Ulkomaat
Pääministeri Löfven: Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää
Ruotsin päähallituspuolue sosiaalidemokraatit esittää useita kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan.
Perjantaina esitelty ohjelma sisältää tiukennuksia turvapaikanhakijoiden määriin, vastaanottoon ja palauttamiseen. Osa on jo voimassa määräaikaisina ensi vuoteen asti, ja demarit tekisivät niistä pysyviä.
Pääministeri Stefan Löfvenhttps://www.hs.fi/haku/?query=stefan+lofven sanoi ruotsalaisviestimien mukaan perjantaina, että Ruotsi on ottanut viime vuosina liikaa turvapaikanhakijoita maan väkilukuun suhteutettuna.
Ruotsin maahanmuuttopolitiikka ei voi hänen mukaansa poiketa muiden EU-maiden politiikasta. Turvapaikanhakijoiden pitäisi jakaantua EU:ssa jäsenmaiden koon mukaan.
Viime vuonna Ruotsi otti vastaan noin 26 000 turvapaikanhakijaa, ja tämän vuoden ennuste on 23 000.
Demarit eivät halua asettaa tiukkaa ylärajaa tulijoille. Maahanmuuttoministeri Heléne Fritzonhttps://www.hs.fi/haku/?query=helene+fritzon sanoi kuitenkin perjantaina tiedotustilaisuudessa, että väkilukuun suhteutettuna sopiva määrä olisi noin puolet nykytasosta.
Kiivaimpana vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui Ruotsiin yli 160 000.
Suomen maahanmuuttovirasto sai viime vuonna noin 5 000 turvapaikkahakemusta, joista noin 2 100 oli ensimmäistä kertaa hakevien.
Mitä Ruotsin demarit sitten tekisivät?
He keskittäisivät turvapaikkahakemusten vastaanottamisen muutamaan paikkaan ja rajoittaisivat hakijoiden oikeutta valita itse asuinpaikkansa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönottoa lisättäisiin, ja heidän poistumistaan maasta tehostettaisiin.
Kunnat eivät enää maksaisi toimentulotukea ihmisille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kielteisen päätöksen saaneiden lapset eivät enää voisi käydä koulua.
Mahdollisuus työperusteiseen oleskelulupaan kielteisen päätöksen jälkeen lopetettaisiin tai sitä rajoitettaisiin voimakkaasti.
”Jos on saanut kielteisen päätöksen eikä ole lupaa olla maassa, ei voi olla osa ruotsalaista hyvinvointia samalla tavalla kuin ihmiset, jotka kuuluvat tänne”, Löfven sanoi Aftonbladetinhttps://www.aftonbladet.se/a/kaG44v mukaan.
Nykyiset väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin Schengen-rajoilla jäisivät pysyviksi.
Ruotsin sosiaalidemokraatit seuraavat tanskalaisten aatetoverien jäljissä mutta eivät mene ehdotuksissaan yhtä pitkälle.
Tanskassa oppositiopuolue sosiaalidemokraatit esitti talvella muun muassa, että turvapaikkaa ei enää voisi hakea lainkaan Tanskan maaperällä ja että Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle asetettaisiin raja.
Tanskan oikeistohallitus esitteli helmikuun lopussa laajan ghetto-ohjelmanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005604153.html, joka määräisi maahanmuuttajavaltaisille alueille muun muassa lasten päiväkotipakon ja tietyistä rikoksista kaksinkertaisen rangaistuksen.
Tiukennusten vastapainoksi Ruotsin demarit kasvattaisivat tukea Euroopan ulkopuolella sijaitseville pakolaisleireille ja maille, joissa on paljon pakolaisia. He haluavat myös laajentaa kiintiöpakolaisjärjestelmää.
Ruotsi tukisi kuitenkin vain maita, jotka suostuvat ottamaan vastaan Ruotsin käännyttämiä maansa kansalaisia.
Löfven ja Fritzon kiistivät, että heidän esityksensä liittyisi siihen, että maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraatit on vienyt paljon äänestäjiä demareilta. Seuraavat valtiopäivävaalit ovat syyskuussa.
”Tämänpäiväinen ehdotuksemme perustuu perinteiseen sosiaalidemokraattisen politiikkaan, jossa puolustamme turvapaikkaoikeutta, korostamme YK:n kiintiöjärjestelmää ja jatkamme aktiivista avunantoa maailmalla”, Fritzon sanoi Aftonbladetin mukaan.
Perjantaina esitelty ohjelma sisältää tiukennuksia turvapaikanhakijoiden määriin, vastaanottoon ja palauttamiseen. Osa on jo voimassa määräaikaisina ensi vuoteen asti, ja demarit tekisivät niistä pysyviä.
Pääministeri Stefan Löfvenhttps://www.hs.fi/haku/?query=stefan+lofven sanoi ruotsalaisviestimien mukaan perjantaina, että Ruotsi on ottanut viime vuosina liikaa turvapaikanhakijoita maan väkilukuun suhteutettuna.
Ruotsin maahanmuuttopolitiikka ei voi hänen mukaansa poiketa muiden EU-maiden politiikasta. Turvapaikanhakijoiden pitäisi jakaantua EU:ssa jäsenmaiden koon mukaan.
Viime vuonna Ruotsi otti vastaan noin 26 000 turvapaikanhakijaa, ja tämän vuoden ennuste on 23 000.
Demarit eivät halua asettaa tiukkaa ylärajaa tulijoille. Maahanmuuttoministeri Heléne Fritzonhttps://www.hs.fi/haku/?query=helene+fritzon sanoi kuitenkin perjantaina tiedotustilaisuudessa, että väkilukuun suhteutettuna sopiva määrä olisi noin puolet nykytasosta.
Kiivaimpana vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui Ruotsiin yli 160 000.
Suomen maahanmuuttovirasto sai viime vuonna noin 5 000 turvapaikkahakemusta, joista noin 2 100 oli ensimmäistä kertaa hakevien.
Mitä Ruotsin demarit sitten tekisivät?
He keskittäisivät turvapaikkahakemusten vastaanottamisen muutamaan paikkaan ja rajoittaisivat hakijoiden oikeutta valita itse asuinpaikkansa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönottoa lisättäisiin, ja heidän poistumistaan maasta tehostettaisiin.
Kunnat eivät enää maksaisi toimentulotukea ihmisille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kielteisen päätöksen saaneiden lapset eivät enää voisi käydä koulua.
Mahdollisuus työperusteiseen oleskelulupaan kielteisen päätöksen jälkeen lopetettaisiin tai sitä rajoitettaisiin voimakkaasti.
”Jos on saanut kielteisen päätöksen eikä ole lupaa olla maassa, ei voi olla osa ruotsalaista hyvinvointia samalla tavalla kuin ihmiset, jotka kuuluvat tänne”, Löfven sanoi Aftonbladetinhttps://www.aftonbladet.se/a/kaG44v mukaan.
Nykyiset väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin Schengen-rajoilla jäisivät pysyviksi.
Ruotsin sosiaalidemokraatit seuraavat tanskalaisten aatetoverien jäljissä mutta eivät mene ehdotuksissaan yhtä pitkälle.
Tanskassa oppositiopuolue sosiaalidemokraatit esitti talvella muun muassa, että turvapaikkaa ei enää voisi hakea lainkaan Tanskan maaperällä ja että Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle asetettaisiin raja.
Tanskan oikeistohallitus esitteli helmikuun lopussa laajan ghetto-ohjelmanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005604153.html, joka määräisi maahanmuuttajavaltaisille alueille muun muassa lasten päiväkotipakon ja tietyistä rikoksista kaksinkertaisen rangaistuksen.
Tiukennusten vastapainoksi Ruotsin demarit kasvattaisivat tukea Euroopan ulkopuolella sijaitseville pakolaisleireille ja maille, joissa on paljon pakolaisia. He haluavat myös laajentaa kiintiöpakolaisjärjestelmää.
Ruotsi tukisi kuitenkin vain maita, jotka suostuvat ottamaan vastaan Ruotsin käännyttämiä maansa kansalaisia.
Löfven ja Fritzon kiistivät, että heidän esityksensä liittyisi siihen, että maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraatit on vienyt paljon äänestäjiä demareilta. Seuraavat valtiopäivävaalit ovat syyskuussa.
”Tämänpäiväinen ehdotuksemme perustuu perinteiseen sosiaalidemokraattisen politiikkaan, jossa puolustamme turvapaikkaoikeutta, korostamme YK:n kiintiöjärjestelmää ja jatkamme aktiivista avunantoa maailmalla”, Fritzon sanoi Aftonbladetin mukaan.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Ruotsi Seuraa
- Maahanmuutto Seuraa
- Turvapaikanhakijat Seuraa
- Minttu Mikkonen Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24