Ulkomaat    |   HS-analyysi

Turkki oli matkalla länteen – sitten saapui Erdoğan

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tie yksinvaltiaaksi oli päättyä vankilatuomioon, mutta nyt hänen otteensa vallasta on vahvempi kuin koskaan.

Turkin sunnuntaisissa vaaleissa ehdoton voittaja oli presidentti Recep Tayyip Erdoğan, joka näyttää jatkavan valtakauttaan heti ensimmäisen kierroksen jälkeen. Myös hänen koalitionsa voitti enemmistön parlamentissa.

Nyt käytyjä vaaleja ja Turkin tulevaisuutta on järjestelty viime vuodesta asti. Alkuvuodesta 2017 Turkin parlamentti äänesti lisää valtaa Erdoğanille. Asiasta järjestettiin myös tiukka kansanäänestys, jota kritisoitiin ulkomailla vilpilliseksi.

Uusien valtaoikeuksien joukossa oli muun muassa valta asettaa joitain lakeja yksin presidentin päätöksellä sekä presidentin oikeus kuulua poliittiseen puolueeseen. Lakipaketissa päätettiin myös, että parlamentti- ja presidentinvaalit pidetään yhtä aikaa.

Niinpä nyt sunnuntaina pidetyt vaalit olivatkin monessa mielessä vaalit siitä, ansaitsiko Erdoğan käytännössä itse itselleen määräämiä valtaoikeuksia. Kansa antoi tukensa yksinvaltiudelle, ja Turkin demokratia jatkaa hidasta tukehtumistaan ainakin näennäisen demokraattisin keinoin.


Erdoğan muistuttaakin eniten kaikista Turkin johtajista maan ensimmäistä, Mustafa Kemal Atatürkia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nykyinen Turkin tasavalta syntyi romahtavan Ottomaanien valtakunnan tuhkista 1900-luvun alussa.

Tulevan Turkin johtaja Mustafa Kemal Pasha kiipesi ylöspäin ottomaanien armeijan hierarkiassa samalla kun sodat söivät imperiumia pala palalta. Samalla tapahtui myös hirvittävä armenialaisten kansamurha, jossa 1,5 miljoonaa armenialaista kuoli –rikos, jota Turkki ei ole tähän päivään mennessä tunnustanut.

Mustafa Kemal nousi avainasemaan viimeistään johdettuaan ensimmäisessä maailmansodassa Gallipolin puolustusta, jossa ottomaanien armeija onnistui torjumaan brittiläisen imperiumin maihinnousun.

Mustafa Kemal nousi lopulta voittajaksi niin maailmansotaa seuranneessa sisällissodassa kuin ulkovaltoja vastaan. Historoitsija Patrick Kinrossin mukaan turkkilaiskenraali ei hävinnyt yhtäkään taistelua. Lausannen sopimuksen jälkeen Turkin tasavalta syntyi 1923.

Kemal sai nimekseen Atatürk, kansan isä. Hän johti Turkkia autoritäärisesti, mutta modernisoi valtiota nopeaan tahtiin. Reformi-ideologia sai nimen Kemalismi, johtajansa mukaan. Kemalismi on yhä virallisesti Turkin valtiollinen ideologia, vaikka Erdoğania pidetään yleisesti sen vastaisena.

Atatürk hajotti islamilaiset oikeusistuimet, erotti valtion ja uskonnon, antoi naisille äänioikeuden ja jotakuinkin tasa-arvon, kielsi perinteisen fetsin käytön ja ryhtyi turkkilaistamaan vähemmistöjä, mikä on lopulta johtanut pitkään vihaan Turkin ja kurdien välillä. Turkki otti myös ensimmäiset askeleensa monipuoluedemokratiaan.

Atatürk kuoli 1938, juuri toisen maailmansodan aattona. Saksan puolella ensimmäisessä maailmansodassa olleet turkkilaiset melkein liittyivät sotaan Neuvostoliittoa vastaan, sillä turkkilaiset pitivät – syystä – Neuvostoliittoa eksistentiaalisena uhkana Turkille. Olihan Venäjä ollut Turkin kuolettavin vihollinen monta sataa vuotta.

Sama syy vei Turkin Naton jäseneksi, kolme vuotta puolustusliiton syntymisen jälkeen. Turkki Naton etuvartioasemana johtikin melkein kolmanteen maailmansotaan. Kuuban ohjuskriisin perimmäiset syyt olivat osaksi siinä, että Yhdysvallat sijoitti ydinaseita Turkkiin 1962.

Vain kaksi vuotta aiemmin Turkki oli kokenut ensimmäisen sotilasvallankumouksensa. Syrjäytetty pääministeri Adnan Menderes hirtettiin.

Siviilihallinto pääsi takaisin valtaan 1961, mutta 1971 armeija teki jälleen vallankumouksen. Tällä kertaa armeija lähetti tankkien sijasta vain muistion.

Vuoden 1971 vallankumous ei tullut yllätyksenä, toisin kuin aiempi sotilasoperaatio. Turkki oli ajautunut kaaokseen vasemmistolaisten ja oikeistolaisten militanttien käydessä avointa sotaa kaduilla. Samalla Islamistinen kansallinen järjestyspuolue vastusti avoimesti kemalismia. Puolue kiellettiin, syntyi uudelleen toisella nimellä, kiellettiin uudelleen ja synnytti Kansallisen hyvinvointipuolueen. Tähän puolueeseen liittyi myös eräs Recep Tayyip Erdoğan.

1974 vastikään itsenäistynyt Kypros kärsi oman sotilasvallankumouksensa. Turkki pelkäsi sen johtavan Kyproksen liittymiseen Kreikkaan, joten Turkin armeija nousi maihin Kyreniassa, rikkoen rakoilevat välit Kreikkaan.

Levottomuudet Turkissa eivät loppuneet. 1980 armeija teki jälleen vallankumouksen, pidätti puoli miljoonaa ihmistä, teloitti 50 ja antoi satojen kuolla vankilassa. 1984 alkoi kurdien ensimmäinen kansannousu, joka loppui 1999. Toinen, Erdoğanin aiheuttama, oli tulossa.

Armeija pyrki luomaan uuden poliittisen järjestyksen kieltämällä useita puolueita ja niiden johtajia. Tämä johti kuitenkin vain vanhojen puolueiden syntymiseen uusilla nimillä, joita vanhat poliitikot ohjailivat. Taktiikka, jonka Erdoğan myöhemmin omaksui.

Erdoğan aloitti uransa anti-kemalistisessa kansanhyvinvointipuolueessa.

Hän nousi ensimmäistä kertaa tärkeään poliittiseen asemaan 1994 tultuaan valituksi Istanbulin pormestariksi. Hänen virkakautensa jäi kesken, sillä 1997 hän luki ääneen poliittisen runon. Seuraavana vuonna hänen puolueensa kiellettiin ja Erdoğan itse sai runon takia vankilatuomion, johon sisältyi myös kielto asettua ehdolle vaaleissa.

Tämä ei Turkin tulevaa johtajaa estänyt. Hän perusti AKP-puolueensa 2001.

AKP, Oikeus ja kehitys -puolue, voitti vuoden 2002 vaalit. Ehdoton enemmistö mahdollisti Erdoğanin poliittisen toiminnan kiellon kumoamisen ja nousun pääministeriksi.

AKP:ta auttoi valtaannousussa vuoden 2001 finanssikriisi. Poliittista epätasapainoa pelkäävät sijoittajat vetivät muutamassa kuukaudessa 70 miljardia dollaria pääomaa pois Turkin markkinoilta ja liiran arvo romahti. Sama uhka vallitsee myös nyt.

Yksi AKP:n ja Erdoğanin suosion salaisuuksia on talousuudistus, joka tasapainotti maata kriisin jälkeen. Kansa saattoi olla tyytyväinen, mutta armeija ei ollut.

Maltillisen islamistinen Erdoğan on myrkkyä kemalistisia aatteita kannattaville sekulaarisille voimille. Tämä kärjistyi 2008 alkaneissa Ergenekon-oikeudenkäynneissä, joissa satoja ihmisiä syytettiin vallankaappauksen suunnittelusta. Vain puoli vuosikymmentä myöhemmin oikeudenkäynnit todettiin kuitenkin suurimmaksi osaksi väärennöksiksi.

Erdoğan oli ollut oikeudenkäyntien suuri tukija, mutta muutti nopeasti kantaansa, koska samat syyttäjät ja tuomarit, jotka olivat hoitaneet Ergenekon-oikeudenkäynnit olivat nyt Erdoğanin ja hänen sisäpiirinsä kimpussa korruption takia. Erdoğan, joka oli vain viisi vuotta aiemmin ollut innolla suitsimassa armeijan valtaa, tuomitsikin nyt oikeudenkäynnit ja tuomarit anti-sotilaallisina.

Osittain korruptiosyytösen taustalla oli paitsi oikea korruptio, mutta
myös poliittinen sisällissota Erdoğanin ja hänen vanhan liittolaisensa Fetullah Gülenin välillä. Miehet kärsivät välirikon 2013 ja tällä hetkellä vaikutusvaltainen Gülen on Erdoğanin erityisen vihan kohde.

Gülen on nyt maanpaossa Yhdysvalloissa, johon Turkki on pyrkinyt vaikuttamaan saadakseen Gülenin takaisin maahan. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Flynn joutuukin vastaamaan oikeudessa syytteisiin laittomasta yhteistyöstä Turkin hallituksen kanssa. Joidenkin syytösten mukaan hän otti Turkilta rahaa vastaan siepatakseen Gülenin. Flynn on tunnustanut osan rikoksista.

Erdoğan siirtyi pääministeristä presidentiksi 2014 ja jatkoi valtansa sementoimista.

