Ulkomaat

Hyvinkäällä asuvien Harrin ja Tiinan vanhemmat katosivat ”isän­maalliselle koulutus­leirille”, joka on suunnattu Kiinan muslimi­vähemmistölle

Kiinassa Xinjiangin alueella jopa miljoona ihmistä on viety ”uudelleenkoulutusleireille”. Uiguurivähemmistö elää Xinjiangissa äärimmäisen valvonnan alla. Kiinan mukaan kyse on terrorismin ehkäisystä, ihmisoikeusjärjestöjen mukaan vähemmistökansan sorrosta.

Hyvinkää/Peking

Äidillä oli tapana lähettää onnitteluviestejä Harri Uyghurille, kun syntymäpäivä lähestyi.

Viestit tulivat perheen kotikaupungista Turpanista, joka sijaitsee uiguurien autonomisella alueella Xinjiangissa Kiinassa. Suomessa asuva poika vastasi kiitoksin.

Huhtikuussa 2017 äidin viestiä ei kuitenkaan kuulunut.

Se huolestutti. Isä kuulosti pelokkaalta, kun Harri Uyghur sai hänet puhelimen päähän. Hän halusi lopettaa puhelun nopeasti ja suostui sanomaan äidistä vain muutaman sanan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Sinun äitisi on nyt koulussa”, isä kertoi.

Äiti oli yli 60-vuotias ja toipumassa hiljattain tehdystä kohtuleikkauksesta. Missä ihmeen koulussa, Harri Uyghur ihmetteli.

”Isänmaallisessa koulutuksessa ja kielikoulussa”, isä selitti.

Äidille oli tapahtunut sama kuin monille muille Xinjiangin alueen uiguureille. Sadattuhannet uiguurit – mahdollisesti jopa yli miljoona – on kadonnut parin viime vuoden aikana Kiinan perustamille uudelleenkoulutusleireille.

Leireillä heille opetetaan Kiinan kommunistisen puolueen ideologiaa ja he joutuvat arvostelemaan omaa uiguurikulttuuriaan.

Ne, jotka eivät taivu, ovat raporttien mukaan kohdanneet kidutusta, eristämistä ja nälässä pitämistä.

Ei mennyt kauan, kunnes Harri Uyghurin isäkin katosi. Niin tapahtui tämän vuoden tammikuussa. Uyghur, 33, kuuli asiasta vanhempiensa naapurilta jälkikäteen.

Sama kävi Uyghurin vaimon Tiina Uyghurin, 28, vanhemmille. He katosivat kymmenen kuukautta sitten kotikaupungistaan Börtalasta. Myös Tiinan täti miehineen on viety, ja ulkomailla opiskellut serkku on saanut viidentoista vuoden vankeustuomion.

Uyghurien mukaan jokaisella heidän tuntemallaan ja kohtaamallaan uiguurilla on perheenjäsen, joka on joutunut leirille.

Kiina ei ole virallisesti myöntänyt leirien olemassaoloa. HS:n haastattelema asiantuntija pitää kuitenkin ihmisoikeusjärjestöiltä, paikallisilta asukkailta ja useilta tutkijoilta saamiaan tietoja uskottavina.

Esimerkiksi Human Rights Watchin mukaan Xinjiangissa on käynnissä maailman pahin vähemmistöjen sorto Myanmarin rohingya-kriisin ohella.

Xinjiangiin on rakennettu kahden vuoden aikana arviolta satojen, mahdollisesti jopa tuhansien leirien verkosto. Paikallispoliisi ja kommunistisen puolueen edustajat passittavat uiguureja uudelleenkoulutukseen ilman oikeudenkäyntiä ja määrittelemättömäksi ajaksi.


Uyghurit kertovat tapahtumista olohuoneessaan Hyvinkäällä. Kirjahyllyssä on kuvia vanhemmista, joista ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään.

Harri ja Tiina kampanjoivat vanhempiensa puolesta julkaisemalla blogitekstejä ja kirjoittamalla Facebookiin. He ovat myös painattaneet t-paitoja, joiden rintamuksessa on Harrin vanhempien kuva. Selässä lukee I <3 Uighurs eli Rakastan uiguureita.

Suomeen pariskunta päätyi tämän vuosikymmenen alkupuolella. Harri tuli Suomeen vuonna 2010 käytyään ensin opiskelemassa Thaimaassa. Varakkaasta liikemiesperheestä oleva Tiina taas lähti kotikaupungistaan Börtalasta vuonna 2009 opiskelemaan Puolaan. Hän muutti Harrin luo Hyvinkäälle, kun pariskunta oli ensin tutustunut netissä yhteisen kaverin kautta.

Nyt he ovat naimisissa ja heillä on kaksi pientä tytärtä.

Uyghurit pyörittävät Hyvinkään ostoskeskuksessa pientarvikekauppaa. Harri tekee myös akupunktiohoitoja ja yrittää saada hyväksytettyä Kiinassa tekemäänsä lääkärintutkintoa. Tiina on opiskellut lähihoitajaksi ja toiminut välillä myös tulkkina.

Kumpikin on ottanut suomalaisen etunimen, koska se helpottaa arkea. Tiinan alkuperäinen nimi oli Chimengul.

”Eiväthän ne vanhukset osanneet sanoa nimeäni”, Tiina sanoo.


Pariskunnalle epätietoisuus on pahinta. He eivät tiedä, missä heidän vanhempiaan pidetään. Viranomaiset eivät kerro omaisille mitään.

”En tiedä, ovatko he edes hengissä. En tiedä, onko heidän lääkintänsä kunnossa, millaiset vaatteet heillä on tai saavatko he riittävästi ruokaa”, Harri sanoo.

Harri on yrittänyt soittaa sadoille ihmisille – sukulaisille, naapureille ja viranomaisille – saadakseen tietoja. Kukaan ei enää edes vastaa puhelimeen. Häntä huolestuttaa erityisesti isän terveydentila, sillä isällä on vaikea kakkostyypin diabetes ja hän tarvitsee insuliinia.

Tiinalla on sama tilanne: kun vanhemmat katosivat kuukausia sitten, myös veli ja serkku lakkasivat pitämästä yhteyttä. He poistivat hänet pikaviestipalvelu Wechatin yhteystiedoista niin, että Tiina ei enää pystynyt lähettämään viestejä.

Tätäkin ennen viestittely oli ollut varovaista, koska joku jossain luki kaikki viestit. Tiina ja vanhemmat lähettelivät toisilleen sanojen sijaan säännöllisesti pelkkiä emojeita.

”Hymynaama tarkoitti, että asiat ovat hyvin, surullinen taas, että jokin on pielessä”, Tiina kertoo.


Uiguurit ovat Kiinan suurin muslimivähemmistö. He poikkeavat kieleltään ja kulttuuriltaan Kiinan valtaväestöstä han-kiinalaisista. Uiguureja asuu Luoteis-Kiinassa sijaitsevalla Xinjiangin alueella noin 11 miljoonaa.

Tilanne Xinjiangissa on ollut levoton jo vuosikymmeniä, mutta otteet kovenivat kaksi vuotta sitten, kun alueen puoluesihteeriksi valittiin aiemmin Tiibetissä komentoa pitänyt Chen Quanguo.

Kiina perustelee rankkoja toimiaan sillä, että niillä ehkäistään separatistisia aatteita vaalivien uiguuriryhmien väkivaltaa ja terrori-iskuja. Toimet muistuttavat kuitenkin etnistä vainoa.

Chenin alaisuudessa Xinjiang on muuttunut poliisivaltioksi, jossa kommunistinen puolue valvoo kaikkea. Islamin harjoittamisesta voi joutua mustalle listalle. Valvontaa perustuu etniseen profilointiin: se ei koske valtaväestöä.

Uudelleenkoulutusleirille voi joutua siksi, että poliisi on kysynyt päiväkotilapselta, rukoilevatko äiti ja isä kotona.

Ihmisiltä on kerätty dna- ja ääninäytteitä, silmäskannauksia ja sormenjälkiä, jotta äärimmäinen tehovalvonta onnistuu. Kaduilla partioivat aseistautuneet korttelipoliisit, jotka tarkastavat ohikulkijoiden henkilöpapereita ja skannaavat heidän puhelintensa sisällön myöhempää analyysia varten. Puheluita ja viestejä seurataan, varsinkin jos ne tulevat ulkomailta.

”Jos puhelimestasi löytyy isoäidin kuva ja hänellä on huivi päässä, olet vaikeuksissa. He sanovat, että kannatat ääriajattelua”, Harri sanoo.


Myös Harrilta on tarkastettu Kiinan-matkoilla papereita monesti. Kerrankin hän päätyi tuijottamaan poliisin aseen piippua, koska hänellä ei ollut Suomen kansalaisena antaa kiinalaisia henkilöpapereita.

