Trump järjesti draaman Nato-maiden puolustusrahoista, mutta kehui sitten puolustusliittoa ja löi kysymyksen neuvotteluista Putinin kanssa leikiksi

Bryssel

Aaltoliike optimismin ja pessimismin välillä jatkui torstaina sotilasliitto Naton huippukokouksessa Brysselissä.

Etukäteen jännitettyä kokousta ehdittiin jo torstaiaamuna kutsua menestykseksi, kunnes Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump heitti Georgian ja Ukrainan kanssa järjestetyn yhteysistunnon raiteiltaan uusimalla voimakkaan hyökkäyksensä muita jäsenmaita vastaan syyttäen niitä jälleen riittämättömistä puolustusmäärärahoista.

Torstaina oli yleisesti oletettu, että aihe oli käsitelty jo keskiviikkona, vaikka Trump olikin palannut asiaan torstaina pikaviestipalvelu Twitterissä. Keskiviikkona Trump arvosteli erityisesti Saksaa liian pienistä puolustusmenoista. Trump on kutsunut tilannetta epäreiluksi Yhdysvalloille.

Georgian ja Ukrainan edustajat joutuivat poistuman kokouksesta, josta tulikin hätäistunto. Joidenkin lähteiden mukaan Trump uhkasi Yhdysvaltain ”etenevän yksin”, jolleivät varsinkaan isot Nato-maat kasvata puolustusmenojaan nopeasti.

Hätäistunnon jälkeen Trump otti ”täyden kunnian” siinä annetuista lupauksista puolustusrahojen nopeasta lisäämisestä ja kertoi kokouksen päättyneen hyvissä tunnelmissa.

”Nato on nyt paljon vahvempi kuin se oli kaksi päivää sitten”, Trump sanoi tiedotustilaisuudessaan ja kertoi Yhdysvaltain olevan hyvin sitoutunut Natoon vastakin.

Avoimeksi kuitenkin jäi, mitä muut Trumpille lupasivat.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg https://www.hs.fi/haku/?query=jens+stoltenbergjärjesti Trumpin jälkeen oman tiedotustilaisuutensa, jossa häneltä tiukattiin useaan otteeseen, oliko torstain ylimääräisessä istunnossa tehty uusia päätöksiä puolustusmäärärahojen lisäämisestä, kuten Trump antoi ymmärtää.

Stoltenbergin mukaan rahojen lisäämisestä ”vallitsee uusi kiireellisyyden tunne presidentti Trumpin johtajuuden ansiosta”. Hän kiersi toistuvasti kysymyksen päätöksistä sanomalla, että liittoutuneet aikovat ”moninkertaistaa ponnistelujaan”.

Trumpin toisti kantansa, jonka mukaan Nato-maiden puolustusrahojen tavoitteeksi asetettu kaksi prosenttia kansantuotteesta ei riitä. Hän sanoi, että tavoitteena on ”merkittävästi korkeampi taso”, lopulta neljä prosenttia.

Stoltenberg sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa Nato-maiden sitoutuneen kahteen prosenttiin.

Trump itse sanoi liittolaisten luvanneen kasvattaa menojaan kahteen prosenttiin ”lähivuosina”. Ranskan presidentti Emmanuel Macron https://www.hs.fi/haku/?query=emmanuel+macronja Espanjan pääministeri Pedro Sanchez https://www.hs.fi/haku/?query=pedro+sanchezsanoivat maidensa tavoittavan rajan vuonna 2024. Italian pääministeri Giuseppe Conte https://www.hs.fi/haku/?query=giuseppe+contepuolestaan sanoi, ettei Italia aio lisätä menojaan.

Tiedotustilaisuudessa Trump kommentoi myös ensi maanantain tapaamistaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin https://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putininkanssa Helsingissä.

Trump vihjasi epämääräisesti mahdollisuuteen sopia Yhdysvaltain sotaharjoitusten lopettamisesta Baltiassa täsmentämättä, mistä harjoituksista olisi kysymys. Baltiassa on sekä Yhdysvaltojen että Naton yhteisesti järjestämiä harjoituksia.

Kyseessä olisi suuri muutos Itämeren turvallisuustilanteeseen.

Huippukokouksessa keskiviikon illalliselle ja torstain Afganistan-osuuteen osallistunut tasavallan presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto sanoi torstaina ymmärtäneensä, ettei Trump nostaisi harjoituksia Putinin kanssa esiin.

”Tämä on niitä asioita, jotka varmasti sitten maanantaiaamuna, kun tapaan Trumpin, Pompeon ja Boltonin, tulee esille. Tai otan esiin”, Niinistö kuitenkin sanoi viitaten Yhdysvaltain ulkoministeriin Mike Pompeoon https://www.hs.fi/haku/?query=mike+pompeoon ja Trumpin avustajaan John Boltoniinhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+boltoniin.

