Nato-kokoukseen valmistaudutaan poikkeuksellisen hermostuneissa tunnelmissa – Trump lisäsi painetta: arveli Putinin tapaamisen osoittautuvan helpommaksi

Bryssel

Sotilasliitto Naton jäsenmaiden johtajat kokoontuvat Brysselissä keskiviikkona alkavaan huippukokoukseen ainutlaatuisen hermostuneissa tunnelmissa.

”Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu”, asiantuntijat ja diplomaatit toistelivat kokouksen alla.

Naton käytävillä Brysselissä yleistunnelmana oli tiistaina varautuminen pahimpaan. Kukaan ei tiedä, miten Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump aikoo käyttäytyä kokouksessa saati millä mielellä hän lähtee siitä pois.

Muutama päivä huippukokouksen jälkeen ensi maanantaina Trump tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin https://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putininHelsingissä. Juuri siksi muut Nato-maat pitävät tärkeänä, että Brysselin huippukokouksesta ulos lähtevä viesti korostaa liittouman yhtenäisyyttä, Yhdysvaltain sitoutuneisuutta Natoon ja transatlanttisen suhteen vahvuutta.

Harva silti odotti kokouksesta sopuisaa. Ei ainakaan Trump.

”Minulla on Nato, minulla on jonkin verran sekasorrossa oleva Britannia ja minulla on Putin. Suoraan sanoen Putin saattaa olla niistä helpoin. Kuka olisi arvannut”, hän kuvaili Euroopassa odottavia neuvotteluja tiistaina Washingtonissa hiukan ennen kuin nousi lentokoneeseen.

Sitä ennen ja sen jälkeenkin hän ilmoitti useampaan kertaan, että eurooppalaiset Nato-maat käyttävät liian vähän rahaa puolustukseensa ja tukeutuvat liikaa Yhdysvaltoihin. Maanantaina hän totesi, ettei tilanne ole ”reilu” eikä ”hyväksyttävä”.
Trump on toistuvat arvostellut monia Nato-maita siitä, etteivät ne ole nostaneet puolustusmenojaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten Walesin huippukokouksessa sovittiin vuonna 2014. Yhdysvaltalaisviestimien mukaan Trump lähetti jo viime kuussa tiukkasävyiset kirjeet ”alisuorittajille”.

Trumpin tiukin kritiikki kohdistuu Saksaan, joka käyttää nyt puolustukseen 1,24 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Saksan tavoitteena on nostaa osuutta 1,5 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä, mutta nykypäätöksin tavoite ei toteudu.

Myös Trumpin edeltäjät ovat vaatineet Euroopan maita lisäämään puolustusmenojaan ja ottamaan isomman roolin Euroopan puolustuksessa. Trump on kuitenkin lisännyt kierroksia ja arvostellut sekä Nato että monia sen jäseniä.

Saksassa on myös noin 35 000 yhdysvaltalaissotilasta kahdenvälisellä sopimuksella. Valkoinen talo on jo pyytänyt Yhdysvaltain puolustusministeriötä arvioimaan niiden ainakin osittaista vetämistä pois. Tämä on Brysselissä tulkittu keinoksi painostaa Saksaa, minkä Yhdysvallat on kiistänyt.

Kireän tunnelman on arvioitu johtavan näkyvään riitaan, mikäli Trumpin mielestä riittämättömästi rahaa käyttävät maat yrittävät puolustautua tai muut Nato-johtajat yrittävät hänen mielestään antaa liikaa neuvoja Putinin kohtaamiseen.

”Kauhuskenaariona pidetään G7:n toistumista”, Brysselin diplomaattilähteet arvioivat kokouksen alla.

Viime kuussa Trump osallistui ensin suurista teollisuusmaista koostuvan G7-ryhmän huippukokoukseen Kanadassa, josta matkusti tapaamaan Pohjois-Korean diktaattoria Kim Jong-unia https://www.hs.fi/haku/?query=kim+jong-uniaSingaporeen.

Tapaaminen keskeisten liittolaisten kanssa sujui riitaisasti. Matkalla Singaporeen hän haukkui vielä Kanadan pääministerin Justin Trudeaun https://www.hs.fi/haku/?query=justin+trudeaunja ilmoitti, ettei Yhdysvallat hyväksy valmiiksi neuvoteltua päätösasiakirjaa. Singaporessa hänellä sen sijaan riitti kauniita sanoja Kimistä.

Nyt Natossa siis pelätään, että pahimmassa tapauksessa Trump riitelisi tällä viikolla julkisesti Nato-liittolaistensa kanssa ennen kuin sopuilisi Putinin kanssa Helsingissä. Natossa tätä mahdollisuutta pidetään yleisesti paljon pahempana kuin G7-riitelyn ja Kimin kehumisen yhdistelmää, sillä tällä kertaa se olisi Venäjälle viesti transatlanttisten suhteiden hapertumisesta.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg https://www.hs.fi/haku/?query=jens+stoltenbergjoutui myöntämään jännitteet tiistaina. Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessaan olettavansa, että huippukokouksessa käydään ”vahvaa” ja ”rehellistä” keskustelua puolustusmenoista.

”Nato-kumppanien välisissä erimielisyyksissä ei ole mitään uutta”, hän sanoi lisäten, että Yhdysvallat on lisännyt Trumpin kaudella sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa.

Stoltenberg korosti monien maiden kasvattaneen puolustusbudjettejaan, myös Saksan. Hän arvoi tämän johtuneen ainakin osin Trumpin lausunnoista ja kiitti ”presidentti Trumpia johtajuudesta”.

Stoltenberg joutui silti myöntämään, että Trump on kutonut kaupan ja puolustuksen yhteen. Trump on toistuvasti maininnut samassa yhteydessä Euroopan maiden käyttävän liian vähän rahaa puolustukseen ja EU:n ja Yhdysvaltain välisen kaupan olevan Yhdysvalloille alijäämäistä.

Tällainen epävarmuus on huippukokousten yhteydessä uutta. Perinteisesti huippukokouksissa ei tapahdu kummoisia yllätyksiä, sillä kaikki on sovittu ja valmisteltu etukäteen.

Tälläkin kertaa kokouksen valmistelu ministeri- ja virkamiestasolla on sujunut normaalisti.

Tätä korosti tiistaina myös Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Kay Bailey Hutchisonhttps://www.hs.fi/haku/?query=kay+bailey+hutchison, joka yritti samalla rauhoitella tunnelmaa korostamalla huippukokouksen osoittavan Naton ”voimaa ja yhtenäisyyttä”.

Perinteisillä mittareilla valmistellut päätökset riittäisivät keskinäisiin kehuihin.

Nato on lisäämässä toimintavalmiuttaan ja nopeuttaan perustamalla uudet komentokeskukset Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tärkeimmäksi näytöksi nostetaan päätöstä nostaa valmiuteen enintään 30 päivässä 30 maavoimien pataljoonaa, 30 ilmavoimien laivuetta ja 30 merivoimien alusta.

Vaatimuksiin paremmasta panoksesta Terrorismin torjunnassa vastataan uudella koulutusoperaatiolla Irakissa.

Keskiviikkoiltana järjestettävälle huippukokousillalliselle osallistuu myös Suomen presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto. Illalliselle on kutsuttu toista kertaa kumppanimaista vain Suomi ja Ruotsi.

Huippukokous on myös Suomelle tärkeä, koska muutokset Yhdysvaltain ja sen eurooppalaisten Nato-kumppanien suhteissa vaikuttavat myös Suomeen.

”Transatlanttinen yhteys on tuiki tärkeä Euroopalle, ei pelkästään Nato-maille. Säröjä ei olisi hyvä ottaa”, Niinistö sanoi Ilta-Sanomissahttps://www.is.fi/politiikka/art-2000005746905.html viikonloppuna julkaistussa haastattelussa.

Suomi on todennut pataljoonien sijoittamisen Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan eli niin sanotun ”eteentyönnetyn läsnäolon” lisänneen vakautta Itämeren alueella.