Merkel ja Putin tapasivat Sotšissa – vakuuttivat pitävänsä Itämeren kaasuputkea ”taloudellisena kysymyksenä”

Kahdenkeskisille neuvotteluille Sotšissa ei paljon aikaa jäänyt, joten laaja maailmanparannus jäänee vähemmälle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel tapaavat perjantaina.

18.5.2018 14:25 | Päivitetty 18.5.2018 16:50

Moskova

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel aloittivat tapaamisensa Putinin Sotšin-residenssissä Mustanmeren rannalla perjantaina iltapäivällä.

Tunnin kestäneen kahdenkeskisen tapaamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa molemmat vakuuttivat pitävänsä Itämeren uutta kaasuputkea ennen kaikkea taloudellisena kysymyksenä.

”Olemme aina pitäneet Nord Stream 2 -kaasuputkea ratkaisevan tärkeänä taloudellisena projektina”, Putin sanoi. ”Politiikan kanssa sillä ei ole tekemistä.”

Putinin mukaan uuden kaasuputken rakentaminen Itämeren pohjaan ei myöskään merkitse Ukrainan kautta tapahtuvien kaasun putkikuljetusten loppumista. Ratkaisut tehdään Putinin mukaan tapaus kerrallaan taloudellisin perustein.

”Me pidämme myös kaasuputkea ennen kaikkea taloudellisena kysymyksenä”, Merkel sanoi omassa puheenvuorossaan. Samalla hän kuitenkin muistutti, että Ukrainalle on Saksan näkemyksen mukaan annettava jonkinlaiset taloudelliset takuut.

Yhdysvaltain ulkoministeriön energia-asiantuntija Sandra Oudkirk ennakoi venäläis-saksalaista tapaamista torstaina varoittamalla uutistoimisto AP:lle, että kaasuputki voi laukaista Yhdysvaltain pakotteita projektiin osallistuvia yhtiöitä vastaan.

Oudkirkin mukaan Nord Stream 2 -putki merkitsee Venäjän ”pahantahtoisen vaikutusvallan” lisääntymistä Euroopassa.

”Luulenpa, että Yhdysvaltain presidentti on hyvä liikemies ja pitää oman elinkeinoelämänsä puolta”, Putin arveli tiedotustilaisuudessa. ”He haluavat myydä Eurooppaan liuskekaasuaan, vaikka se on kallista.”

Putin huomautti, että Itämeren kaasuputkesta riittää kaasua muillekin Euroopan maille kuin Saksalle ja että lisääntyvä tarjonta laskee hintoja.

Nord Stream 2 -putki on vastatuulessa, sillä sitä epäillään Washingtonin lisäksi Brysselissä, Kööpenhaminassa ja lukuisissa EU:n itäisissä jäsenvaltioissa Venäjän kavalaksi hankkeeksi vaikutusvaltansa lisäämiseksi. Ukraina pelkää menettävänsä lähes kahden miljardin euron vuotuiset kaasunvälityspalkkiot, jos sen lävitse virtaava venäläiskaasu siirtyy Itämeren pohjaan.

Nykyinen Venäjän ja Ukrainan välinen kaasusopimus umpeutuu ensi vuoden lopulla, joten valmiita elementtejä pitäisi Venäjän näkökulmasta katsoen päästä pikimmiten laskemaan meren pohjaan. Saksa tarvitsee venäläistä kaasua ja on putkihankkeessa mukana, mutta on toisaalta toiminut eräänlaisena Ukrainan asianajajana asiassa Moskovan suuntaan.

Kahdenkeskisen neuvonpidon jälkeen edessä olivat vielä laajemmat iltaneuvottelut. Päämiesten mukaan asialistalla olivat jo kahdenkeskisessä tapaamisessa Syyrian tilanne, Iranin ydinsopimuksen kohtalo ja Ukrainan tilanne.

Putinin ja Merkelin mukaan tapaamisessa ehdittiin puhua Ukrainan mahdollisista YK-rauhanturvaajista, mutta konkreettisia päätöksiä tai sopimuksia ei tehty.

Iranin ydinsopimuksen Merkel määritteli sanomalla, että nykyinen, Yhdysvaltain hylkäämä sopimus on ”parempi kuin ei sopimusta lainkaan”.

Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta on luonut tilanteen, jossa Venäjä ja Saksa voisivat löytää toisensa – Iran on Venäjän liittolainen ja Saksa perinteisesti Iranin tärkein eurooppalainen kauppakumppani. Asiassa tuskin on kuitenkaan luvassa nopeita ratkaisuja.

Syyriassa Saksa ei ole avaintekijä, mutta Putinin silmissä Merkel edustaa myös EU:ta. Putin ja Syyrian presidentti Bashar al-Assad tapasivat Sotšissa torstai-iltana ja keskustelivat uutistoimistojen mukaan Syyrian ”poliittisesta prosessista”.

Uutistoimisto Reutersin kysymykseen uusista pakotteista ja vastapakotteista Putin vastasi, että ”pakotteiden tulisi olla tasapainossa” ja ”vastapakotteidemme ei pidä vahingoittaa omaa talouttamme”.

Venäjä parlamentin alahuone puolestaan hyväksyi torstaina toisessa käsittelyssä uudet pakotevaltuudet presidentille, mutta niitä on supistettu huomattavasti alkuperäisestä esityksestä. Saksalais-venäläinen kauppakamari puolestaan ilmaisi huolestuneisuutensa pakotteiden laajentamisen synkistä vaikutuksista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat