Ulkomaat

Hollannin ja Belgian rajalla sijaitsee erikoinen kunta, jossa valtakunnanraja kulkee keskeltä olohuoneita – ”On tämä vähän hullua”

Etuoven paikka määrää Baarlessa asuinmaan. Elämä sirpaleisessa kunnassa muistuttaa siitä, että rajaton Eurooppa ei ole mikään ikuinen luomus.

Baarle-Nassau/Baarle-Hertog

Elise van Meer on 17-vuotias ja niin ollen liian nuori polttamaan tupakkaa. Mutta jos hän astuu pari metriä rajan tälle puolelle, niin ei hätää. Täällä saa vetää posket lommolla ihan laillisesti, ja tyttöhän vetää!

Olemme siirtyneet Hollannista Belgiaan, joka sijaitsee kuitenkin Hollannin sisällä. Belgian Baarle-Hertogissa on eri lait kuin Hollannin Baarle-Nassaussa, jotka ovat toistensa sisällä tai ulkopuolella – riippuen ihan siitä, mistä kadunkulmauksesta asiaa tarkastelee.

Täällä rajat ovat niin sekavat, että paikkakunnalla asuvan Anny De Laatin pitää kävellä varmistamaan, että mihinkä maahan tuo naapurin talo kuuluukaan. Ei muista, vaikka on tässä muutama vuosikymmen ukon kanssa asuttu.

”Se on Belgiassa!” hän huudahtaa ja aviomies Sjef De Laat, 70, nyökkää, että niinhän se onkin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Heidän kotikadullaan kaikki talot yhtä lukuun ottamatta sijaitsevat Hollannissa. Ja se yksi on Belgiassa, punakeltamustalla lipulla jalkapallon MM-kisoja varten hunnutettu, mutta rajautuu kokonaiseen vieruskatuun ja aukioon, jotka ovat Hollantia.

”Meillä on eri palokunnat, poliisit, pormestarit, puhelimet ja jätehuollot. On tämä vähän hullua”, 67-vuotias Anny De Laat sanoo.


On tämä vähän hullua.

Baarle-Nassaun kunta Hollannissa – Belgian rajan tuntumassa – on mahtava muinaismuisto keskiajan Euroopasta. Limittäin ja lomittain, näin täällä eletään ja sijaitaan turisteille jaettavan brosyyrin mukaan:

”Baarle-Hertog muodostuu 22 enklaavista sekä neljästä alueesta, jotka sijaitsevat Belgiassa. Nämä 22 enklaavia ovat täysin hollantilaisen Baarle-Nassaun kunnan ympäröimiä. Baarle-Nassau sisältää alueen, joka käsittää 22 belgialaista enklaavia. Näiden lisäksi kahdeksan Baarle-Hertogissa sijaitsevaa hollantilaista enklaavia kuuluvat myös Baarle-Nassauhin.”

Eipä siinä.


Euroopan historiaa koulussa lukeneet varmaan jo arvaavat, että Baarlen rajasekoilun taustat ajoittuvat noin vuoteen 1198 ja asialla oli eräskin kreivi (Dirk VII), yksikin loordi (Geoffrey II van Schoten) ja liuta vasalleja. Herrat sopivat keskenään siitä, kenelle mikäkin maapläntti kuuluu ja asiasta kiisteltiin aina vuoteen 1995 tehtyyn Hollannin ja Belgian rajasopimukseen asti.

Vuosi 1995 on tuttu rajapyykki, sillä tuolloin myös Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenmaa. Kuulumme siis siihen samaan tilkkutäkkiin, joka muodostuu Baarle-Naussaun ja Mänttä-Vilppulan kaltaisista kunnista ja joissa asuu yhteensä 511 miljoonaa ihmistä.

Vajaan 7 000 asukkaan Baarle-Nassaun ja noin 2 300 asukkaan Baarle-Hertogin kummallinen tarina muistuttaa siitä, että Euroopan unionin perustajamaiden Hollannin ja Belgian välillä ei enää ole rajoja: ei passintarkastuksia eikä rahanvaihtoa.

Rajalla ei seiso koppalakkisia sotilaita, eikä täällä näy piikkilankaa. Katuun merkityt valtakunnanrajat B- ja NL-kirjainlyhenteillä ovat enimmäkseen turistien viihdyttämiseksi.

Tämä on eurooppalaista luksusta, josta voidaan vain haaveilla vaikkapa Korean niemimaalla tai Yhdysvaltain ja Meksikon rajavyöhykkeellä. Viime aikoina on maahanmuuttokiistojen myötä nostanut päätään keskustelu siitä, onko rajaton Eurooppa etu, josta pitää vielä luopua.


EU-säännöt ovat tuttuja Emiel Pijnenburgille, 32, joka on ammatiltaan paloturvallisten kankaiden suunnittelija. Pari viikkoa sitten maanantaina hän katseli ystäviensä kanssa jalkapallon MM-kisoja S’Tapperij-baarin isolta ruudulta Baarle-Hertogissa, jokusen metriä Hollannista vasemmalle.

Meno oli villiä, koska Belgian punaiset paholaiset rökittivät Panamaa oikein isän kädestä. Ottelu päättyi 3–0, ja kunkin maalin kunniaksi juotiin sekä kansallisen että paikallisen olutpanimon sponsoroimia juomia. Peli alkoi kello 17, jatkot päättyivät kello 2.

Pijnenburg kertoi, että Baarlen asukkaat poimivat ”parhaat palat molemmista maailmoista”. Bensa on halvempaa Belgiassa, mutta diesel Hollannissa. Hänen vesisopimuksensa on Hollannista, sähkönsä Belgiasta, kaasunsa Hollannista ja jätehuoltonsa Belgiasta.

”Olemme kaikki salakuljettajia”, Pijmenburg sanoo pilke silmäkulmassaan.

Ennen EU-jäsenyyksiä ja Schengenin passitonta vyöhykettä Baarlet tunnettiinkin salakuljetuksesta. Valtakunnanraja kulkee joissakin taloissa olohuoneen läpi, mikä teki salakuljettamisen paikoin vähän liiankin helpoksi.

Paikalliset turistiviranomaiset kertovat salakuljetustarinoita, kuten sen, että naisilla oli tapana kuljettaa vaatteissaan voipaketteja rajan yli. Koska tullivirkailijat eivät säädyllisyyssyistä voineet tarkistaa naisten vaatteita, naiset pantiin kuuman hellan äärelle odottamaan papereiden verkkaista syynäämistä – ja niin lasti suli salakuljettajien vaatteisiin.

Nykyään Baarlen asukkaat ottavat ilon irti kahden melko samanlaisen maan pienistä eroista. Esimerkiksi Baarle-Hertogissa on paljon ilotulitekauppoja, koska Hollannissa ilotulitteita saa myydä vain kolmena päivänä uudenvuoden alla, kun taas Belgiassa niitä saa ostaa ympäri vuoden.


Maiden väliset rajalinjat kulkevat myös ihmisten keskellä – dna:ssa ja kielessä. Hollantilaiset ja täkäläiset belgialaiset puhuvat molemmat hollantia, mutta eri murteilla.

”Belgialaiset luulevat minua hollantilaiseksi ja hollantilaiset belgialaiseksi”, sanoo Elise van Meer, jonka isä on hollantilainen ja äiti belgialainen ja joka on itse molempia eli kaksoiskansalainen.

Jokainen Baarlen asukas kertoo hieman eri version siitä, miten kahden kuningaskunnan asukkaat tulevat keskenään toimeen. Joidenkin mielestä Baarle on ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä huokuva sulatusuuni, josta koko Eurooppa voisi ottaa oppia.

Ja toisten mielestä tarina ei ole läheskään niin ruusuinen.

”Belgialaiset ovat belgialaisten kanssa ja hollantilaiset keskenään. En tunne yhtään hollantilaista, jolla olisi belgialaisia ystäviä”, väittää 45-vuotias Koen van Vlijmen, joka on hollantilainen.


Lattialaattoja kauppaavan yrityksen omistava van Vlijmen sanoo, että hän näkee talojen kunnosta, minkä maan asukkaita niissä asuu. Hollantilaiset kuulemma käyttävät kaiken rahansa talojensa ehostamiseen, kun taas belgialaiset päästävät kotinsa ränsistymään.

”Belgialaiset tykkäävät syödä ja juoda, he nauttivat elämästä. Hollantilaisten elämä on sääntöjä ja sääntöjä. Belgialaiset ottavat rennommin”, hän sanoo ja on sattumoisin remontoimassa kotiaan.

Van Vlijmenillä on ainakin hyvät mahdollisuudet tarkkailla kahden kansan elämää, sillä Belgia sijaitsee noin kymmenen metrin päässä hänen kotioveltaan.

Näköetäisyydellä hänen kodistaan on talo, jossa valtakunnanraja kulkee etuoven halki. Niinpä talolla on kaksi eri osoitetta, yksi belgialaiselle ja yksi hollantilaiselle postilaitokselle.

Perusperiaate täällä on se, että talo kuuluu siihen maahan, missä sen etuovi sijaitsee. Joidenkin asukkaiden kerrotaan siirtäneen etuovensa paikkaa vaihtaakseen kotimaataan esimerkiksi veroteknisistä syistä.


Hollantihan ei tunnetusti päässyt jalkapallon MM-kisoihin. Mahtaako van Vlijmen hurrata belgialaisten naapureidensa joukoissa?

”En, kannatan vain Hollantia. Nämä kisat ovat meidän kohdalta ohi. Unohdetaan koko juttu.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Krp aloitti laajat etsinnät ympäri Turun saaristoa, yrityksen tilat Paraisilla eristettiin – tämä operaatiosta ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään nyt

    2. 2

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    3. 3

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    4. 4

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    5. 5

      Arjen Kamphuis lähti Norjaan melomaan ja katosi – hollantilaisen tietoturva-asiantuntijan kohtalo hämmentää poliiseja ja läheisiä

    6. 6

      Kokoomus hyökkäsi pääministeri Sipilää vastaan, Sipilä suuttui ja ryhtyi vasta­hyökkäykseen – Soini-äänestyksestä syttyneen riidan syy ilmeisesti väärin­ymmärrys

    7. 7

      Liikemies ammuttiin autosta, joka ajoi 200 kilometriä tunnissa – Pietarin erikoisen surman erikoisin piirre on tappajien auton suomalainen rekisterikilpi

      Tilaajille
    8. 8

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    9. 9

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    10. 10

      Itämerelle jopa 8-metrisiä aaltoja puhaltanut Mauri-myrsky hellittää illalla – Kova tuuli on irrottanut lukuisia veneitä Espoossa ja Helsingissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Krp aloitti laajat etsinnät ympäri Turun saaristoa, yrityksen tilat Paraisilla eristettiin – tämä operaatiosta ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään nyt

    3. 3

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    4. 4

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    5. 5

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    6. 6

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    7. 7

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    8. 8

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    9. 9

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    10. 10

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää