Saksan sisäministeri Seehofer sanoo olevansa valmis jättämään hallituksen ja eroamaan CSU:n johdosta, puolueen ratkaisua odotetaan yhä – Merkelin hallituksen kohtalon odotetaan ratkeavan tänään

Berliini

Saksan sisäministeri Horst Seehoferhttps://www.hs.fi/haku/?query=horst+seehofer tarjoutui myöhään sunnuntai-iltana eroamaan hallituksesta ja jättämään myös puolueensa CSU:n puoluejohtajan tehtävät, uutisoivat saksalaislehdet Bild ja Spiegel.

Syynä päätökseen ovat sunnuntai-iltana äärimmilleen kiristyneet välit liittokansleri Angela Merkeliinhttps://www.hs.fi/haku/?query=angela+merkeliin. Seehofer vastustaa Merkelin hallituskriisin purkamiseksi tekemiä ehdotuksia turvapaikkapolitiikan kiristyksistä – mutta ei saa omalta puolueelta riittävästi tukea.

Seehofer sanoi saksalaislehti Bildin mukaan CSU:n kokouksessa, ettei voi sisäministerinä kantaa vastuuta Merkelin ajamasta turvapaikkapolitiikasta. CSU:ta Seehofer on johtanut vuodesta 2008 lähtien, ja sisäministerinä hän on toiminut pian sata päivää.

Seehofer kuvasi Baijerin kristillissosiaalisen unionin CSU:n puoluejohdon kokouksessa Merkelin uusia ehdotuksia maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi vaikutuksiltaan riittämättömiksi. CSU:n johdossa on kuitenkin myös niitä, joiden mielestä Seehoferin olisi suostuttava Merkelin uusiin ehdotuksiin.

Puolueen johto on yhä Münchenissä keskustelemassa Seehoferin mahdollisesta erosta ja seuraajasta. CSU:n on myös päätettävä, haluaako se ylipäätään jatkaa hallituksessa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan lähde CSU:ssa kertoi aikaisin maanantaina, että he tekevät myöhemmin päivällä viimeisen yrityksen sopimuksen saamiseksi Merkelin kanssa.

Päätöksestä on kiinni Saksan hallituksen jatkohttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005736742.html. Ilman CSU:ta Merkelin hallituksella ei ole enemmistöä liittopäivillä.

Seehoferille illan valinnat olivat vain huonoja: hän menettäisi joko poliittisen uskottavuutensa tai ministerinsalkkunsa.

Merkelin ja Seehoferin riidassa on kyse siitä, että Seehofer haluaa määrätä Saksan rajalta käännytettäväksi ne turvapaikanhakijat, jotka jokin muu EU-maa on jo rekisteröinyt Eurodac-järjestelmään turvapaikanhakijaksi.

Merkel vastustaa tätä siksi, että Saksan kansallinen päätös vaikuttaisi monen muun EU-maan linjauksiin, voisi kaataa vapaan liikkuvuuden Schengen-sopimuksen ja hankaloittaa entisestään EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

Merkel esitteli lauantaina Seehoferille omat ehdotuksensa siitä, miten Saksaan tulevien, toisissa maissa rekisteröityjen turvapaikanhakijoiden määrää vähennetään. Nämä ehdotukset Seehofer torjui.

Jos Seehofer olisi pitänyt loppuun asti kiinni linjastaan ja määrännyt voimaan turvapaikanhakijoiden rajalta käännyttämiset, Merkel olisi erottanut hänet.

Vaihtoehtoja ei juuri olisi ollut. Jos Merkel taipuisi Seehoferin painostukseen, kanslerin arvovallasta ja uskottavuudesta jäisi jäljellä vain rippeet.

Seehoferin ero hallituksesta asettaa Merkelin uuteen tilanteeseen. Kuka nousee tilalle – ja pysyykö CSU ylipäätään hallituksessa? Jos puolue lähtisi hallituksesta, edessä olisivat todennäköisimmin uudet vaalit.

Hallituskriisi on yhtä todellinen, ja siinä on monta ulottuvuutta. Merkelin CDU:n ja Seehoferin CSU:n pitkä unioni on lähellä hajoamista, ja Merkelin jatko Saksan johdossa katkolla. Tämä huolestuttaa molempia puolueita ja on saanut osan CSU:n johtoa kannattamaan kompromissin tekemistä Merkelin kanssa. Uudet vaalit tulisivat varsin samaan aikaan kuin Baijerin osavaltiovaalit lokakuun puolivälissä.

CSU:n johdossa empimistä lisää se, että Merkelin haastaminen on vienyt puolueelta kannatusta – vaikka tavoite oli päinvastainen.

Riita turvapaikkapolitiikasta on repinyt hallitusta ja Merkelin valta-asemaa poikkeuksellisella tavalla.

Seehofer tarjoutui odottamaan, saisiko Merkel EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä sovittua koko EU:n yhteisistä toimista https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005737351.htmlturvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Merkel on sitä mieltä, että tuloksia tuli yli odotusten, Seehofer taas pitää tuloksia riittämättöminä.

”Politiikka on aika ajoin rajua, ja se on ihan oikein”, Merkel sanoi sunnuntaina tv-kanava ZDF:n haastattelussa.

Merkelin mukaan hän ja Seehofer jakavat saman huolen ­EU:hun kohdistuvasta maahanmuuttopaineesta ja siitä, miten turvapaikanhakijat siirtyvät maasta toiseen.

Erimielisyydet koskevat tapoja ratkaista ongelmat.

”CSU on varmasti herättänyt minua hieman”, Merkel sanoi.

Merkel tarjoaa ratkaisuksi riitaan paitsi EU-maiden yhteisiä linjauksia, myös Saksan omia toimia. Näistä yksi koskee myös Suomea, sillä Merkel aikoo tehdä EU-maiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia siitä, että toisen maan jo rekisteröimät turvapaikanhakijat voidaan palauttaa nopeutetulla järjestelyllä Saksasta rekisteröintimaahan ja päin vastoin.

Sisäministeri Kai Mykkänen https://www.hs.fi/haku/?query=kai+mykkanen(kok) sanoi HS:llehttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005740071.html, että sopimuksen vaikutus Suomelle ei olisi dramaattinen.

Ehdotuksellaan Merkel kiertää sen, että Saksan rajoille tulisi lisää rajavalvontaa.

Rajavalvonta ja turvapaikanhakijoiden käännytykset suoraan rajalta laukaisivat ketjureaktion, jossa myös muut maat sulkisivat rajojaan.

Se tietäisi Schengen-sopimuksen loppua.

Esimerkiksi EU:n uuden puheenjohtajamaan Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzhttps://www.hs.fi/haku/?query=sebastian+kurz on jo ilmoittanut, että Saksan yksipuolinen päätös alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita rajalta tarkoittaisi sitä, että Itävalta tekisi samoin omilla rajoillaan.

Rajat kiinni -politiikkaa ajanut Seehofer on sanonut perääntyvänsä omista aikeistaan, mikäli Merkelillä on tarjota toimia, joilla saadaan aikaan vastaava vaikutus turvapaikanhakijoiden määrään kuin rajalta käännyttämisillä.

Rajavalvonnan ja suoraan rajalta käännyttämisen sijaan Merkel lisäisi raja-alueiden valvontaa lisäämällä liittovaltion poliisien määrää raja-alueilla.

Saksassa osavaltioilla on oma poliisinsa, mutta liittovaltion poliisi vastaa rajoista, lentokentistä ja rautatieasemista.

Saksaan tulevat toisen maan rekisteröimät turvapaikanhakijat ohjattaisiin suoraan keskuksiin, joissa turvapaikkaprosessin käytäisiin tehostetusti läpi siihen pisteeseen saakka, jolloin voidaan yksilöllisesti todentaa, että tulija on jo jossakin muassa maassa turvapaikkaprosessissa.

Tämän selvittäminen vaatii yhteydenpitoa ensimmäiseen tulomaahan, eikä sellaiseen ole oikeuksia rajaviranomaisilla.

