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan Turkin hyökkäyksessä on kuollut jo ainakin 68 siviiliä. Turkki kiistää väitteen.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini sanoi tiistaina EU:n olevan huolissaan siitä, että Turkin käynnistämä Syyrian sodan uusi rintama tuhoaa mahdollisuudet konfliktin diplomaattiselta ratkaisulta. Torstaina Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa tuomittiin se, että Turkki pidättää ihmisiä, jotka ovat arvostelleet Afrinin sotilasoperaatiota. Samassa päätöslauselmassa vaadittiin Turkkia kumoamaan suomalaiselle toimittajalle Ayla Albayrakille määrätty vankeustuomio.

Lännen vastareaktiot ovat kuitenkin hampaattomia. Länsi pelkää, että ärsytettynä Turkki voi tehdä asioita, jotka satuttavat Eurooppaa. Eurooppa tarvitsee Turkin kumppanuutta erityisesti Eurooppaan suuntautuvan pakolais- ja siirtolaisvirran hillitsemiseen.

Lisäksi Turkki, jolla on Naton toiseksi vahvin armeija, sijaitsee geopoliittisesti hyvin tärkeällä paikalla idän ja lännen välissä.

Turkin ja Venäjän lähentyminen on jo pitkään huolestuttanut Brysseliä ja Washingtonia. Länsivallat eivät tee mielellään mitään, mikä tiivistäisi entisestään Turkin ja Venäjän välejä.

Venäjä puolestaan näkee Turkissa mahdollisuuksia hajottaa Naton rivejä.

Tämän geopoliittisen pelin suurimpia uhreja ovat Syyrian kurdit.

Turkin sisällä hyökkäys kurdien kimppuun on jo synnyttänyt nationalistisen purskahduksen, joka entisestään vahvistaa Erdoğanin valtaa.

Mutta myös Erdoğan pelaa Syyriassa riskipeliä. Iskut kurdeja vastaan saattavat kostautua ja johtaa väkivaltaisiin vastaiskuihin. Ehkäpä Erdoğankin jossakin vaiheessa ymmärtää, että Turkki saattaa myös tarvita länsinaapureitaan ja Natoa.

Siksi kenenkään, edes Turkin, on turhan aikaista huiskutella oliivinoksia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kurdit
  • Turkki
  • Syyria
  • Jukka Huusko

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni vanhempi ei ymmärrä, mitä seuraa, kun lapsi saa kännykän – varaudu järkytykseen

    2. 2

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    3. 3

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    4. 4

      Huipulle pyrkivä suomalaistanssija Marko Juusela, 17, joutuu sietämään nimittelyä, läpsimistä ja kovaa kuria baletin huippukoulussa Venäjällä: ”Niin se menee, ja siihen olemme tottuneet”

    5. 5

      Savonlinna lakkaa olemasta yliopistokaupunki, ja seuraukset ovat järisyttävät – ”Yli tuhannen ihmisen lähtö on kerralla iso isku”

    6. 6

      Lääkärit saavat monessa maassa palkkaa potilaiden määrän mukaan – poistaisiko suoritepalkkaus lääkärijonot Suomesta?

    7. 7

      Sulkevatko mielen­ilmaukset päiväkoteja ensi viikolla? Keskiviikkona suuri osa henkilö­kunnasta marssii ulos, perjantaina lasten­tarhanopettajat pyytävät satojen eurojen palkan­korotuksia

    8. 8

      Yhdysvalloissa hyväntekeväisyyttä opiskellaan jo koulussa, koska ”on eri asia antaa sydämestä kuin lompakosta” – Rikkaat tytöt lahjoittivat tanssiaispukunsa ja tapasivat ikätovereitaan, joita eivät muuten tapaisi koskaan

    9. 9

      Sadat tunnetut ranskalaiset tuomitsevat juutalais­vastaisuuden yhteisessä vetoomuksessa – islamilainen anti­semitismi huolettaa Saksassakin

    10. 10

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    2. 2

      Savonlinna lakkaa olemasta yliopistokaupunki, ja seuraukset ovat järisyttävät – ”Yli tuhannen ihmisen lähtö on kerralla iso isku”

    3. 3

      Mormonipoika tuli Suomeen vuonna 1999 kolkuttelemaan ovia ja opettamaan meitä, mutta kävikin niin, että Suomi teki hänestä hipsterin, diplomaatin ja eräihmisen

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaisnaisilla on isommat rinnat ja pienempi ympärysmitta kuin ennen, kertovat rintaliiviyrittäjät sadan vuoden kokemuksella

    5. 5

      Guruilu ja pitchaus uivat yliopistoihin, tekoälymystö jyräsi humanistit – siksi tarvitaan sivistyneistön vastaisku

    6. 6

      Miksi Lego-hahmojen pitää näyttää niin vihaisilta?

    7. 7

      Työvoimasta on jo paikoin pulaa – miksi ongelmaa ei ratkaista vain nostamalla palkkoja?

    8. 8

      Suurin osa lapsista putoaa pois harrastuksista ”valioyksilöiden” tieltä

    9. 9

      Varhaislapsuuden stressi jättää aivoihin pysyvän jäljen, joka muuttaa unta, selvisi väitöstutkimuksessa

    10. 10

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin Juhana Helmen­kalastajasta tuli Suomen tv-viihteen vihatuin tyyppi täsmälleen samasta syystä kuin 15 vuotta aiemmin

    2. 2

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    5. 5

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    6. 6

      ”Ei 20 vuotta sitten ollut sen näköisiä hampaita” – Purentaelimistön vaivat ovat lisääntyneet huimasti, sanoo hammasasiantuntija, ja syy on kahdessa isossa muutoksessa

      Tilaajille
    7. 7

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    8. 8

      Tätä lähes 100 vuotta vanhaa kuvaa pidetään nyt maailman vanhimpana meeminä – ja se osoittaa täydellisesti, ettei huumorimme ole muuttunut ollenkaan

    9. 9

      Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

    10. 10

      Lukuisten autoilijoiden pihoilla kytee tuhansien eurojen vakuutus­pommi – heitä ei voi varoittaa, sillä käytännössä kukaan ei tiedä, keitä he ovat

    11. Näytä lisää