Yli 60 vuoden sotatila, jonka loppu häämöttää vihdoin – kuvakooste Korean kriisistä - Ulkomaat | HS.fi

Yli 60 vuoden sotatila, jonka loppu häämöttää vihdoin – kuvakooste Korean kriisistä

Korean niemimaalla käytiin verinen sota, jonka rauhan hierominen loppuun asti on kestänyt yli kuusi vuosikymmentä. Nyt rauhansopimus Koreoiden välillä on lähempänä kuin koskaan.

Julkaistu: 27.4.2018 20:12

Amerikkalaissotilaat kuljettivat pohjoiskorealaisia sotavankeja lokakuussa 1950. Kuva: Keystone Press Agency

25.6.1950 Kim Il-sung hyökkäsi Pohjois- ja Etelä-Korean rajaksi toisen maailmansodan jälkeen sovitun 38. leveyspiirin yli. Etelä-Koreaa tukenut Yhdysvaltain johtama liittoutuma vastasi hyökkäykseen YK:n valtuutuksella muun muassa massiivisilla pommituksilla. Kuva: Keystone Press Agency

Korean sota aaltoili kolmen vuoden aikana yli koko niemimaan ja vaikutti kymmenien miljoonien ihmisten elämään. Pakolaisia liikkeellä sodan alkuvaiheessa kesäkuussa 1950. Kuva: Keystone Press Agency

Sotaan heikosti valmistautunut Etelä-Korea soti samalla rintamalla sotilaallista tukeaan tarjonneen Yhdysvaltojen kanssa. Se sai apua myös monikansallisilta YK-joukoilta. Kuvassa amerikkalaisia joukkoja taistelutilanteessa Soulin lähistöllä vuonna 1951. Kuva: American Soldier / Zumapress

Ranskalainen lääkäri Henry LaPomerate tutki pakolaisperhettä YK:n terveysjärjestön tilapäissairaalassa Yongdongissa vuonna 1951. Kuva: US Information Service

Sotatoimia paenneet pakolaiset joutuivat elämään alkeellisissa oloissa syksyllä 1951. Kuva: Acme Photo

Amerikkalaissotilaat kuljettivat pohjoiskorealaisia sotavankeja lokakuussa 1950. Kuva: Keystone Press Agency

Korean sodan lopettamiseksi käytiin neuvotteluja kesästä 1951 alkaen, mutta niissä saatiin aikaan aselepo vasta 27.7.1953. Sopimuksen allekirjoittivat Pohjois-Korean lisäksi Kiina ja Yhdysvallat. Etelä-Korea kieltäytyi allekirjoittamasta, koska se ei hyväksynyt niemimaan jakoa eikä tunnustanut sopimusta. Kuvassa Pohjois-Korean ja Kiinan edustajia neuvotteluissa Panmunjomissa sodan alkuvaiheessa. Kuva: HS-arkisto

Aselevon myötä Koreoiden rajalle Panmunjomiin perustettiin demilitarisoitu vyöhyke. Elokuussa 1953 rajaa valvoi australialainen sotilas, nykyisin alue on ollut Pohjois-Korean ja YK:n, käytännössä Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean, valvonnassa. Kuva: Keystone Press Agency

Pohjois- ja Etelä-Korean välinen rajalinja on ollut yksi maailman tarkimmin vartioiduista rajoista lähes 65 vuoden ajan, eikä yhteenotoilta ole vältytty. Rajalla on aselevon jälkeisenä aikana ollut useita selkkauksia ja enemmän tai vähemmän onnistuneita loikkausyrityksiä. Kuvassa eteläkorealaisia sotilaita rajavyöhykkeellä toukokuussa 1997. Kuva: Reuters

Jeon Yong-il (vas.) on yksi Pohjois-Koreaan sotavangiksi joutuneista kymmenistätuhansista eteläkorealaisista sotilaista. Sotavangeista suurimman osan oletetaan kuolleen Pohjois-Koreassa, mutta Jeon vapautui sotavankeudesta Pohjois-Koreasta lähes 50 vuoden jälkeen vuonna 2004. Kuva: Kim Kyung Hoon / Reuters

Korean sota jakoi perheitä ja sukuja eri puolille rajalinjaa. Vuonna 2009 järjestettiin lyhyt tapaaminen Leen veljeksille, 76-vuotiaalle Jung-holle (oik.) ja 79-vuotiaalle Kwae-sukille pohjoiskorealaisessa lomakeskuksessa. Lee Kwae-suk oli jäänyt sotavangiksi pohjoiseen Korean sodan aikana. Kuva: Reuters

Eteläkorealainen mies polvistui Korean sodassa kuolleen veljensä haudalle sodan uhrien muistopäivänä 5. kesäkuuta 2009. Sodassa kuoli arvioiden mukaan jopa kolme miljoonaa ihmistä, joista puolet oli siviilejä. Kuva: Jo Yong-hak / Reuters

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kävi yhdessä Etelä-Korean edustajan Kim Jung-hunin kanssa laskemassa seppeleen Korean sodan veteraanien muistomerkillä Washingtonissa aselevon 60-vuotispäivänä 27. heinäkuuta 2013. Sodassa kuoli kymmeniätuhansia amerikkalaissotilaita. Kuva: Jonathan Ernst / Reuters

Pohjois-Koreaa vuodesta 2011 alkaen johtanut Kim Jong-un vieraili pohjoiskorealaisten sotilaiden hautausmaalla aselevon 64-vuotispäivänä heinäkuussa 2017. Kuva: KCNA

Kiinalainen upseeri teki kunniaa Korean sodassa kuolleen kiinalaissotilaan arkun äärellä maaliskuussa 2018, kun Soulista palautettiin Kiinaan kahdenkymmenen sodan uhrin jäänteitä. Pohjois-Koreaa sodassa tukeneen Kiinan sotilaita arvioidaan kuolleen sodassa satoja tuhansia. Kuva: Jung Yeon-je / Reuters

Pohjois-Korean naapureita ja jopa Yhdysvaltoja uhkaavat ydinase- ja ohjuskoeohjelmat ovat edistyneet reippain askelin vuodesta 2016 asti, mistä maa on avoimesti riemuinnut johtajansa Kim Jong-unin johdolla. Päiväämätön kuva on julkaistu kesäkuussa 2016. Kuva: KCNA

Pohjois-Korea lähetti Kansainvälisen olympiakomitean tukemana Etelä-Korean Pyeongchangin talviolympialaisiin kymmenen urheilijaa helmikuussa 2018. Osa heistä kilpaili maiden yhteisessä naisten jääkiekkojoukkueessa. Kuvassa pohjoiskorealaiset naisjääkiekkoilijat ja maan diktaattorin sisko, Korean työväenpuolueen keskuskomitean jäsen Kim Yo-jong (kesk.). Kuva: Grigory Dukor / Reuters

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat