Ulkomaat
Saksa perustaa suljettuja leirejä turvapaikanhakijoille, jos sosiaalidemokraatit ja Itävalta saadaan suostu
Saksan sisäpoliittisen kriisin pahimmat kiistakumppanit CDU-puolueen kansleri Angela Merkelhttps://www.hs.fi/henkilo/Angela+Merkel ja CSU-puolueen sisäministeri Horst Seehoferhttps://www.hs.fi/henkilo/Horst+Seehofer ovat päässeet keskenään sopuun Saksan sisäpolitiikkaa repineessä kriisissä.
Voit lukea lisää kriisin taustoista tästä jutusta: Saksan hallituskriisissä saavutettu sopu rajavalvonnasta herättää voimakasta kritiikkiä – ”Moraalinen kompassi vaihtaa radikaalisti suuntaa näiden vankileirien myötä”https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005741598.html
Merkelin ja Seehoferin sopimus ei kuitenkaan ole vielä voimassa, sillä Saksan hallituskoalition kolmas kumppani, sosiaalidemokraattinen SPD pitää vielä taivutella mukaan sopimukseen. Koalitio kokoontuu tiistai-iltana.
Sopimus löytyy saksaksi täältähttps://www.tagesschau.de/inland/einigung-asylstreit-wortlaut-101.html. Sisältö on tiivistetysti seuraavanlainen:
Ensimmäisessä kohdassa Merkel ja Seehofer sopivat uudesta rajajärjestelystä Saksan ja Itävallan rajalla. Rajajärjestelyn tarkoitus on estää maahanpääsy turvapaikanhakijoilta, joiden turvapaikkakäsittely on toisten EU-maiden vastuulla.
Toinen kohta käsittelee niin sanottuja transit-keskuksia, joista turvapaikanhakijat käännytetään suoraan valtioihin joihin turvapaikanhakijat ovat ensiksi rekisteröityneet. Saksa tekee käännytyksiä varten hallinnollisia sopimuksia asianomaisten maiden kanssa.
Kolmannessa kohdassa vain todetaan, että mikäli asianomainen maa vastustaa hallinnollisia sopimuksia, käännytys tapahtuu Saksan ja Itävallan rajalla perustuen sopimukseen Itävallan kanssa.
Sopimuksen oikeudellinen jargoni mahdollistaa Saksan käsittelevän keskuksiin rajoilta otettavat turvapaikanhakijat samaan tapaan kuin lentokentille saapuvat. Näin turvapaikanhakijat eivät teknisesti ottaen ole saapuneet EU:n vapaan liikkuvuuden alueelle, kirjoittaa saksalaislehti Süddeutche Zeitung lakiteknisessä analyysissaanhttp://www.sueddeutsche.de/politik/unionskompromiss-was-fiktion-der-nichteinreise-bedeutet-1.4038194.
Keskuksiin otettaisiin sisälle turvapaikanhakijat, jotka ovat rekisteröityneet turvapaikanhakijoiksi johonkin muuhun EU-maahan kuin Saksaan ja joiden turvapaikka-asioiden käsittely on näin ollen näiden maiden kontolla.
Kenties isoin este sopimuksen tiellä on kuitenkin se, että Itävallan kanssa ei ole vielä sopimusta asiasta. Itävalta on myös suhtautunut siihen varsin skeptisesti.
”Jos Saksa luulee, että se voi vain lähettää ihmisiä suoraan takaisin tänne kansainvälisten lakien vastaisesti, tulemme kertomaan heille, että emme hyväksy näitä henkilöitä”, Itävallan sisäministeri Herbert Kicklhttps://www.hs.fi/henkilo/Herbert+Kickl totesi viime viikolla.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Itävalta on valmis ”turvaamaan etelärajansa”, mikäli Merkelin ja Seehoferin sopimuksesta tulee Saksan hallituksen virallinen linja.
Itävallan pohjoisrajalla Saksan kanssa on ollut voimassa vuodesta 2015 kohdennettu rajavalvonta.
”Saksa uudisti taas rajavalvonnan Schengen-sopimuksen mukaisesti toukokuussa. Rajalla on kohdennettua rajavalvontaa, jossa rajanylittäjien henkilöllisyys tarkistetaan”, rajavalvonta-asiantuntija Mikko Simolahttps://www.hs.fi/henkilo/Mikko+Simola kommentoi Suomen EU-suurlähetystöstä.
Deutsche Wellen mukaanhttps://www.dw.com/en/germany-requests-border-control-extension-for-austrian-frontier/a-43367693 Saksan rajaviranomaiset tekevät tällä hetkellä tarkistuksia kolmella Itävallan ja Saksan rajan yli kulkevalla moottoritiellä sekä satunnaisissa muissa paikoissa.
Myös kahdenkeskeiset palautussopimukset muiden EU-maiden ja Saksan välillä ovat toistaiseksi monessa tapauksessa hyvin epävarmoja. CDU:n mukaan Saksa on neuvotellut 16 eri maan kanssa.
Politicon haastattelujen mukaan https://www.politico.eu/article/germany-angela-merkel-migration-deals-not-in-the-bag/suurin osa näistä maista on kuitenkin joko hylännyt sopimuksen tai neuvottelee siitä edelleen. Espanja, Kreikka ja Saksa kertoivat lauantaina kuitenkin päässeensä sopuun. EU-komission tulee silti vielä hyväksyä kahdenväliset sopimukset.
Suurin osa EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista tulee Välimeren ylitse Espanjaan, Kreikkaan ja Italiaan. Italia, jossa valittiin juuri erittäin maahanmuuttokriittinen hallitus, on kuitenkin kieltäytynyt tekemästä kahdenkeskistä sopimusta Saksan kanssa.
Siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä koko EU:n alueella on ollut voimakkaassa laskussa.
Välimeren ylitse tulevien siirtolaisten ja pakolaisten määrä vuonna 2018 oli YK:n pakolaisvirasto IOM:in mukaan noin 45 000 tähän mennessä. Määrä on vain puolet viime vuoden vastaavasta samaan aikaan ja noin yksi viidennes vuoden 2016 noin 230 000 ihmisestä kesään 2016 mennessä.
Myös Saksassa uusien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut takaisin vuotta 2015 edeltäville tasoille. Helmikuussa 2018 Saksasta haki turvapaikkaa noin 11 000 ihmistä.
Voit lukea lisää kriisin taustoista tästä jutusta: Saksan hallituskriisissä saavutettu sopu rajavalvonnasta herättää voimakasta kritiikkiä – ”Moraalinen kompassi vaihtaa radikaalisti suuntaa näiden vankileirien myötä”https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005741598.html
Sopimus löytyy saksaksi täältähttps://www.tagesschau.de/inland/einigung-asylstreit-wortlaut-101.html. Sisältö on tiivistetysti seuraavanlainen:
Ensimmäisessä kohdassa Merkel ja Seehofer sopivat uudesta rajajärjestelystä Saksan ja Itävallan rajalla. Rajajärjestelyn tarkoitus on estää maahanpääsy turvapaikanhakijoilta, joiden turvapaikkakäsittely on toisten EU-maiden vastuulla.
Toinen kohta käsittelee niin sanottuja transit-keskuksia, joista turvapaikanhakijat käännytetään suoraan valtioihin joihin turvapaikanhakijat ovat ensiksi rekisteröityneet. Saksa tekee käännytyksiä varten hallinnollisia sopimuksia asianomaisten maiden kanssa.
Kolmannessa kohdassa vain todetaan, että mikäli asianomainen maa vastustaa hallinnollisia sopimuksia, käännytys tapahtuu Saksan ja Itävallan rajalla perustuen sopimukseen Itävallan kanssa.