Lopulta 2016 osa armeijasta yritti vallankumousta, mutta se epäonnistui katastrofaalisesti. Kumousyritys antoi presidentille tilaisuuden puhdistaa loputkin vihollisensa.


Vajaa 200 000 ihmistä on joko erotettu, pidätetty tai molempia vallankumousyrityksen jälkeen. Erityisen brutaalisti puhdistus on koetellut Turkin armeijaa, jonka kenraalikunnasta puolet on poistettu.

Erdoğan esiintyy uudistajana ja tavallaan onkin sitä, mutta hänen toimissaan näkyvät vahvasti historian kaiut koko Turkin tasavallan historian ajalta.

Maltillisena islamistina hän on ottanut asiakseen purkaa useita sekulaarisia perinteitä. Hänen sotatoimensa Syyrian ja Irakin kurdialueilla herättävät muistoja ottomaanien politiikasta. Hänen taistelunsa aikaisempaa valtiovaltaa vastaan muistuttavat Atatürkin alkuvuosia. Hänen puolueensa rakentuu vanhojen puolueiden raunioille. Hänen poliittiset päätöksensä johtivat vuonna 2015 uuteen kurdien kansannousuun.

Ironisesti hänen valtaansa saattaa kuitenkin eniten uhata sama asia, joka auttoi AKP:n valtaan. Turkin liiran kurssi on syöksykierteessä ja tänä vuonna Turkissa on alettu puhua finanssikriisistä.

On kuitenkin epäselvää kuka Erdoğanin kaataisi. Turkki oli pitkään nimellinen demokratia, jossa siviilit kyllä pitivät valtaa, mutta tilanteen vaatiessa armeija otti sen. Nyt Erdoğan on onnistuneesti tehnyt armeijasta omansa ja hallitsee parlamenttia, puhumattakaan presidentin uusista valtaoikeuksista. Turkki on muuttunut auttamattomasti yhden miehen valtioksi.

Lähteet: The Making of Modern Turkey, Ahmad Feroz ja Ataturk: The Rebirth of a Nation, Patrick Kinross.

Tästä on kyse

  Presidentti Erdoğanin AKP -puolue voitti sunnuntaina pidetyt presidentin- ja parlamenttivaalit.

  Alunperin demokratian toivona pidetystä Erdoğanista on tullut yhä autoritäärisempi.

  Armeija on useasti kaapannut Turkissa vallan, mutta Erdoğanin ote asevoimista näyttää tällä hetkellä tiukalta.

  Turkin talous yskii armeijan tehdessä operaatioita kurdialueilla Irakissa ja Syyriassa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ampiaisia on jopa 20-kertainen määrä viime vuoteen verrattuna, ja kohta ne ovat kiukkuisimmillaan – Tuholaistorjuja hävittää ”jalkapallon kokoisia” pesiä

    2. 2

      Kauan sitten Lapissa kasvoi saniaisia ja pähkinäpensaita – sitten Golfvirta hiipui ja metsät muuttuivat karuksi tundraksi, kertoo uusi suomalaistutkimus

    3. 3

      Suomalaiset haluavat pitää koko Suomen maaseutua myöten asuttuna mutta eivät elää siellä

    4. 4

      Rangaistukset ovat aina huono idea, sanoo kasvatusammattilainen – Tässä 9 keinoa, joilla saat lapsen tottelemaan positiivisen kautta

      Tilaajille
    5. 5

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    6. 6

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    7. 7

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    8. 8

      ”Aamulehteä johdetaan Tampereelta”, sanoo Alma Median Kai Telanne – mutta hän itse asuu Tampereella, vaikka yhtiön pääkonttori on Helsingissä

    9. 9

      Maailmalla kärvistellään tukalassa kuumuudessa – ruumishuoneet täyttyivät Montrealissa, Kiinassa haetaan viilennystä pommisuojista

    10. 10

      Anna Erikssonin elokuva valittiin Venetsian kriitikkojen viikon kilpa­sarjaan – Laulaja pohtii nyt, kannattaako uutta musiikkia enää julkaista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    4. 4

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    5. 5

      Voi vain ihmetellä, millä perusteella kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan

    6. 6

      ”Peilikaappi on asennettu niin alas, ettei pää mahdu väliin” – Tällaisia ovat uudet, epäkäytännölliset kylpyhuoneet

    7. 7

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    8. 8

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    9. 9

      ”Meno Yhdysvalloissa on ollut aivan hullua”, sanoo Oatlyn toimitusjohtaja – kaurajuomalla maailmanvalloitusta yrittävä yritys on tietenkin ruotsalainen

    10. 10

      Rangaistukset ovat aina huono idea, sanoo kasvatusammattilainen – Tässä 9 keinoa, joilla saat lapsen tottelemaan positiivisen kautta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    5. 5

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    6. 6

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    10. 10

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    11. Näytä lisää