Näin huippukokouksesta pahimmillaan uutisoitiin Venäjällä: ”Niinistö aikoo sekaantua Putinin ja Trumpin neuvotteluihin ja tunkeutua näiden kahdenväliseen tapaamiseen”

Tiistaina 26.6. Venäjänkin media pääsi kärryille siitä, mitä oli tapahtumassa. Siihen asti se oli uskonut alkukesästä saamaansa ohjeistukseen, jonka mukaan kesän aikana Venäjän ja Yhdysvaltain päämiehet eivät tapaisi, eikä tapaamispaikkana olisi

Helsinki.

Usko ohjeistukseen oli niin luja, että hallitusta lähellä oleva verkkosivusto Gazeta.ru varoitti vielä 26.6., ettei ”median versioihin mahdollisesta Vladimir Putinin https://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putininja Donald Trumpin https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpintapaamispaikasta kannata luottaa”. Vain paria tuntia myöhemmin sekin taipui. Amerikkalaiset olivat temmanneet aloitteen itselleen Venäjän median täydelliseksi yllätykseksi.

Presidentti Sauli Niinistön https://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinistonaiheesta järjestämä tiedotustilaisuus oli viisaasti ajoitettu. Kun mitään muuta tietoa ei ollut, media jakoi Niinistön arvion siitä, mistä Helsingissä puhuttaisiin.

Samalla ne päätyivät kertomaan, mitä asioita Niinistö itse nostaisi esiin kahdenkeskisissä tapaamisissaan: Itämeren turvallisuuteen ja arktisen alueen ongelmiin liittyvät kysymykset. Nämä seikat tuskin saavat osakseen suurta huomiota sitten, kun itse kokous pidetään.

Osa Venäjän mediasta nosti Niinistön todella isoon rooliin. TV Tsentr kertoi, että ehdotuksen Helsingistä tapaamispaikkana oli tehnyt Niinistö. Vielä pidemmälle meni toinen valtiollinen tv-kanava TV 5. Se kertoi, että ”Niinistö aikoo sekaantua Putinin ja Trumpin neuvotteluihin ja tunkeutua näiden kahdenväliseen tapaamiseen”.

Sittemmin Venäjän media on seurannut kokouksen valmisteluja pienimpiä yksityiskohtia myöten. Mikä vain korostaa kahta asiaa: Kokouksen asialistasta ei kenelläkään ole varmaa tietoa – ei myöskään siitä, miksi Helsinki lopulta valikoitui kokouspaikaksi. Kuten aina, tämä on ollut hedelmällisin mahdollinen lähtökohta kaikenlaisten huhujen syntymiselle.

Osa Venäjän mediasta päätti kääntää yllätyksen voitoksi ja alkoi tehdä omaa politiikkaa. Tässä muutama otsikko: ”Trump suunnittelee tekevänsä diilin Syyriasta Putinin kanssa”; ”Nato pelkää Putinin ja Trumpin tekevän diilin sotilasalalla”; ”Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset ovat raivoissaan”; ”May puree kynsiään”. Ainoa media, jolla oli Naton reaktiosta ensikäden tietoa, oli Radio Svoboda: ”Naton johtaja tervehti päätöstä Trumpin ja Putinin tapaamisesta”.

Politiikkaa tehtiin myös kokouspaikan valinnalla. Kenellekään ei riittänyt Venäjän presidentin lehdistöpäällikön kuiva toteamus, jonka mukaan “Helsinki valittiin, koska se sopi kummallekin osapuolelle logistisesti parhaiten”.

Uutistoimisto Ria Novosti ja moni muu venäläismedia hehkutti Suomen puolueettomuutta ja toisen maailmansodan päättymisestä lähtien jatkunutta sillanrakentajan perinnettä. Näin siitä huolimatta, että uutistoimisto TASS oli jo 28.6. jakanut presidentti Niinistön lausunnon, jonka mukaan “Suomi ei ota itselleen mitään sillanrakentajan roolia, vaan tekee kaikille hyödyllistä työtä rauhan puolesta”. Suomen puolueettomuudella elämöi myös osa amerikkalaista mediaa.

Kylmän sodan aikana Suomi vakuutti olevansa puolueeton. Muut eivät sitä uskoneet – Neuvostoliitto piti Suomea itseensä sidottuna ja lännessä Suomen uskottiin suomettuneen. Mutta Suomi piti sinnikkäästi kiinni väitteestään ja varasi näin itselleen oikeuden toimia itsenäisesti myös kriisitilanteissa.

Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen: Ulkoa päin meille uskotellaan, että Suomea pidetään puolueettomana, vaikka itse vakuutamme, että näin ei ole. Näin Suomi varaa itselleen oikeuden toimia kriisitilanteissa, ei puolueettomasti, vaan hyväksymiensä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Ne, jotka nyt haksahtavat ulkovaltojen houkutuksiin, eivät ole isänmaan asialla.

Otetaan esimerkiksi vihapuhe- ja vainoamisoikeudenkäynnissä syytettynä oleva Johan Bäckmanhttps://www.hs.fi/haku/?query=johan+backman, jonka maailmanlaajuinen ja upporikas venäläinen mediajätti RT kaivoi 28.6. esiin kommentoimaan tulevaa huippukokousta.

Helsingin yliopiston apulaisprofessorina venäläisille esitelty Bäckman vakuutti, että ”suomalaisista 80 prosenttia haluaa korostaa Suomen neutraliteettia”. Hän jatkoi näin: ”Tapaaminen demonstroi Naton hyödyttömyyttä ja pikaista romahtamista. Natoa kannattavat piirit ovat paniikissa, ja Venäjän vastaisessa länsimaisessa lehdistössä vallitsee hämmennys, kun kampanjointi Trumpia ja Putinia vastaan on epäonnistunut”.