”Kun kävimme hienossa ravintolassa syömässä ystäväperheen kanssa, aseistautunut poliisi tuli koiran kanssa kesken kaiken tarkastamaan kaikkien henkilöpaperit. Ystävä totesi sen jälkeen, että jatketaan syömistä ja juomista. Niin normaalia siitä on tullut. Edes pienet lapset eivät enää pelkää asemiehiä.”

Myös huipputekniikka on valjastettu valvontaan. Xinjiangin kaupunkeihin on asennettu lukuisia valvontakameroita ja käyttöön on otettu jopa kyyhkysten näköisiä valvontalennokkeja, jotka lentävät kaupunkien yllä.


Kaikki tämä on luonut pelon ilmapiirin, jossa eläminen on vaikeaa. Uyghurit kertovat kuulleensa ystäviltä, että kaupunkien kadut ovat nykyään lähes tyhjiä. Ihmiset eivät enää uskalla liikkua julkisilla paikoilla.

Xinjiangissa leirejä ja uudelleenkoulutuskeskuksia on monentasoisia. Yhteistä niille on se, että harva on palannut kotiin.

Harri ei enää uskalla matkustaa Kiinaan, koska pahimmillaan hän voisi joutua itsekin leirille. Hän kävi Kiinassa viimeksi helmikuussa 2017 ja joutui tuolloin kahdeksi tunniksi tiukkoihin kuulusteluihin Shanghain kentällä.

Harrin vartalosta otettiin 3d-kuvat ja hänet tutkittiin myös alasti. Hänet pantiin lukemaan uiguuriksi tekstinpätkä, jonka viranomaiset nauhoittivat. Lopuksi hän joutui allekirjoittamaan paperin päästäkseen pois.

Harri ei saanut pyynnöistään huolimatta ottaa yhteyttä Suomen lähetystöön, vaikka hän on Suomen kansalainen ja matkusti suomalaisella passilla.


Leireistä liikkuu hyytäviä tietoja. Oloja on kuvattu keskitysleirimäisiksi.

Konkreettisia todisteita on toistaiseksi vähän. Tieto on lähinnä suullista.

Leireiltä pois päässeet ovat kertoneet nälästä, ahtaudesta, unenpuutteesta, uskonnollisesta käännytyksestä, vesikidutuksesta ja ”tiikerituolista”. Se on kiinalaisissa vankiloissa käytetty metallinen tuoli, johon ihminen kahlitaan istumaan tuntikausiksi. Leireillä olleiden ihmisten ja alueen asukkaiden kertomukset ovat toisistaan riippumatta samansuuntaisia.

Lisätietoa voi lukea esimerkiksi yhdysvaltalaisen The Jamestown Foundation -säätiön raportista ja viestintäyhtiö Radio Free Asian sivuilta.

Asiantuntijalähde kommentoi HS:lle, että avoimen väkivallan välttäminen on todennäköisesti Kiinan tarkoin harkittua taktiikkaa. Jos leireillä pahoinpideltäisiin ihmisiä, se nousisi maailmalla isoksi uutiseksi, mutta nyt kaikki tapahtuu hiljaisemmin.

Leireille joutuneet pakotetaan arvostelemaan omaa kulttuuriaan, toimimaan vastoin uskontoaan sekä vannomaan uskollisuutta Xi Jinpingille ja kommunistiselle puolueelle. Muslimeja on pakotettu juomaan alkoholia, syömään porsaanlihaa ja kielletty pitämästä partaa.

Leirille voi siellä olleiden mukaan joutua, jos on liian kiihkeä uskovainen tai matkustaa tai soittelee usein ulkomaille – tai jos ei viranomaisten kadulla pysäyttäessä osaa lausua Kiinan kansallislaulun sanoja.


Miksi vanhemmat vietiin leirille?

Harri Uyghur ei tiedä. Syy voi olla yksinkertaisesti se, että heillä on ulkomailla asuva poika. Kiina on ollut erityisen huolissaan uiguurien yhteyksistä ulkomailla asuviin islaminuskoisiin.

”En usko, että syy oli heidän uskovaisuutensa. Isäni juo alkoholia, enkä ole koskaan kuullut hänen puhuvan Jumalasta tai nähnyt häntä rukoilemassa. Äiti joskus harvoin mainitsee Jumalan”, Harri sanoo.

Tiina puolestaan arvelee, että hänen vanhempiensa pidätyksen taustalla olisivat Suomelta tulleet hylkäävät viisumipäätökset. Vanhemmat hakivat kahdesti Suomen viisumia, koska Tiina halusi äitinsä luokseen ollessaan raskaana.

”Puhuimme virkailijoiden kanssa puhelimessa ja pyysimme, että älkää laittako passiin mustaa leimaa, jos ette hyväksy viisumia. Siitä voi tulla ongelmia, kun viranomaiset tarkistelevat kadulla passeja.”

Mustalla leimalla Tiina viittaa Schengen-maiden viisumisäännöstöön perustuneisiin leimoihin, joita iskettiin ennen automaattisesti kaikkien viisumia anoneiden passeihin. Leima jäi piiloon viisumitarran alle, jos viisumi myönnettiin. Muilla se jäi näkyviin.

Leimoista luovuttiin vuonna 2016.


Kansainvälisessä mediassa on julkaistu viime kuukausina useita juttuja Xinjiangin uudelleenkoulutusleireistä. Vain harvat uiguurit kuitenkaan uskaltavat kertoa leireistä julkisuudessa.

Eivätkö Harri ja Tiina Uyghur pelkää, että julkinen kampanja pahentaa heidän vanhempiensa tilannetta?

”Alussa pelkäsimme. Sitten huomasimme, että hiljaisuus ei auta mitään”, Harri sanoo.

Uyghurit toivovat, että asiasta puhuminen nostaa asian myös ulkomaiden hallitusten tietoisuuteen ja saa ne painostamaan Kiinaa.

”Ehkä Kiinan viranomaiset eivät vahingoita vanhempiamme niin herkästi, jos olemme pitäneet heistä meteliä ja he tietävät, että voivat joutua siitä tilille julkisuudessa.”

Harri kertoo olleensa yhteydessä myös Suomen ulkoministeriöön ja suojelupoliisiin.

Ulkoministeriön konsuliasioiden päällikkö Juha Savolainen kommentoi HS:lle, että yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä viranomaiset eivät vahvista eivätkä kiellä yksityishenkilöitä koskevia tietoja julkisuudessa.

”Tämä ei estä yksityishenkilöitä itseään nostamasta asioitaan esille julkisuudessa.”

Harri on saanut kampanjan ansiosta paljon yhteydenottoja sosiaalisessa mediassa.

Eräskin kaveripyynnön Facebookissa lähettänyt ja juttusille alkanut nainen yritti vakuutella Harrille, että hänen olisi parempi pysyä hiljaa. Nainen varoitti, että Kiinan hallitus saattaa jo olla Harrin jäljillä ja että metelöinti johtaa siihen, että ”vain sinä kärsit”.

”Tällä hetkellä olisi parasta, että olisit hiljaa. Jopa siinä määrin, että katoaisit”, nainen kirjoitti.

”Lisäksi Manner-Kiinan hallitus huomaa sinut. Siitä ei koidu mitään hyvää sinulle.”

Fakta

Kiinan vähemmistöt


 Kiinassa on 55 virallisesti tunnustettua vähemmistöä, vaikka han-kiinalaisia on yli 90 prosenttia väestöstä.

   Suurin vähemmistöryhmä ovat zhuangit, joita on arviolta 16 miljoonaa. Uiguureja on noin 12 miljoonaa. Yli 10 miljoonan kokoisia vähemmistöjä ovat myös islaminuskoiset huit ja Koillis-Kiinasta lähtöisin olevat mantšut.

 Xinjiangin ohella Tiibet on merkittävä vähemmistöalue, jossa asuu runsaat kuusi miljoonaa tiibetiläistä. Kiinaa on syytetty vähemmistöjen syrjimisestä ja kulttuurien tukahduttamisesta myös siellä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    2. 2

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – muusikko kiistää syytteet

    3. 3

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    4. 4

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    5. 5

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    6. 6

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    7. 7

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    8. 8

      Myrsky iskee viikonloppuna, mutta sitä ennen Suomeen tulee hyvin lämmintä ilmaa – Meteorologi: ”Sää voi tuntua hyvinkin erikoiselta”

    9. 9

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    10. 10

      Kaikki puhuvat ”toadista” Twitterissä, mutteivät ääneen, koska some suosii halpaa populismia – siksi se johtaa tyrannien nousuun, uskovat asiantuntijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    4. 4

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    5. 5

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    6. 6

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    9. 9

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    10. 10

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    5. 5

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää