Ulkomaat    |   HS-analyysi

Euroopan turvapaikkapolitiikka on kroonisesti kriisissä ja kriisissä on nyt uusi vaihe – samalla setvitään parin viime vuoden suuria virheitä

Todelliset ratkaisut muuttoliikkeen ongelmiin peittyvät pikavoittoja tavoittelevaan hälyyn.

Berliini

Aulan pitkillä tuolirivistöillä nuokkuu lapsia. Matalilla pikkupöydillä on lounaaksi jaettuja perunasalaattirasioita ja vesipulloja. Kasaan reppuja ja matkalaukkuja on pakattu enemmän kuin ne vetäisivät: unelma tulevaisuudesta Saksassa.

Ennen täällä jonotettiin rahaa, nyt rauhaa. Berliiniin saapuvien turvapaikanhakijoiden integroitu rekisteröintikeskus sijaitsee Landesbank Berlinin entisessä päärakennuksessa. Jos pankki­kriisi sen tyhjensi, pakolaiskriisi täytti.

Ulko-oven edessä on kasa mellakka-aitoja. Niistä saa rakennettua karsinat, joihin ohjata jono, kun sellainen muodostuu. Aitoja ei ole tarvittu toviin, vaikka Berliinissä rekisteröidään yhä joka arkipäivä noin 60 turvapaikanhakijaa. Muutos vuoteen 2015 on suuri. Silloin tulijoita oli joka päivä noin 800.

Euroopan turvapaikkapolitiikka on kroonisesti kriisissä, mutta kriisissä on uusi vaihe. Nyt kuumin aihe eivät ole Eurooppaan tulijat, vaan sinne tulleiden palauttaminen lähtömaihinsa. Italian uusi sisäministeri Matteo Salvini sanoo antavansa lähtöpassit 500 000:lle paperittomalle maahanmuuttajalle. Saksa, Tanska, Itävalta ja Hollanti suunnittelevat EU:n ulkopuolelle perustettavaa pakolaisleiriä, jonne unionin jäsenmaat voisivat palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt setvitään myös parin viime vuoden suuria virheitä, joista suurimpia on se, miten huonosti Eurooppa oli varautunut pakolaiskriisiin. Turvapaikka­järjestelmä oli rakennettu aivan toisiin tarpeisiin kuin mihin sitä vuosina 2015–2016 yritettiin soveltaa. Järjestelmä ei kestänyt. Syynä oli määrä ja laatu.

EU on yrittänyt jo usean vuoden ajan virittää turvapaikkajärjestelmän sellaiseksi, että se kestäisi seuraavan muuttoaallon ja sen, että sotapakolaisten lisäksi liikkeellä on niitä, jotka etsivät parempaa toimeentuloa.

Euroopassa on vaikea löytää aihetta, joka olisi poliitikoille tätä vaikeampi. Siksi jo nyt vaikuttaa, ettei turvapaikkapolitiikan uudistuksista saada aikaan kompromissia kesäkuun lopun EU-huippukokouksessa. Silloin pitäisi päättää Dublin-järjestelmän, vastaanottodirektiivin, Eurodac-järjestelmän ja turva­paikkaviraston uudistamisista ja turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisen säännöistä.

Unkari, Puola, Tšekki, Italia ja Itävalta rakentavat uudenlaista liittolaisuutta turvapaikkapolitiikan ympärille. Ne ovat kovin eri linjalla kuin Saksa. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi viikko sitten, ettei usko sopuun.

Merkelillä on myös oma kriisi. Saksassa kysytään, onko turvapaikanhaku kuin arvonta, jossa kaiken lisäksi voittoarvan voi ostaa mustasta pörssistä.

Huhtikuussa kävi ilmi, että Bremenissä turvapaikkapäätöksiä oli tehty ilman asiaankuuluvia selvityksiä. Tutkinnassa on nyt se, myivätkö maahanmuuttoviraston BAMFin Bremenin-toimipisteen entinen johtaja ja turvapaikka-asioita hoitavat asianajajat myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Syytösten keskiössä oleva Bremenin toimipisteen johtaja väittää, ettei kyse ole korruptiosta vaan virheistä ja aikapaineesta, jonka BAMFin johto loi hakemusruuhkan purkamiselle.

Turvapaikkapolitiikassa kyse on isoista linjoista ja toimien kokonaisuudesta – ja myös yksittäisten viranomaisten päätöksistä. Vikaan voi mennä joka vaiheessa.

Euroopan tilanne on osa globaalia muuttoliikettä, ja siihen vaikuttaminen on EU:n ulkosuhteiden hoitoa. Samaan aikaan kyse on silti myös kansallisista ratkaisuista, turvapaikanhaku­prosessien standardisoinnista ja ammattimaisesta toiminnasta. Siitä löytyy ongelmia kaikkialta.

Turvapaikkaprosessien kulisseihin on vaikea kurkistaa. Kyse on monimutkaisista asioista ja kunkin turvapaikanhakijan tilanteen yksilöllisestä harkinnasta. Berliinin integroidussa rekisteröintikeskuksessa vieraillessa saa käsityksen siitä, että mikään viranomainen tai maa ei voi yksin ratkaista ongelmia. Kyse on yhteistyöstä, tiedonvaihdosta ja ennakoinnista.

Berliinin keskus oli ensin hätäratkaisu. Ruuhka piti purkaa. Syksyllä 2015 Saksaan tuli samaan aikaan satojatuhansia ­turvapaikanhakijoita. Entiseen pankkiin koottiin saman katon alle turvapaikanhakuun liittyvät viranomaiset. ”Kaikkein oleellisinta prosessin tehostamisessa oli viranomaisten yhteistyö”, BAMFin osastopäällikkö Bernhard Chiari sanoo.

Entinen pankkirakennus on turvapaikkaa hakeville toinen etappi Berliinissä. Ensimmäinen on Tempelhofin entiselle lentokentälle rakennettu vastaanottokeskus.

Siellä vastassa ovat maahanmuuttoviraston työntekijät, sosiaalityöntekijät ja ensiapu. Pääsee suihkuun ja saa vaatetta, jos on tarve. Sitten on keuhkoröntgen tuberkuloosin varalta. Raskaana olevat saattavat tarvita apua. Samalla selvitetään, osaako tulija lukea ja mitä kieltä kukakin puhuu, jotta rekisteröintikeskukseen saadaan tulkit.

Ensimmäinen yö on lentokentän tilapäismajoituksessa. Seuraavana arkiaamuna bussit hakevat rekisteröitymään. Omin päin rekisteröintikeskukseen ei tulla.

Rekisteröintikeskuksen eri tiskien ja eri valtuudet omaavien viranomaisten tavoite on yhteinen: saada selville, onko tulija se, joka väittää olevansa, ja onko hän asialla, jolla sanoo olevansa.

Järjestelmää yritetään myös käyttää väärin. Siksi esimerkiksi kukin kirjoittaa oman kielensä näppäimistöllä itse nimensä, jotta se kirjautuu viranomaisille sillä tavoin kuin henkilö itse sen kirjoittaa. Moninkertaiset rekisteröitymiset vähenivät näin. Tietokoneohjelma analysoi puheen murteen perusteella, onko tulija sieltä, mistä sanoo olevansa.

Poliisin erikoisasiantuntijat analysoivat passin aitouden saman katon alla, jossa myös työvoimapalvelujen neuvoja kysyy heti, minkä alan tulija on kyseessä. Myös syyttäjällä on toimisto. Osaa tulijoista on etsitty Saksassa tai muualla Euroopassa.

”Olemme ystävällisiä, mutta emme naiiveja”, Berliinin osavaltion turvapaikkaviraston tiedottaja Sascha Langenbach sanoo.

Joskus viranomaiset katsovat kännyköiden tiedoista, täsmääkö tulijan kertoma reitti sen kanssa, mihin maihin puhelin on paikantunut. Osalle on pikakäsittely, sillä bussilastillisella moldovalaisia työnhakijoita on toisenlainen prosessi kuin syy­rialaisille. ”Suoraan sodasta ei tule enää kukaan.”

Euroopassa tuskin on teemaa, joka jakaisi puolueet ja äänestäjät syvemmin kuin turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka. Pakolaiskriisi on eurokriisiäkin suurempi syy siihen, että luottamus EU:hun rapautuu.

Oikeistopopulistit hakevat kannatusta rajojen sulkemisella ja massapalautuksilla, ja myös saavat. Moni perinteinen puolue uskoo, että kova maahanmuuttolinja ratkaisisi rakenteellisen kannatuskadon.

Turvapaikkapolitiikkaan sotketaan salaliittoteorioita, muukalaisvihaa ja nationalismia tavalla, joka irrottaa muuttoliikkeen tyystin sen globaaleista syy- ja seuraussuhteista. Tämän valtaisan hälyn vuoksi todellisia avauksia on vaikea erottaa pikavoittojen tavoittelusta.

Näin on myös Saksassa, jossa sisäministeri Horst Seehofer esittelee tiistaina ”maahanmuuton masterplaninsa”. Seehoferin aiemmat avaukset ovat olleet hyvin jyrkkiä, ja hän on sanonut muun muassa, ettei islam kuulu Saksaan. Seehofer paitsi linjaa Saksan turvapaikkapolitiikkaa, käy myös kiivaasti Baijerin syksyn osavaltiovaalien vaalikamppailua. Seehoferin konservatiivinen CSU-puolue on menettämässä valta-asemansa jyrkän nationalistiselle ja oikeistopopulistiselle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle.

Myös Tanskan pääministerin Lars Løkke Rasmussenin ehdotusta siitä, että palauttamista lähtömaihinsa odottaville kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille rakennettaisiin keskuksia EU:n ulkopuolelle, on vaikea vielä arvioida, sillä edes ilmeisimpään kysymykseen ei ole vastausta: mihin maahan keskus rakennettaisiin?

Helppoja ratkaisuja ei ole. Miksi Serbia, Turkki, Marokko, Libya tai Tunisia ottaisi vastatakseen tuhansia ihmisiä siksi määrittelemättömäksi ajaksi, jonka EU tekee päätöksiä, joihin keskuksesta vastaava maa ei voisi vaikuttaa?

Kuka toimintaa valvoisi ja mille juridiselle pohjalle se rakentuisi? Millä tavalla keskus nopeuttaisi sitä, että jäsenmaat saavat sovittua kunkin ihmisen lähtömaan kanssa tämän vastaanottamisesta takaisin? Olisiko keskus avoin vai suljettu, ja jos se olisi suljettu, miten tämä suhteutuisi kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin?

EU:n on ratkaistava kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttaminen oikeusvaltioperiaatteita ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU:n naapurimaihin ulkoistettuja kauttakulkukeskuksia on valheellista väittää ratkaisuksi EU:n omien järjestelmien ja ulkorajojen valvonnan tuomiin ongelmiin.

Palautuskeskukset EU:n ulkopuolella eivät ratkaise varsinaista ongelmaa, palauttamista.

Lähtömaat eivät halua takaisin kansalaisiaan.

Kyse ei ole vain siitä, että lähtömaat eivät toimita puuttuvia matkustusasiakirjoja, vaan siitä, miten lopettaa sota Syyriassa, rauhoittaa Lähi-itä, kehittää Afrikan maiden talouksia. Ratkaisuja EU ja yksittäiset jäsenmaat hakevat, ihan oikein, esimerkiksi Afrikan maita auttavilla ohjelmilla kannustaakseen maita hillitsemään lähtijöitä ja ottamaan vastaan palautettavia. Saksa esimerkiksi neuvottelee tiiviisti Nige­rian kanssa.

Samaan aikaan on saatava kuntoon EU:n ulkorajojen valvonta ja turvapaikanhakuprosessi. Tarve on pragmaattiselle politiikalle, mutta myös periaatteille. Jos on mukana EU:ssa ja Schengenissä, on mukana jakamassa vastuuta.

Euroopan turvapaikkapolitiikka on kriisissä, ja ratkaisut ovat vaikeita. Vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea turvapaikkaa, ja siitä periaatteesta tinkivä tinkii myös perustuslaista ja ihmisoikeuksista.

Muuttoliikkeen hallinta on kokonaisuus, jonka on kommunikoitava digitaalisesti yli rajojen. Se käy ilmi joka askeleella Berliinin turvapaikkakeskuksen uumenissa.

Vaikka Berliini ylpeilee integroidulla rekisteröinnillä ja kolmen kuukauden käsittelyajoilla, niin ei ollut pari vuotta sitten. Nyt käytössä on järjestelmä, joka tarvitsee toimiakseen sitä, että siinä ovat mukana myös muut EU-maat ja niiden yhteiset kansainväliset viranomaisrekisterit. Bremenin tapaus osoittaa myös, että viranomaisten valvonta on heikkoa.

Pitkän käytävän päässä on rivi huoneita, joissa on PIK-asemia. PIK on saksankielinen lyhennys, mutta asemalla tarkistetaan tulijan passin aitous, otetaan sormenjäljet ja valokuva biometriseen kasvojentunnistusjärjestelmään, kirjataan hänet hakijaksi ja tarkistetaan, löytyykö turvapaikanhakija jo muista rekistereistä.

Samalla EASY-järjestelmä päättää, minne turvapaikanhakija Saksassa päätyy.

Saksassa on tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä jätetty BAMFin tilaston mukaan 56 127 turvapaikkahakemusta. Se on 17 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Berliiniin on tullut noin 3 000 turvapaikanhakijaa. Saksassa kullakin osavaltioilla on oma kiintiö turvapaikanhakijoille. Berliini osuus on heistä viisi prosenttia. EASY-järjestelmä seuraa kiintiötä reaaliajassa.

Osa tulijoista lähtee rekisteröintikeskuksesta junalippu ja eväspaketti kädessään. Prosessia jatkaa jokin muu osavaltio.

Useimmiten asemalla on vastassa sosiaalityöntekijä, muttei aina. Se ei kuitenkaan ole edes huoli sen rinnalla, millaisista vastuista olisi kyse, jos turvapaikanhakija passitettaisiin säilöön EU:n ulkopuolelle.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      USA:ssa nousi poliittinen myrsky Trumpin puheista – ”Yksi Yhdysvaltain presidentin häpeällisimmistä esiintymisistä”

    2. 2

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    3. 3

      Putin antoi haastattelun vain Trumpin äänitorvena toimivalle Fox-kanavalle ja vihjasi, että venäläiset sekaantuivat USA:n vaaleihin – ”Mutta kaikkihan ne ovat tosiasioita”

    4. 4

      Suomi oli eilen koko maailman huomion keskipiste, mutta oliko siitä hyötyä?

    5. 5

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    6. 6

      Raskaana olevat Trumpit vangitsivat huomion Esplanadilla – Kuvakooste tiivistää maanantain kiinnostavimmat mielenosoitukset

    7. 7

      Kärsin kroonisesta kivusta kuukausia ennen kuin hyväksyin olevani stressaantunut – Nykyinen elintapamme uuvuttaa monet

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Sosiaalinen media täyttyi asian­tuntijoiden järkytyksestä: ”Onko mikään tiedotus­tilaisuus ollut Yhdys­valtain presidentille näin nöyryyttävä?”

    10. 10

      Legendaarisen Mäntymotellin historiaan mahtuu monta rakkaustarinaa – nyt venäläisten omistama lomakeskus on mystisesti kiinni jo neljättä vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    3. 3

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    4. 4

      Raskaana olevat Trumpit vangitsivat huomion Esplanadilla – Kuvakooste tiivistää maanantain kiinnostavimmat mielenosoitukset

    5. 5

      Hullutteleva suomalaispoliisi pelmahti keskelle uusiseelantilaisen kanavan suoraa lähetystä Finlandia-talolla – ”Tämä Jouni varasti show’n”

    6. 6

      Sosiaalinen media täyttyi asian­tuntijoiden järkytyksestä: ”Onko mikään tiedotus­tilaisuus ollut Yhdys­valtain presidentille näin nöyryyttävä?”

    7. 7

      ”Ensivaikutelmani oli, että hups, kuningatar Elisabet se siinä” – Melania Trump pitää kiinni luksus­tyylistään Helsingin helteessä

    8. 8

      Kalasatamasta nousi valtava höyrypatsas – silminnäkijät kertoivat pamauksesta Hanasaaren voimalassa

    9. 9

      Niinistö aamiaisesta Trumpin kanssa: ”Tunnissa ehdittiin monta asiaa” – Lue sanasta sanaan, mitä Trump sanoi toimittajille Mäntyniemessä

    10. 10

      Helsingin huipputapaaminen lähestyy loppua, poliisi tiedotti vielä katkoksista illan liikenteessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      Netissä pyöriminen kuormittaa ja vie keskittymiskyvyn – tämän jutun voit lukea vain ilman verkkoyhteyttä

    3. 3

      Kävin Elastisen kuntosalilla ja vaivaannuin suunnattomasti – Mitä vikaa on keskinkertaisuudessa?

    4. 4

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    7. 7

      Kaikki loukkuun jääneet pelastettiin luolasta Thaimaassa, myös lääkäri ja sukeltajat pääsivät ulos – ”Emme tiedä, onko tämä ihme, tiedettä vai mitä”

    8. 8

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    11. Näytä lisää
    Uusimmat