Ulkomaat

Mitä EU linjaa internetistä? Parlamentti äänestää tänään kiistellystä netti­direktiivistä, professori pitää esityksiä ”tavattoman vaikeina ja epäselvinä”

EU-parlamentti äänestää torstaina tekijänoikeuslainsäädännöstä. Uhkakuvissa puhutaan linkkiverosta ja meemien kieltämisestä. Puolustajat sanovat uudistuksen turvaavan tekijänoikeuksia. HS selvitti mitä esityksessä lukee, ja mitä se tarkoittaa.

EU-parlamentin täysistunto käsittelee torstaina puoliltapäivin tekijänoikeuslainsäädäntöä, jonka vastustajat pelottelevat ”tuhoavan internetin”.

Puolustajien mielestä kyseessä ovat täysin liioitellut uhkakuvat. Julkisessa keskustelussa kiistan keskipisteessä ovat olleet artiklat 11 ja 13, joista puhutaan usein nimillä linkkivero ja meemikielto.

Torstaisessa käsittelyssä päätetään, tekeekö parlamentti omat ehdotuksensa lakitekstiin vai eteneekö se nykyisessä muodossaan.

HS kysyi myös suomalaisten euroedustajien mielipiteitä esityksistä. Voit lukea meppien kommentit jutun lopusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ehdotus on herättänyt kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mikä muistuttaa edellisiä poliittisia myrskyjä tekijänoikeuslainsäädäntökysymyksistä, kuten tekijänoikeuksien kiristämistä ajanut ACTA-sopimusta, joka kaatui heinäkuussa 2012 laajojen mielenosoitusten jälkeen.


Direktiiviehdotuksen vastustajat ovat sitä mieltä, että uudistus on uhka sananvapaudelle, satiirille ja niin pienille kuin isoillekin mediayrityksille.

Direktiivin puolustajien mukaan kyse on tekijänoikeuksien suojelemisesta ja myös mediayhtiöiden oikeuksista niiden sisällöstä hyötyviä isoja yrityksiä, kuten Googlea ja Facebookia kohtaan.

Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan lobbareiden työkaluiksi, jotka käyttävät kyseenalaisia keinoja parlamenttiedustajien mielten muuttamiseksi. Vastustajilla ja puolustajilla on myös hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä ehdotettu direktiivi aiheuttaisi toteutuessaan.

Mitä direktiiviehdotuksissa sitten varsinaisesti sanotaan?

Ristiriitaisiin näkemyksiin on syynsä, kommentoi Helsingin yliopiston tekijänoikeusprofessori Taina Pihlajarinne.

”Lakiuudistus on aivan liian epämääräinen ja täynnä pistemäisiä laastariratkaisuja. Se johtaisi tekijänoikeuslainsäädännön edelleen monimutkaistumiseen niin, että alan toimijoiden on entistä vaikeampi saada siitä selvää. Sinänsä direktiiviehdotuksen taustalla olevat tavoitteet ovat monelta osin ymmärrettäviä”, professori tiivistää.

”Sen sijaan, että keskityttäisiin tekemään tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuutta, puututaan vain muutamaan kohtaan, joihin kohdistuu poliittista painetta. Tällaiset esitykset eivät yleensä oikein kestä aikaa.”

Ensimmäinen riitelyn kohteena oleva kohta on artikla 11, joka käsittelee lehdistön ja kustantamojen lähioikeuksia. Lähioikeus suojaa luovan työn investointeja.

Pihlajarinteen mukaan esityksen ongelma on se, että esitys laajentaa lähioikeutta koskemaan investointeja, jotka eivät koske mitään luovaa. Lähioikeus ulottuisi esimerkiksi vain faktuaalisin otsikoihin, kuten ”Englanti voitti Kolumbian jalkapallossa”. Läpi mennessään se mahdollistaisi niin sanotun linkkiveron eli lisenssimaksujen perimisen internetalustoilta, joilla julkaistaan esimerkiksi linkkejä uutisiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi media, kuten Helsingin Sanomat, voisi vaatia esimerkiksi Facebookilta maksuja linkeistä, jotka johtaisivat Helsingin Sanomien uutisiin. Lisenssimaksuja voisi periä mistä tahansa linkistä, joka sisältää niin sanotun snippetin eli esikatseluikkunan tai osan otsikkoa tai vaikka vain yhden sanan, joka selvittäisi, mistä uutisessa on kyse.

Puolustajien mukaan tämä tarjoaisi reilun korvauksen kustantamoille ja mediataloille.

Vastustajien mukaan tämä johtaa siihen, että internetalustat vain estävät mediatalojen snippet-linkkien julkaisemisen EU:n alueella välttääkseen maksut ja mahdolliset oikeudenkäynnit. Vastustajat käyttävät esimerkkinä Saksaa ja Belgiaa, joissa vastaavanlaiset lakiuudistukset eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin ja joita esimerkiksi Google on kiertänyt.

Ehdotuksessa on erikseen kohta, jossa todetaan että ”Listausta hakukoneessa ei tulisi pitää reiluna ja suhteellisena korvauksena”, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi Google joutuisi neuvottelemaan lisenssimaksuista/korvauksista julkaisijoiden kanssa hakukonetuloksistaan EU-alueella.

Google ei kuitenkaan välttämättä halua neuvotella lisenssimaksuista. Vuonna 2011 se poisti joukon belgialaisia lehtiä hakukonetuloksistaan, jottei joutuisi maksamaan niille korvauksia.

Direktiiviehdotuksessa todetaan, että tämä ei koske hyperlinkkejä. Se ei myöskään koske yksittäisten ihmisten jakamia linkkejä, paitsi niitä, jotka on jaettu internetalustalla, kuten Facebookissa.

”Sitä tarkastellaan kuka hyötyy. On tulkintakysymys, miten linjaa vedetään yksityisen ja kaupallisen käytön välillä, tarkoitus on kuitenkin, että tämä koskee kaupallisia alustoja. Lähioikeuden luominen on joustamatonta ja riskialtista”, Pihlajarinne analysoi.

Ongelmallista on, että EU-lainsäädäntö ei ota kantaa siihen, mikä tarkalleen ottaen on lakiteknisesti hyperlinkki. Olemassa oleva ennakkopäätös koskee linkittämistä vain yleisölle välittämisenä, eikä sitä, millaista tekniikka linkittämiseen on käytetty.

Pihlajamaan mukaan saattaa olla, että esikatseluikkuna linkissä on kappaleen valmistamista eli arkikielisesti sanottuna sisällön kopiointia.

Pihlajarinteen mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen linjaukset linkeistä ovat kuitenkin tässä yhteydessä riittäviä.

Toinen suurta kohua aiheuttanut kohta uudistuksessa on artikla 13. Se siirtäisi vastuuta palveluille käyttäjien lataamasta tekijänoikeudella suojatusta materiaalista. Se koskee palveluita, joihin käyttäjät itse lataavat materiaalia, esimerkiksi Instagramia, Youtubea tai Facebookia.

”Suurin ongelma tässä on, että tämä on tavattoman monimutkainen ja epäselvä ehdotus”, Pihlajarinne tiivistää lakitekstin. ”Se tekee todella vaikeaksi palveluntarjoajille tietää, mihin uudistus velvoittaa heidät.”

Professorin mukaan lakiuudistus hakee takaa, että palveluiden tulisi ottaa käyttöön suodatinmekanismeja, jotka seuloisivat pois tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia. Palveluntarjoajien tulisi ehdotuksen mukaan varmistaa, ettei niiden sisällöissä ole saatavilla tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia.

Valtavan datavirran vuoksi käytännössä ainoa keino varmistaa, ettei palveluihin päädy tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia olisivat automaattiset suodattimet, jotka kävisivät palveluihin ladattavaa materiaalia lävitse.

Vastustajien pelkoja artiklassa ovat, että tämä vahingoittaisi pieniä toimijoita, joilla ei ole riittäviä resursseja, ja että suodattimet eivät osaa tehdä eroa laillisen ja laittoman sisällön välillä. Tästä tulee lempinimi meemikielto, sillä suodattimet saattaisivat johtaa esimerkiksi satiiristen kuvien lataamisen estymiseen.

”On todellinen riski että tämä johtaa ylisuodattumiseen ja vaikeuttaa pienten toimijoiden markkinoita”, Pihlajarinne pohtii artiklan mahdollisia seurauksia.

Direktiiviehdotuksen läpimeno tällaisenaan sekä sen tulevat vaikutukset ovat vielä hyvin epävarmoja. Paljon riippuu torstaisesta äänestyksestä.

HS kysyi, mitä suomalaiset mepit ajattelevat direktiiveistä

Petri Sarvamaa, kokoomus: ”Haluaisin rauhoittaa huolia ja pelkoja. Tämän direktiivin fokus ei ole pienissä toimijoissa, vaan isoissa kaupallisissa. Ei tämä uudistus tule tappamaan lukemattomia pieniä alustoja, joissa jaetaan materiaalia. Kannatan molempia artikloja ”

Heidi Hautala, vihreät: ”Sekä artiklat 11 ja 13 ovat vääriä ratkaisuja oikeisiin ongelmiin. Lehtikustantajien lähioikeus johtaa pikemminkin siihen, että linkkejä ei jaeta, kuin siihen, että laatujournalismi saisi lisää rahaa. Artiklan 13 kritiikki ei tule pelkästään teknologiayrityksiltä ja internetaktiiveilta vaan jopa YK:n erityisedustajalta. ”

Liisa Jaakonsaari, Sdp: ”Äänestän sen puolesta, että valiokunnan mietinnön pitää tulla täysistunnon käsittelyyn eli se ei saa suoraan mennä trilogeihin. Teen sen siksi, että esitys on erittäin ristiriitainen.”

Jussi Halla-Aho, perussuomalaiset: ”Näillä näkymin äänestämme kyseisiä artikloita vastaan ja niiden tullessa hyväksytyksi koko direktiiviä vastaan. Tarkoitusperät, tekijänoikeuksien suojeleminen, ovat ymmärrettävät, mutta vaatimukset sisällön koneellisesta tai manuaalisesta tarkastamisesta ennen julkaisua asettaisivat pienet palveluntarjoajat teknisesti mahdottomaan asemaan.”

Nils Torvalds, Rkp: ”Vastustan artikkelia 13. Artikkeli 11 on vielä vähän auki, mutta todennäköisesti vastaan.”

Sirpa Pietikäinen, kokoomus: ”Meillä ei ole olemassa kahta eri maailmaa virtuaalisen maailman ja todellisen maailman välillä. Olen aina ollut vahva tekijänoikeuksien puolustaja ja siksi aion äänestää artiklaa 11 vastaan. Siinä tekijänoikeus määritellään kustantajalle tavalla jolla ei pitäisi luoda uusia kategorioita. Artiklaa 13 kannatan. Tekijänoikeuksien tulee päteä samalla tavalla netissä ja tekijänoikeusmateriaalia jakavilla alustoilla tulee olla velvollisuuksia.”

Elsi Katainen, keskusta: ”Aion äänestää mandaatin puolesta. Tekijänoikeuksia on kunnioitettava myös internetissä ja siellä toimivien yritysten tulee noudattaa lakeja.”

Anneli Jäätteenmäki, keskusta: ”Äänestän esityksen puolesta. Luovien alojen työntekijöiden tulee saada korvaus tekemästään työstä myös internetissä. Netti tarvitsee pelisäännöt. Se ei voi olla villi länsi, jossa sisältö on vapaata riistaa. Olen yllättynyt siitä suuresta määrästä disinformaatiota, jota asiasta levitetään. Parlamentin esitys ei estä esimerkiksi meemien tai hyperlinkkien jakamista yksityishenkilöiden osalta, eikä vaikuta muutenkaan ei-kaupalliseen toimintaan, kuten Wikipediaan.”

Miapetra Kumpula-Natri, Sdp: ”Vakavissa asioissa on jopa tapana hakea koko salin mandaatti. Siksi äänestän sen puolesta, että asia äänestetään salin kautta neuvotteluihin.”

Henna Virkkunen, kokoomus: ”Luultavasti en tule äänestämään suoran neuvottelumandaatin puolesta. Keskustelemme aiheesta vielä raportöörin kanssa ja ryhmässä. Kokonaisuudessa on paljon hyvää ja myönteistä. Mukana on kuitenkin joitakin niin tulkinnanvaraisia ja kiistanalaisia pykäliä, että valiokunnan äänestystulos olisi parempi tuoda vielä täysistunnon käsittelyyn ennen kuin se etenee”.

Oikaisu 5.7. kello 11.40. Muokattu Pihlajarinteen kommenttia linkityksistä. Toisin kuin jutussa alun perin luki, Pihlajarinteen mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen linjaukset linkeistä ovat riittäviä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Internet
  • Euroopan unioni

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    3. 3

      Meksikon ruumisrekka­skandaali paisuu – vainajia onkin yli kolmesataa

    4. 4

      Hallitusrintama repeilee: ”En voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta”, sanoo kokoomusedustaja – HS seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä

    5. 5

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    6. 6

      Pääkaupunkiseudun lähijunat taas myöhässä – Syynä henkilövahinko

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Mies kuoli jäätyään ruohonleikkurin alle Ikaalisten hautausmaalla

    9. 9

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    10. 10

      ”Meinasin sokaistua” – Vasta auenneen kauppakeskuksen huutavan kirkas mainostaulu suututtaa kalasatamalaisia, Redi pahoittelee

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    3. 3

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    9. 9

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää