Väkivaltaan ja korruptioon kyllästyneet meksikolaiset äänestävät presidentistä – kärkiehdokas on populisti, joka tutkijan mukaan haluaa tehdä diilin rikollisten kanssa

Meksikolaiset äänestävät sunnuntaina uudesta presidentistä. Kannatusmittausten perusteella ennakkosuosikki on Andrés Manuel López Obradorhttps://www.hs.fi/haku/?query=andres+manuel+lopez+obrador, 64, joka on hävinnyt presidentinvaalit kahdesti aiemmin. Ehdokkaan nimi on niin pitkä, että häntä on alettu kutsua lempinimellä Amlo, joka on lyhenne koko nimestä.

Äänestäjät toivovat vaalien nostavan Meksikon johtoon ihmisen, joka pystyy vähentämään väkivaltaa ja korruptiota. Presidentti valitaan yhdellä kierroksella, ja voiton vie eniten ääniä saanut ehdokas.

Vaalit ovat merkittävät, koska ne voivat huonontaa Meksikon suhdetta Yhdysvaltoihin ja muuttaa hallinnon suhtautumista rikollisjengeihin.

Meksiko on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin taloushttp://www.worldbank.org/en/country/mexico/overview.

Vaaleissa jaossa yli 3 000 paikkaa

Sunnuntain vaali on yleisvaali, jossa äänestetään presidentin lisäksi parlamentin jäsenistä sekä osavaltioiden ja paikallishallinnon edustajista. Vaaleissa on jaossa yli 3 000 paikkaa.

Vaalikampanjointi on ollut vaarallista. Yli sata ehdokasta, vaaliviranomaista ja puolueiden työntekijää on murhattu ennen varsinaista vaalipäivää.

Suurin osa henkensä menettäneistä ehdokkaista on ollut paikallispoliitikkoja. Huumejengien uskotaan olevan vastuussa hyökkäyksistä, mutta asiasta ei ole täyttä varmuutta, koska tapausten tutkinta on kesken.

Istuvan presidentin Enrique Peña Nietonhttps://www.hs.fi/haku/?query=enrique+pena+nieton hallinto ei ole onnistunut kohentamaan turvallisuustilannetta, mikä on tuskastuttanut meksikolaisia. Samaan aikaan heikko talouskasvu ja korruptioskandaalit ovat nakertanet Peña Nieton kannatusta.

Perustuslain mukaan presidentti voi palvella vain yhden kauden, joten Peña Nieto ei ole ehdolla.

Uudeksi presidentiksi povataan populistia

Presidenttiehdokkaista suosituimpia ovat Amlo-lyhenteellä kulkeva vasemmistolainen López Obrador sekä keskustaoikeistolainen Ricardo Anayahttps://www.hs.fi/haku/?query=ricardo+anaya, 39, ja keskustalainen José Antonio Meadehttps://www.hs.fi/haku/?query=jose+antonio+meade, 49.

Anaya edustaa konservatiivista PAN-puoluetta ja Meade sosiaalidemokraattista PRI:tä. Heidän puolueensa ovat Meksikon perinteisiä valtapuolueita.

Kannatusmittauksissa vasemmistolaista Morena-puoluetta edustavan Amlon johtoasema on ollut vakaa.

Eroa toisena olevaan Ana­yaan on uusimpien mittausten mukaan yli 20 prosenttiyksikköä, kertoo kannatusmittauksia julkaiseva Oraculus.

”Amlo edustaa muutosta. Meksikolaiset ovat hyvin tyytymättömiä nykyhallintoon ja poliittiseen eliittiin, jota pidetään korruptoituneena”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Mikael Wigellhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikael+wigell.

Wigellin mukaan Amlon suosio perustuu pitkälti karismaan ja kansanomaiseen tyyliin. Ehdokas on saanut taakseen värikkään liittolaisjoukon, johon kuuluu esimerkiksi vasemmistolaisia ja evankelisia ryhmiä. Amloa pidetään populistina.

Meksikon oma Donald Trump vai Hugo Chávez?

Amlo on antanut paljon lupauksia ja puhuu kansantajuisesti. Häntä on verrattu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpiin. Amlo on luvannut järisyttää maan poliittista eliittiä aivan kuten Trump on luvannut ”kuivattaa Washingtonin suon”.

Radikaalina tunnettu Amlo on pehmentänyt imagoaan kampanjansa aikana ja kerännyt suosiota etenkin pienituloisten keskuudessa. Miljoonat ihmiset elävät Meksikossa köyhyysrajan alapuolella.

Wigellin mielestä Trump-vertaus on osuva, vaikka ideologisesti Amlo ja Trump ovat eri maata.

”Amlo puhuu lyhyin lausein ja toistaa erilaisia iskulauseita. Viesti uppoaa helposti. Trumpin tapaan hän päästää ilmoille kontroversiaaleja juttuja. Hän on hyvin erilainen poliitikko nyky­eliittiin verrattuna”, Wigell kertoo.

Vastustajat ovat kutsuneet Amloa ”Meksikon Cháveziksi”, jonka itsevaltainen toiminta voisi tuhota maan talouden. Nimityksellä viitataan Venezuelan entiseen sosialistipresidenttiin Hugo Cháveziinhttps://www.hs.fi/haku/?query=hugo+chaveziin.

Käsien katkomista ja rikollisten armahtamista – ehdokkaiden ideat väkivallan vähentämiseksi vaihtelevat

Väkivallan kitkeminen on noussut vaalien keskeiseksi aiheeksi. Meksikossa tehtiin viime vuonna yli 25 000 murhaa, ja tästä vuodesta ennustetaan alkuvuoden tilastojen perusteella vielä hir­veämpää. Viime vuoden luvut ovat korkeimpia sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1997.http://secretariadoejecutivo.gob.mx/docs/pdfs/cifras%20de%20homicidio%20doloso%20secuestro%20etc/HDSECEXTRV_122017.pdf

Väkivaltaisuuksien taustalla on Meksikon entisen presidentin Felipe Calderóninhttps://www.hs.fi/haku/?query=felipe+calderonin 2000-luvulla julistama huumeiden vastainen sota. Tuolloin huumekartelleja vastaan aloitettiin aseellinen hyökkäys.

”Se ei ole toiminut. Väkivalta on räjähtänyt käsiin, eikä huumejengejä ole pystytty kitkemään. Jengit ovat päinvastoin vahvistuneet. Meksikossa tilanne on aika hurja ja väkivaltaa on paljon”, Wigell sanoo.

Turvallisuustilanne on niin heikko, että varakkaat meksikolaiset ostavat entistä enemmän panssaroituja autoja.

Presidenttiehdokkaat ovat luvanneet tehdä Meksikosta turvallisemman, mutta heidän kannattamansa keinot vaihtelevat. Amlo on ehdottanut, että osa rikollisista armahdettaisiin, jotta väkivallan kierre saataisiin poikki. Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa meksikolaisista vastusti ehdotusta.

Anayan ja Meaden ehdotukset seurailevat pitkälti Meksikon nykyistä poliittista linjaa, jossa rikollisia vastaan käytetään kovia otteita.

Kenties radikaaleimman ehdotuksen on esittänyt kyselytutkimuksissa hännillä oleva Jaime Rodríguezhttps://www.hs.fi/haku/?query=jaime+rodriguez, 60. Itsenäisenä ehdokkaana oleva Rodríguez on esittänyt käsien katkomista rikollisuuden vähentämiseksi.

”Amlon ehdotus sisältää suurimman muutoksen. Hän haluaisi palata vanhaan käytäntöön, jossa huumekartellien annettiin rauhassa viedä huumeita Yhdysvaltoihin, eikä toimintaan juuri puututtu. Amlo haluaa tavallaan tehdä diilin rikollisten kanssa”, Wigell sanoo.

Meksikosta voi tulla Trumpille entistä suurempi päänvaiva

Kukaan ehdokkaista ei pidä Trumpista. Välejä hiertää esimerkiksi Trumpin retoriikka, jossa meksikolaiset on esitetty rikollisina. Ongelmia aiheuttaa myös Trumpin kaavailema rajamuuri.

Jos Amlosta tulee presidentti, Meksikon ja Yhdysvaltojen välit voivat tulehtua entisestään.

”Amlon politiikka ammentaa antiamerikkalaisuudesta. Hän on käyttänyt nationalistista retoriikkaa, joka on ollut Trumpia ja Yhdysvaltoja vastustavaa”, Wigell kertoo.

Yhdysvallat puolestaan tuskin katsoisi hyvällä, jos Meksikossa otettaisiin käyttöön Amlon ehdottama turvallisuuspolitiikka, joka helpottaisi jengien toimintaa ja huumeiden salakuljettamista Yhdysvaltoihin.

Ongelmia olisi todennäköisesti tiedossa myös kauppaneuvotteluissa, sillä Trump ja Amlo molemmat vastustavat Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta Naftaa.

”Lisäksi Amlo on hyvin vasemmistolainen, mitä tulee ulkomaisiin investointeihin. Hän ei ainakaan ole avaamassa markkinoita kilpailulle, mikä voi vaikeuttaa yhdysvaltalaisten yritysten toimintaa Meksikossa.”

Mitä tapahtuu, jos Amlo ei voitakaan?

Jos presidentinvaaleissa voiton viekin Anaya tai Meade, he todennäköisesti jatkavat Peña Nieton hallinnon noudattamalla linjalla. Wigellin mukaan tiedossa tuskin olisi isoja muutoksia huumepolitiikkaan ja jengien kitkemis­yrityksiin.

”Peña Nieton aikana on vapautettu taloutta ja tehty markkinauudistuksia. Monet uudistuksista ovat vasta alussa ja Anaya tai Meade voisivat jatkaa niitä.”

Trumpia kohtaan he olisivat todennäköisesti sovittelevampia kuin Amlo.