Sopimuksen oikeudellinen jargoni mahdollistaa Saksan käsittelevän keskuksiin rajoilta otettavat turvapaikanhakijat samaan tapaan kuin lentokentille saapuvat. Näin turvapaikanhakijat eivät teknisesti ottaen ole saapuneet EU:n vapaan liikkuvuuden alueelle, kirjoittaa saksalaislehti Süddeutche Zeitung lakiteknisessä analyysissaanhttp://www.sueddeutsche.de/politik/unionskompromiss-was-fiktion-der-nichteinreise-bedeutet-1.4038194.
Keskuksiin otettaisiin sisälle turvapaikanhakijat, jotka ovat rekisteröityneet turvapaikanhakijoiksi johonkin muuhun EU-maahan kuin Saksaan ja joiden turvapaikka-asioiden käsittely on näin ollen näiden maiden kontolla.
Kenties isoin este sopimuksen tiellä on kuitenkin se, että Itävallan kanssa ei ole vielä sopimusta asiasta. Itävalta on myös suhtautunut siihen varsin skeptisesti.
”Jos Saksa luulee, että se voi vain lähettää ihmisiä suoraan takaisin tänne kansainvälisten lakien vastaisesti, tulemme kertomaan heille, että emme hyväksy näitä henkilöitä”, Itävallan sisäministeri Herbert Kicklhttps://www.hs.fi/henkilo/Herbert+Kickl totesi viime viikolla.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Itävalta on valmis ”turvaamaan etelärajansa”, mikäli Merkelin ja Seehoferin sopimuksesta tulee Saksan hallituksen virallinen linja.
Itävallan pohjoisrajalla Saksan kanssa on ollut voimassa vuodesta 2015 kohdennettu rajavalvonta.
”Saksa uudisti taas rajavalvonnan Schengen-sopimuksen mukaisesti toukokuussa. Rajalla on kohdennettua rajavalvontaa, jossa rajanylittäjien henkilöllisyys tarkistetaan”, rajavalvonta-asiantuntija Mikko Simolahttps://www.hs.fi/henkilo/Mikko+Simola kommentoi Suomen EU-suurlähetystöstä.
Deutsche Wellen mukaanhttps://www.dw.com/en/germany-requests-border-control-extension-for-austrian-frontier/a-43367693 Saksan rajaviranomaiset tekevät tällä hetkellä tarkistuksia kolmella Itävallan ja Saksan rajan yli kulkevalla moottoritiellä sekä satunnaisissa muissa paikoissa.
Myös kahdenkeskeiset palautussopimukset muiden EU-maiden ja Saksan välillä ovat toistaiseksi monessa tapauksessa hyvin epävarmoja. CDU:n mukaan Saksa on neuvotellut 16 eri maan kanssa.
Politicon haastattelujen mukaan https://www.politico.eu/article/germany-angela-merkel-migration-deals-not-in-the-bag/suurin osa näistä maista on kuitenkin joko hylännyt sopimuksen tai neuvottelee siitä edelleen. Espanja, Kreikka ja Saksa kertoivat lauantaina kuitenkin päässeensä sopuun. EU-komission tulee silti vielä hyväksyä kahdenväliset sopimukset.
Suurin osa EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista tulee Välimeren ylitse Espanjaan, Kreikkaan ja Italiaan. Italia, jossa valittiin juuri erittäin maahanmuuttokriittinen hallitus, on kuitenkin kieltäytynyt tekemästä kahdenkeskistä sopimusta Saksan kanssa.
Siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä koko EU:n alueella on ollut voimakkaassa laskussa.
Välimeren ylitse tulevien siirtolaisten ja pakolaisten määrä vuonna 2018 oli YK:n pakolaisvirasto IOM:in mukaan noin 45 000 tähän mennessä. Määrä on vain puolet viime vuoden vastaavasta samaan aikaan ja noin yksi viidennes vuoden 2016 noin 230 000 ihmisestä kesään 2016 mennessä.
Myös Saksassa uusien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut takaisin vuotta 2015 edeltäville tasoille. Helmikuussa 2018 Saksasta haki turvapaikkaa noin 11 000 ihmistä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Saksa Seuraa
- Turvapaikanhakijat Seuraa
- Angela Merkel Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24