Ulkomaat
Saksalainen uusnatsi tuomittiin elinkautiseen kymmenestä murhasta
Müncheniläinen oikeus tuomitsi keskiviikkona saksalaisen Beate Zschäpen https://www.hs.fi/haku/?query=beate+zschapenelinkautiseen vankeuteen osallisuudesta uusnatsiryhmä NSU:n tekemiin murhiin.
Poikkeuksellisen pitkä ja mutkikas oikeudenkäynti käsitteli kolmehenkisen NSU:n (Nationalsozialistischer Untergrund) vuosina 2000–2007 käymää väkivaltaista terrorikampanjaa, jonka uhreiksi joutui muun muassa yhdeksän maahanmuuttajataustaista miestä ja saksalainen poliisi. Lisäksi ryhmän tilille kertyi kymmeniä murhayrityksiä sekä pommi-iskuja ja pankkiryöstöjä.
Zschäpe, 43, on ainoa ryhmän elossa olevan jäsen, sillä hänen asuinkumppaninsa Uwe Mundlos https://www.hs.fi/haku/?query=uwe+mundlosja Uwe Böhnhadthttps://www.hs.fi/haku/?query=uwe+bohnhadt tappoivat itsensä epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen syksyllä 2011.
Zschäpe kiisti osallistuneensa murhiin ja sanoi tuntevansa syyllisyyttä, ettei estänyt niitä. Hän väitti ymmärtäneensä rikosten vakavuuden vasta antauduttuaan poliisille, uutistoimistot kertoivat.
Tuomioistuin kuitenkin totesi kolmikon suunnitelleen teot yhdessä ja tuomitsi Zschäpen elinkautiseen vankeuteen kymmenestä murhasta. Hänet todettiin syylliseksi myös terroristijärjestön jäsenyyteen sekä avunantoon kahdessa pommi-iskussa ja yhdessä tuhopoltossa.
Zschäpe aikoo valittaa tuomiosta. Asianajajansa sanoin hän ”ei koskaan todistettavasti ollut yhdelläkään rikospaikalla eikä laukaissut asetta tai pommia”, kertoi muun muassa Baijerin yleisradio BRhttps://www.br.de/nachrichten/zschaepe-verteidiger-wollen-revision-einlegen-100.html.
Ulkoministeri Heiko Maas https://www.hs.fi/haku/?query=heiko+maassanoi Twitterissä, etteivät terroristien uhrit unohdu. Hän myös piti tuomiota osoituksena ”Saksan taistelusta rasistista väkivaltaa vastaan lain voimalla”.
NSU:n terrorismi ravisteli vuosituhannen alussa saksalaista yhteiskuntaa, ja viisi vuotta kestänyttä oikeudenkäyntiä seurattiin viestimissä tarkkaan. Keskustelua on herättänyt esimerkiksi poliisin kyvyttömyys pysäyttää äärioikeistolaista väkivaltaa.
Ryhmän uhreista kahdeksan oli turkkilaistaustaisia ja yksi kreikkalainen, kaikki työskentelivät pienyrityksissä esimerkiksi ravintola-alalla. Poliisi epäili murhista alkuun siirtolaismafiaa, ja kesti 13 vuotta ennen kuin viranomaiset osasivat yhdistää ne aiemmin tuntemattoman äärioikeistoryhmän tekosiksi.
Oikeusministeri Katarina Barleyhttps://www.hs.fi/haku/?query=katarina+barley totesi, että Saksa on ottanut NSU:n tapauksesta opikseen.
”On uskomatonta, etteivät viranomaiset pystyneet tunnistamaan ja estämään NSU:ta murhaamasta ihmisiä rasistisin tarkoitusperin vuosien ajan. Tänä päivänä poliisi ja oikeuslaitos ovat terävämpiä ja tarkempia”, Barley sanoi saksalaisviestimien mukaan.
Skandaali tahraa kuitenkin yhä Saksan turvallisuuspalvelujen mainetta. Vuonna 2014 tehty raportti kuvaili Reutersin mukaan murhien poliisitutkintaa ”fiaskoksi”.
Saksan turkkilaisten järjestön puheenjohtaja Gokay Sofuogluhttps://www.hs.fi/haku/?query=gokay+sofuoglu sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että hänen järjestönsä jäsenten usko Saksan julkisiin instituutioihin on ”syvästi järkkynyt”.
Neljä muuta miestä sai samassa oikeudenkäynnissä lievempiä tuomiota NSU:n avustamisesta, muun muassa aseiden ja väärennettyjen asiakirjojen toimittamisesta. Äärioikeistolaisen NPD-puolueen entinen jäsen Ralf Wohllebenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ralf+wohlleben tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen avunannosta yhdeksään murhaan.
Uusnatsiaktivisti André Eminger https://www.hs.fi/haku/?query=andre+emingersai kahden ja puolen vuoden tuomion terroristiryhmän tukemisesta, mutta hänen ei todettu syyllistyneen avunantoon. Hän pääsi vapaaksi, sillä tutkintovankeus laskettiin osaksi tuomiota. Oikeussalissa istuneet äärioikeiston kannattajat puhkesivat tuomion luvun jälkeen aplodeihin, BR kertoi.
Ennen oikeudenkäynnin päättymistä NSU-kolmikon ensimmäisen uhrin poika Abdulkerim Simsek https://www.hs.fi/haku/?query=abdulkerim+simseksanoi AFP:n mukaan: ”Olen sataprosenttisen varma, että rikostovereita on yhä vapaana.”
Poikkeuksellisen pitkä ja mutkikas oikeudenkäynti käsitteli kolmehenkisen NSU:n (Nationalsozialistischer Untergrund) vuosina 2000–2007 käymää väkivaltaista terrorikampanjaa, jonka uhreiksi joutui muun muassa yhdeksän maahanmuuttajataustaista miestä ja saksalainen poliisi. Lisäksi ryhmän tilille kertyi kymmeniä murhayrityksiä sekä pommi-iskuja ja pankkiryöstöjä.
Zschäpe, 43, on ainoa ryhmän elossa olevan jäsen, sillä hänen asuinkumppaninsa Uwe Mundlos https://www.hs.fi/haku/?query=uwe+mundlosja Uwe Böhnhadthttps://www.hs.fi/haku/?query=uwe+bohnhadt tappoivat itsensä epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen syksyllä 2011.
Zschäpe kiisti osallistuneensa murhiin ja sanoi tuntevansa syyllisyyttä, ettei estänyt niitä. Hän väitti ymmärtäneensä rikosten vakavuuden vasta antauduttuaan poliisille, uutistoimistot kertoivat.
Tuomioistuin kuitenkin totesi kolmikon suunnitelleen teot yhdessä ja tuomitsi Zschäpen elinkautiseen vankeuteen kymmenestä murhasta. Hänet todettiin syylliseksi myös terroristijärjestön jäsenyyteen sekä avunantoon kahdessa pommi-iskussa ja yhdessä tuhopoltossa.
Zschäpe aikoo valittaa tuomiosta. Asianajajansa sanoin hän ”ei koskaan todistettavasti ollut yhdelläkään rikospaikalla eikä laukaissut asetta tai pommia”, kertoi muun muassa Baijerin yleisradio BRhttps://www.br.de/nachrichten/zschaepe-verteidiger-wollen-revision-einlegen-100.html.
Ulkoministeri Heiko Maas https://www.hs.fi/haku/?query=heiko+maassanoi Twitterissä, etteivät terroristien uhrit unohdu. Hän myös piti tuomiota osoituksena ”Saksan taistelusta rasistista väkivaltaa vastaan lain voimalla”.
NSU:n terrorismi ravisteli vuosituhannen alussa saksalaista yhteiskuntaa, ja viisi vuotta kestänyttä oikeudenkäyntiä seurattiin viestimissä tarkkaan. Keskustelua on herättänyt esimerkiksi poliisin kyvyttömyys pysäyttää äärioikeistolaista väkivaltaa.
Ryhmän uhreista kahdeksan oli turkkilaistaustaisia ja yksi kreikkalainen, kaikki työskentelivät pienyrityksissä esimerkiksi ravintola-alalla. Poliisi epäili murhista alkuun siirtolaismafiaa, ja kesti 13 vuotta ennen kuin viranomaiset osasivat yhdistää ne aiemmin tuntemattoman äärioikeistoryhmän tekosiksi.
Oikeusministeri Katarina Barleyhttps://www.hs.fi/haku/?query=katarina+barley totesi, että Saksa on ottanut NSU:n tapauksesta opikseen.
”On uskomatonta, etteivät viranomaiset pystyneet tunnistamaan ja estämään NSU:ta murhaamasta ihmisiä rasistisin tarkoitusperin vuosien ajan. Tänä päivänä poliisi ja oikeuslaitos ovat terävämpiä ja tarkempia”, Barley sanoi saksalaisviestimien mukaan.
Skandaali tahraa kuitenkin yhä Saksan turvallisuuspalvelujen mainetta. Vuonna 2014 tehty raportti kuvaili Reutersin mukaan murhien poliisitutkintaa ”fiaskoksi”.
Saksan turkkilaisten järjestön puheenjohtaja Gokay Sofuogluhttps://www.hs.fi/haku/?query=gokay+sofuoglu sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että hänen järjestönsä jäsenten usko Saksan julkisiin instituutioihin on ”syvästi järkkynyt”.
Neljä muuta miestä sai samassa oikeudenkäynnissä lievempiä tuomiota NSU:n avustamisesta, muun muassa aseiden ja väärennettyjen asiakirjojen toimittamisesta. Äärioikeistolaisen NPD-puolueen entinen jäsen Ralf Wohllebenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ralf+wohlleben tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen avunannosta yhdeksään murhaan.
Uusnatsiaktivisti André Eminger https://www.hs.fi/haku/?query=andre+emingersai kahden ja puolen vuoden tuomion terroristiryhmän tukemisesta, mutta hänen ei todettu syyllistyneen avunantoon. Hän pääsi vapaaksi, sillä tutkintovankeus laskettiin osaksi tuomiota. Oikeussalissa istuneet äärioikeiston kannattajat puhkesivat tuomion luvun jälkeen aplodeihin, BR kertoi.
Ennen oikeudenkäynnin päättymistä NSU-kolmikon ensimmäisen uhrin poika Abdulkerim Simsek https://www.hs.fi/haku/?query=abdulkerim+simseksanoi AFP:n mukaan: ”Olen sataprosenttisen varma, että rikostovereita on yhä vapaana.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Saksa Seuraa
- Uusnatsit Seuraa
- Oikeudenkäynnit Seuraa
- Äärioikeisto Seuraa
- Terrorismi Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24