Ulkomaat    |   Essee

Itsevaltiaat ovat voimissaan – maailmassa on meneillään ”demokratian taantuma”

2020-luvun iso kysymys kuuluu, miten käy liberaalin demokratian. Vastaus vaikuttaa miljardien ihmisten elämään, kirjoittaa tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski.

Odottelin, odottelin ja odottelin.

Oli kesäkuu 2002. Olin vuokrannut Johannesburgista auton, Toyota Cressidan, ja koska minulla sattui olemaan aikaa, päätin piipahtaa Swazimaassa.

Swazimaan raja-asema oli hiljainen. Rajavirkailijat olivat ylen ystävällisiä, mutta kappas vain: heidän mielestään auton papereissa oli häikkää.

Sitä siinä setvittiin. Kävi ilmi, että rajanylitys voisi kyllä onnistua, mutta ”tuontitulli” pitäisi maksaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yritin olla mairea ja hidasälyinen. Ihmettelin, että voikohan vuokra-autosta periä tuontitullia.

Rajamiehet jättivät minut ihmettelemään. Koska en ymmärtänyt kaivaa kuvettani, he vetäytyivät konttorin puolelle. Minä jäin pölyiselle pihamaalle potkimaan Toyotan renkaita.

Olin varma, että päädyn lopulta pulittamaan. Mutta koska aikaa oli, päätin katsoa, miten tilanne kehittyy.

Ei se mihinkään kehittynyt. Odottelin, odottelin ja odottelin.

Pari tuntia siinä vierähti. Sitten tapahtui kesäkuun 2002 ihme. Rajamiehet kai kyllästyivät minuun. Yksi heistä tuli sanomaan, että saan mennä läpi. Nostin kytkintä, ja pian olin Mbabanessa, Swazimaan pääkaupungissa.

Kesäkuun ihme palasi mieleeni, koska näin äskettäin Swazimaata koskevan pikku-uutisen.

Aiheena oli kuningas Mswati III:n puhe. Manzinin kaupungin urheilustadionilla juhlittiin huhtikuussa Mswatin viisikymppisiä ja samalla Swazimaan 50-vuotista itsenäisyyttä.

Mswati ilmoitti, että Swazimaa muuttaa virallisesti nimensä. Uusi nimi on eSwatini, ”swatien maa”. Oikeastaan se on vanha, brittiläistä siirtomaa-aikaa edeltävä nimi.

Puhun tässä nyt edelleen Swazimaasta, kun en tiedä, muuttuuko nimi myös suomeksi, ja milloin. (Siinäpä muuten kielenhuoltajille pähkinä purtavaksi: onko se eSwatini, Eswatini vai ESwatini?)

Nimenmuutoksessa on sinänsä logiikkaa. Olennaisempaa on kuitenkin tapa, jolla siitä ilmoitetaan.

Swazimaa on absoluuttinen monarkia, jossa kuningas voi tehdä mielivaltaisia päätöksiä. Tämä on helppoa, kun oppositio on kielletty.

Mswati tunnetaan moniavioisuudestaan (ainakin 14 vaimoa) ja kalliista elämäntyylistään. Hän sai itseltään 50-vuotislahjaksi Airbus-lentokoneen.

Maksajina ovat Swazimaan noin 1,3 miljoonaa asukasta, joista enemmistö on rutiköyhiä. Sadattuhannet swazimaalaiset elävät kansainvälisen ruoka-avun varassa.

Kuninkaan elostelua ei kannata Swazimaassa lähteä ruotimaan. Eikä hallintoa ylipäätään. Yhden swazitoimittajan olen tavannut, Bheki Makhubu nimeltään. Hän arvosteli korkeinta oikeutta ja päätyi yli vuodeksi telkien taa.

Siinäpä synkkää ironiaa: kirjoita oikeuslaitoksesta, pääset tutustumaan siihen.