Kysymykseen tunnustaisiko hän Krimin kuuluvan Venäjään, Trump vastasi että edeltäjänsä Barack Obama https://www.hs.fi/haku/?query=barack+obama”antoi sen tapahtua”, mitä hän itse ei omien sanojensa mukaan olisi sallinut.

”Mitä Krimille seuraavaksi tapahtuu? En osaa sanoa, mutta en ole tyytyväinen.”

Trump sanoi aikovansa puhua Putinin kanssa Ukrainasta. Lisäksi kertoi keskustelleensa huippukokouksessa olleen Ukrainan johdon kanssa.

Iltalehden kysymyksen optimaalisista tavoitteistaan neuvotteluissa Putinin kanssa Helsingissä maanantaina Trump karnevalisoi.

”Mikä olisi lopullinen? Ei enää ydinaseita missäänpäin maailmaa, ei enää sotia, ei enää ongelmia, ei enää konflikteja. Se olisi lopullinen tavoitteeni”, hän sanoi.

Vakavammin hän sanoi keskustelevansa Putinin kanssa aseriisunnasta.

Venäjän mahdollista uhkaa hän kommentoi sanomalla, että sitä varten Nato on olemassa. Putinia hän kuvaili termillä ”kilpailija”.

Kokouksen ensimmäinen päivä keskiviikko päättyi sopuisasti. Vaikka Trump oli arvostellut juuri kokouksen alla Saksaa, hän käyttäytyi istunnoissa ja illallisella maltillisesti.

Illalliselle osallistunut Niinistö kehui sen tunnelmaa myöhään keskiviikkona.

”Pitkin pöytää oli parikymmentä puheenvuoroa, ylikin, joissa ei oikeastaan poikittaista sanaa tullut Euro-Amerikka-yhteistyön, transatlanttisen työn tärkeyteen. Eikä mitään Natoa hajottavaa, päinvastoin”, Niinistö sanoi kellon käännyttyä torstain puolelle illallisen jälkeen.

Nato teki keskiviikkona kaikki ennakoidut päätöksensä yksimielisesti.

Niinistö arveli myöhään keskiviikkona Naton yhtenäisyyden olevan ”väkevä viesti” Venäjälle. Torstaina kokouksen päättyessä Niinistö sanoi pysyvänsä optimismissaan.

”Tämä varmaan on ollut poikkeuksellinen kokous jo ennakkotunnelmiltaan. mehän olemme kaikki nähneet, tekisi mieli sanoa mitä villeimpiä arvioita siitä, mitä kaikkea täältä lähtee ja kuka lähtee kesken kaiken ja niin edelleen”, Niinistö sanoi.

Hän totesi, että huolimatta ”muutamasta aika eläväisesti tunnista” torstaina Nato näytti toimivansa yksimielisesti ja vahvistuu ”ainakin rahallisesti”.

”Ainakaan minun ymmärtääkseni mitään uutta ei tapahtunut, vaan niissä eilisissä johtopäätöksissä, jotka eilen vahvistettiin, pysyttiin”, Niinistö sanoi.

Suomen kannalta suoraa merkitystä on sekä koulutushankkeella Irakissa, johon Suomi on ilmoittanut osallistuvansa, ja laajenemispäätöksellä, joka vaikuttaa Suomen niin sanotun Nato-option uskottavuuteen.

Suomi lähettää kouluttajia Bagdadiin operaatioon, josta sopiminen kesti Natossa pitkään. Hanke on erillinen Isisin vastaisen liittouman koulutusoperaatiosta Pohjois-Irakissa, johon Suomi myös osallistuu.

Ilmoittaessaan jäsenkutsusta Pohjois-Makedonialle Nato samalla vakuutti huippukokouksen loppujulistuksessa, että puolustusliiton ovi on edelleen avoin uusille jäsenille, kuten Naton peruskirjassa luvataan.

Ovi ei kuitenkaan ollut avoin tälläkään kertaa Ukrainalle eikä Georgialle, joille luvattiin jo jäsenyys tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana jo vuosikymmen sitten. Ne saivat tyytyä kehuihin pääsihteeri Stoltenbergiltä.

Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei Brysselissä paljoa puhuta. Diplomaattilähteen mukaan siitä ei ole uutta sanottavaa, mutta ovea ei ole suljettu.

Suomen hallitusohjelmaan kirjattu mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä on uskottava vain sillä edellytyksellä, että jäsenhakemus on aito mahdollisuus sekä Suomessa että Natossa.

Oikaisu kello 19.15: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Trump viittasi mahdollisuuteen sopia Putinin kanssa sotaharjoitusten lopettamisesta Itämerellä. Trump viittasi kuitenkin sotaharjoitusten lopettamiseen Baltiassa.