Tarkoitus olisi, että Saksaan tulleet, jo muualla rekisteröidyt saataisiin viikon sisällä takaisin ensimmäiseen tulomaahansa. Merkelin ehdotukset lisäisivät mitä ilmeisemmin myös liittovaltiotason toimia. Nyt kullakin osavaltiolla on oma turvapaikkapolitiikkansa, mikä on osin hidastanut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia lähtömaihinsa.

Saksa ei voi vain omalla päätöksellään palauttaa jo rekisteröityneitä turvapaikanhakijoita takaisin ensimmäiseen tulomaahansa, vaan prosessi vaatii aina ensimmäisen rekisteröijämaan suostumukset. Siksi Saksa on nyt tekemässä kahdenvälisiä palautussopimuksia eri maiden kanssa. Merkel sopi Brysselissä Kreikan ja Espanjan kanssa palautuksista, ja sama neuvottelu on edessä Suomen kanssa.

Merkel aikoo tehdä vastaavan sopimuksen paitsi Suomen myös Belgian, Tanskan, Viron, Ranskan, Liettuan, Latvian, Luxemburgin, Hollannin, Puolan, Portugalin, Ruotsin, Unkarin ja Tšekin kanssa.

Kun lista tuli julki, Puola, Unkari ja Tšekki ilmoittivat kuitenkin, ettei niillä ole aikeita tehdä Saksan kanssa kahdenvälisiä palautussopimuksia.

Keskeisin maa käännytyksissä on Italia. Pääministeri Giuseppe Contehttps://www.hs.fi/haku/?query=giuseppe+conte on tehnyt kuitenkin selväksi, ettei Italia ole halukas ottamaan takaisin rekisteröimiään turvapaikanhakijoita.

Saksan ja Espanjan tekemässä sopimuksessa Saksa sitoutuu tukemaan Espanjan ulkorajavalvontaan.

Espanja pääministeri Pedro Sánchezinhttps://www.hs.fi/haku/?query=pedro+sanchezin mukaan vaihdettavien turvapaikanhakijoiden määrät ovat varsin pieniä. Saksa palauttaisi Espanjaan kuukausittain 100–150 turvapaikanhakijaa.

Saksa on kahdenvälisissä palautussopimuksissaan valmis huomioimaan sen, että osalla jo muualla rekisteröidyillä on Saksassa perheenjäseniä.

Tällöin Saksa voisi ottaa tulijan turvapaikkaprosessin vastuulleen.

Espanjan kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että Saksa on valmis ottamaan Espanjan leireiltä noin 950 ihmistä Saksaan.

Merkelin ehdotukset ovat saksalaisarvioiden mukaan tehokkaampi tapa rajoittaa Saksaan tulevien rekisteröityneiden turvapaikanhakijoiden määrää kuin Seehoferin vaatimukset.

Varsinaisia rajatarkastuksia Saksa voi Schengen-sopimuksen poikkeusjärjestelyllään tehdä vain kolmella Saksan ja Itävallan välisen rajan rajanylityspaikalla.

Poikkeus on voimassa marraskuuhun saakka.

Merkelin ehdottamat liittovaltion poliisin toimet voisivat koskea kaikkia raja-alueita Saksan puolella.

Kyse olisi tällöin oleskelulupien tarkastuksista, ei rajavalvonnasta.

Merkelin ja Seehoferin riitaa varsin pitkään sivusta seurannut hallituspuolue sosiaalidemokraatit kertoi sunnuntaina oman kantansa Saksan maahanmuuttopolitiikan uudistuksiin. SPD kannattaa Merkelin ehdotusta nopeutetusta turvapaikkaprosessista jo rekisteröidyille tulijoille.

SPD on myös siinä Merkelin linjoilla, että se vastustaa Saksan omia kansallisia toimia käännytyksissä. SPD korostaa viiden kohdan ohjelmassaan EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta turvapaikkapolitiikassa.

Sitä sosiaalidemokraatit vastustavat, että EU alkaisi perustaa suljettuja käsittelykeskuksia EU:n ulkopuolelle. Tämän sijaan puolue vaatii lisää tukea Kreikalle ja Italialle, jotta turvapaikkapäätökset saadaan tehtyä heti ensimmäisessä tulomaassa.