Swazimaa on maailman mitassa vähäpätöinen pläntti, jopa Suomea vähäpätöisempi. Siellä asuu noin 1 / 6 000 maailman väestöstä.

Eli mitä väliä, mitä jossain Swazimaassa tapahtuu?

Mswati III:n puhe sai minutkin ensin vain pudistelemaan päätäni: onpas epätodellinen meininki, aina vain. Ei tuolla tavalla johdettuja maita voi edes olla olemassa.

Sitten rupesin ajattelemaan, että juuri siinä on asian ydin. Tuolla tavalla johdettuja maita ei pitänyt enää olla olemassa. Mitä on oikein tapahtunut?

Me olemme turtuneet siihen sietämättömään tosiasiaan, että yli puolet maailman väestöstä elää maissa, joissa demokratia ei toteudu lainkaan tai toteutuu perin vaillinaisesti.

Siis: ei vapaita vaaleja, ei vapautta olla eri mieltä, ei turvaa sorrolta, ei luotettavaa hallintoa.

Oikeuksilla ja vapauksilla täydennettyä demokratiaa tavataan kutsua liberaaliksi demokratiaksi. Sitä sanaa minäkin käytän.

Liberaalin demokratian arki saattaa tuntua puisevalta. Harvoin tulee ajatelleeksi vaikkapa sote-uudistusta siltä kannalta, että vuosikausien tuskainen kiistely on etuoikeus. Tai poliisia siitä näkökulmasta, että monissa yhteiskunnissa poliisi ei ole ongelmien ratkaisija vaan aiheuttaja.

Maailman iso kuva on kaksijakoinen.

Puolessa vuosisadassa on tapahtunut valtavasti myönteistä. Karkeasti voi sanoa, että ylitsemme on pyyhkäissyt suuri demokratian aalto.

1970-luvun alussa Espanjaa, Portugalia ja Kreikkaa johtivat yksinvaltiaat tai sotilasjuntat. Etelä-Afrikka perustui rotusortoon, ja koko Afrikan tasolla demokraattinen vallanvaihto oli tuntematon käsite. Latinalainen Amerikka oli liki kauttaaltaan kenraalien komennossa.

Poliittinen maailmankartta sisälsi paljon punaista väriä. Ani harva uskoi Neuvostoliiton ikinä katoavan mihinkään.

Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989. Neuvostoblokin romahdus sai monet, minutkin, uskomaan, että liberaali demokratia lyö läpi koko maailmassa, myös Venäjällä.

Odotin, että sortovallat luhistuvat yksi toisensa perään. Jälkikäteen ajateltuna tämä oli todella sinisilmäistä, eikä juuri lohduta, että tuli erehdyttyä hyvässä seurassa.

Synkeämpi puoli isosta kuvasta on se, mitä on tapahtunut 2000-luvun puolella, ja etenkin viime vuosina.

Stanfordin yliopiston professori, demokratiatutkija Larry Diamond on luonnehtinut meneillään olevaa trendiä ”demokratian globaaliksi taantumaksi”.

Maailmassa on kourallinen tutkimuslaitoksia, jotka ovat seuranneet globaalia demokratiakehitystä järjestelmällisesti ja pitkään. Näihin kuuluvat yhdysvaltalainen Freedom House ja brittilehti Economistin sisaryhtiö Economist Intelligence Unit (EIU).

Molempien tutkimukset tukevat väitettä demokratian taantumasta. EIU:n tiukoilla kriteereillä vain viisi prosenttia maailman väestöstä elää ”täydessä demokratiassa”. (Suomi kuuluu joukkoon.)

Freedom Housen mukaan vapaus on ottanut takapakkia jo 12 vuotena peräkkäin. Tutkimuslaitoksen mukaan 39 prosenttia ihmisistä elää nyt vapaissa maissa, 24 prosenttia osittain vapaissa ja 37 prosenttia epävapaissa.

Demokratian taantuma on havaittavissa, vaikka ei lukisi tutkimuslaitosten raportteja.

Illuusio vapauden voittokulusta särkyi viimeistään arabikevään myötä. Alkuvuonna 2011 laskettiin paljon sen varaan, että kansanjoukot kaatoivat diktaattoreja niin Tunisiassa, Egyptissä kuin Libyassa.

Taas me sinisilmäiset jouduimme pettymään karvaasti. Arabikeväästä on jäljellä hatara demokratia Tunisiassa, romahtanut valtio Libyassa, rautanyrkki Egyptissä ja murhenäytelmä Syyriassa ja Jemenissä.

Monet vanhastaan itsevaltaiset maat pitävät liberaalien demokratioiden ihanteita suorastaan pilkkanaan.

Kiinassa Xi Jinping poisti itseltään loputkin valtansa rajoitteet. Kiinan häkellyttävä, loputon nousu on osoittanut vääriksi läntiset teoriat siitä, kuinka keskiluokka kasvaessaan ja vaurastuessaan alkaa vaatia myös vapauksia.

Muistan joskus kauan sitten lukeneeni, että demokratiakehityksessä merkittävä rajapyykki olisi 6 000 dollarin keskimääräinen kansantuote henkeä kohti. Sen yläpuolelle päässyt kansakunta ei enää hyväksyisi autoritääristä järjestelmää.

Venäjällä luku on – vähän lähteestä riippuen – yli 10 000 dollaria, ja Kiinassakin yli 8 000. Persianlahden öljyllä voidellut sortovallat huitelevat aivan omissa sfääreissään. Niin että se siitä teoriasta.

Itsevaltiaiden menestys ei ole ikävää pelkästään autoritääristen maiden kansalaisille. Esimerkillä on voimaa, ja monet tyrannipyrkyrit ottavat mielellään mallia siitä, kuinka yhteiskuntaa ohjataan vakaasti mutta niin, ettei kansaa päästetä asiattomasti sotkeutumaan päätöksentekoon.

Paitsi toki näennäisesti. Liberaalin demokratian voimaa kuvastaa, että lähes kaikki itsevaltiaat järjestävät tomerasti vaaleja. Esimerkiksi Kazakstanin ikipresidentin Nursultan Nazarbajevin vaalimenestystä olen seurannut jo vuosikymmeniä. Uusin jatkokausi heltisi 97,7 prosentin ääniosuudella.

Mikä huolestuttavaa, itsevaltaisten johtajien joukkoon näyttää riittävän uusia tulokkaita, jotka mitätöivät maidensa aiemman demokratiakehityksen.

Filippiineillä kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte on kannustanut kuolemanpartioita jakamaan ”oikeutta”.

Turkissa on uusi sulttaani, Recep Tayyip Erdoğan, jonka rakennuttamassa palatsissa on 1 150 huonetta, osa kymmenen metrin korkuisia. Tilaa riittää, toisin kuin Turkin vankiloissa, jotka ovat täyttyneet puhdistusten seurauksena. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen raportin mukaan yli 50 000 ihmistä on pidätysvankeudessa.

Niin sanotun läntisen arvoyhteisön kasvattina olisi helpompi tuomita itsevaltaiset otteet, jos liberaalia demokratiaa ei nakerrettaisi myös sisältäpäin.

Paraatiesimerkki on tietysti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on valmis kyseenalaistamaan poliittisen ja oikeusjärjestelmän heti, jos ”noitavainot” ja ”niin kutsutut tuomarit” eivät miellytä häntä.

Euroopan unioni ei selviä puhtain paperein, vaikka sen pitäisi olla demokratian ja kansalaisoikeuksien majakka.

Joukossa on johtajia, joille oikeuslaitos, kansalaisjärjestöt ja vapaa media eivät ole liberaalin demokratian peruspilareita vaan maalitauluja. Viittaan Puolan Jarosław Kaczyńskiin ja Unkarin Viktor Orbániin.

Molempien herrojen puheita minulla on ollut suru kuunnella ihan livenä. Itse asiassa, koko liberaali demokratia on heille maalitaulu. Orbánin palopuhetta seurasin pari vuotta sitten, ja tuntui kuin historian viemärilaitoksella olisi avattu retoriikan kansi.

Kuuluisimman puheensa Orbán piti jo aiemmin, kesällä 2014. Siinä hän suorastaan haikaili autoritäärisyyden perään:

”[Poliittisessa] ajattelussa trendinä on ymmärtää järjestelmiä, jotka eivät ole läntisiä, eivät liberaaleja, eivät liberaaleja demokratioita, eivät ehkä edes demokratioita, ja jotka silti tuottavat menestyviä kansakuntia.”

Orbán nimesi ”kansainvälisten analyysien tähdiksi” muun muassa Kiinan, Turkin ja Venäjän. Hän maalaili järjestelmien kilpailua, jossa liberaalit arvot ovat heikoilla, koska ne edustavat vain ”korruptiota, seksiä ja väkivaltaa”.

Tavoitetilaksi Orbán julisti ”epäliberaalin demokratian”. Siinä vain on sellainen pieni ongelma, että riittävän epäliberaaliksi kehittynyt demokratia ei enää ole demokratia.

Järjestelmien kilpailun osalta Orbán taisi olla oikeassa. On 2020-luvun avainkysymyksiä, millainen maailmankuva pääsee niskan päälle. Kysymys ei ole akateeminen. Vastaus vaikuttaa miljardien ihmisten elämään.

Vastakkain eivät ole niinkään poliittiset ja talousideologiat, kuten kapitalismi ja kommunismi kylmän sodan aikana. Vastakkain ovat liberaali demokratia ja autoritääriset valtiot, joissa itsevaltiuden aste vaihtelee.

On täysin mahdollinen tulevaisuudennäkymä, että Kiinasta tulee ylivertainen supervalta, korkean teknologian johtovaltio ja johtava sotilasmahti. Liberaalin demokratian kannattajana ajatus tuntuu lähinnä hyytävältä.

Periaatteellisesti ei sinänsä ole väliä, poljetaanko vapauksia Kiinassa vai Swazimaassa, Venezuelassa vai Valko-Venäjällä, Tansaniassa vai Turkmenistanissa. Voi kai vain toivoa parasta ja uskoa 2020-luvun ihmeeseen.

Odottelen, odottelen ja odottelen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tulevaisuuskirjeenvaihtaja
  • Demokratia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuopio on mökkipaikkakuntien ykkönen, mutta yhdessä Suomen kunnassa ei mökkeile kukaan – Hakukone kertoo, miten oman mökkikuntasi suosio on kehittynyt

    2. 2

      Olen lihava mutta täysin terve – Minäkö tuhoan hyvinvointivaltion?

    3. 3

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    4. 4

      Sabotaasista syytetty Teslan entinen työntekijä kertoo halunneensa paljastaa yhtiön arveluttavat toimet: ”Näin todella pelottavia asioita”

    5. 5

      Miljoonia seuraajia kerännyt intialaisguru jakoi Helsingissä parisuhdeneuvoja – HS seurasi gurun onnellisuusseminaaria Ritarihuoneella: ”Me rakastamme häntä”

    6. 6

      ”Yöllä Cheekin paino tuntui päälläni niin, että henki salpaantui” – HS:n toimittaja teki suomenmestarin opissa rap-kappaleen ja huomasi sen muistuttavan ”spiidipäistä Juicea”

    7. 7

      Näin sujui Mikko ”Peltsi” Peltolan juhannus: Juontaja oli liikkeellä yhtä aikaa auringon kanssa 18 tuntia ja 58 minuuttia

    8. 8

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    9. 9

      Suuri vene upposi Rantasalmella: 12 pelastettiin vedestä, yhden epäillään hukkuneen

    10. 10

      Tänään yllämme on yksi maailman mahtavimmista ilmiöistä – Massiivinen matalapaine tuo terveiset tropiikista ja muistuttaa, että elämme epävarmuuden ytimessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      ”En todellakaan välitä” luki Melania Trumpin takissa, kun hän lähti tapaamaan siirtolais­lapsia – tiedottajan ja Donald Trumpin selitykset risti­riidassa keskenään

    4. 4

      Tänään yllämme on yksi maailman mahtavimmista ilmiöistä – Massiivinen matalapaine tuo terveiset tropiikista ja muistuttaa, että elämme epävarmuuden ytimessä

      Tilaajille
    5. 5

      Sabotaasista syytetty Teslan entinen työntekijä kertoo halunneensa paljastaa yhtiön arveluttavat toimet: ”Näin todella pelottavia asioita”

    6. 6

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    7. 7

      Ruotsin maaseutu voi paremmin kuin Suomen maaseutu, mutta miksi? Matkustimme Ruotsin keskipisteeseen ja selvitimme, mitä länsinaapurissa tehdään oikein

      Tilaajille
    8. 8

      ”Tuleeko niitä lapsenlapsia ollenkaan? Miten se pärjää yksin?” Aikuisen lapsen sinkkuus voi rassata vanhempia – Näin vältät tilanteen kärjistymisen

    9. 9

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 31: Kaisa Rautaheimo kuvasi voittajia ja heidän palkintojaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    2. 2

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    3. 3

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    4. 4

      Juha Partanen julisti 30 vuotta Israelin sanaa, kunnes matka Palestiinaan muutti kaiken – ”Sanon sen nätisti: mä olen puhunut pötyä”

      Tilaajille
    5. 5

      Aikuisen naisen ruumis löytyi pytonin vatsasta kokonaisena Indonesiassa – useimmiten jättiläiskäärmeiden ihmisuhrit kuolevat sydänkohtaukseen

    6. 6

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    7. 7

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    8. 8

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    9. 9

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    10. 10

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Yöllä Cheekin paino tuntui päälläni niin, että henki salpaantui” – HS:n toimittaja teki suomenmestarin opissa rap-kappaleen ja huomasi sen muistuttavan ”spiidipäistä Juicea”
    3. HS ilmestyy tänään digitaalisena: Hakukone kertoo, kuinka oman mökkikuntasi suosio on kehittynyt – Lue tämä ja yli 30 muuta juttua
    4. Olen lihava mutta täysin terve – Minäkö tuhoan hyvinvointivaltion?
    5. Näin sujui Mikko ”Peltsi” Peltolan juhannus: Juontaja oli liikkeellä yhtä aikaa auringon kanssa 18 tuntia ja 58 minuuttia
    6. Yksi Euroopan jakolinja kulkee nyt Saksan hallituksen sisällä Tilaajille
    7. Tämän 6 liikkeen kehonpainotreenin voi tehdä mökillä pelkän pyyhkeen avulla – Laulaja Elias Kaskinen näyttää videolla, miten treenataan ilman apuvälineitä
    8. On pötyä sanoa, että suomalaisten suhde luontoon tai metsään olisi erityinen – Metsää on aina pantu surutta matalaksi ja ”hyödynnetty häikäilemättä” Tilaajille
    9. Miljoonia seuraajia kerännyt intialaisguru jakoi Helsingissä parisuhdeneuvoja – HS seurasi gurun onnellisuusseminaaria Ritarihuoneella: ”Me rakastamme häntä”
    10. Kuopio on mökkipaikkakuntien ykkönen, mutta yhdessä Suomen kunnassa ei mökkeile kukaan – Hakukone kertoo, miten oman mökkikuntasi suosio on kehittynyt
    11. Himokeräilijä Christer Petterssonin aarre on Suomen vanhin maisemakuva vuodelta 1847 – ”Vaimoa varoitin, että se voi mennä vähän yli normaalin budjetin” Tilaajille
    12. Näytä lisää