Avoin kirje Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenteille: Ettehän päätä eurooppalaisten asioista Euroopan pään yli

Arvon presidentit, hyvät Donald Trump ja Vladimir Putin

Monelle ulkomaalaiselle tulee yllätyksenä, että me jäyhät suomalaiset olemme kiihkeän rakastuneita argentiinalaiseen tangoon. Näin kesäaikaan tangon tuliset sävelet soivat tanssilavoilla ympäri maata. Siksi muistamme hyvin, kuinka Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan https://www.hs.fi/haku/?query=vertasi suurvaltojen neuvotteluja tangoon, johon tarvitaan kaksi.

Kun presidentit Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query= ja Vladimir Putinhttps://www.hs.fi/haku/?query= ovat nyt valmistautumassa omaan tangoonsa Helsingissä, me suomalaiset olemme iloisia voidessamme tarjota tilaisuudelle kesäiset puitteet. Pian saamme nähdä, kumpi presidenteistä vie ja kumpi on vietävänä.

Kokous herättää suomalaisissa muistoja kohtaamista takavuosilta. Suurvaltojen johtajat ovat usein saapuneet Helsinkiin kireissä tunnelmissa, mutta lähteneet kaupungista hymyt huulilla. Takavuosina il­miötä nimitettiin ”Helsingin hengeksi”.

Tällä kertaa kokouksen kulkua on kuitenkin poikkeuksellisen vaikea ennakoida, sillä asiat ovat muuttuneet nopeasti niin Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin.

Suomalaiset ovat pitkään seuranneet huolissaan kehitystä Venäjällä. Naapurimaamme näyttää valinneen linjan, jossa maan mahti ja kunnia asetetaan demokratian ja kansalaisvapauksien edelle. Venäjän rajanaapurina Suomi on ilmaissut kehityksestä huolensa.

Tällainen arvostelu ei ole venäläisvastaista vaan venäläismyönteistä. Sadan itsenäisyyden vuotemme aikana me suomalaiset olemme oppineet, miten vahvan pohjan demokratia, oikeusvaltio ja vapaa kansalaistoiminta antavat yhteiskunnan kehitykselle. Sitä hyvää toivomme venäläisillekin.

Yhdysvallat on Suomesta maantieteellisesti kauempana, mutta henkisesti lähellä. Yhdysvallat on hyvä ystävä, joka on tukenut vakautta ja turvallisuutta kaikkialla Euroopassa, myös meidän lähialueillamme.

Viimeaikainen kehitys Yhdysvalloissa on kuitenkin herättänyt huolta eurooppalaisissa ja myös meissä suomalaisissa.

Presidentti Trump ei ole mies, joka pelkää keinuttaa venettä. Viime viikolla Trump toisti vaatimuksensa siitä, että eurooppalaisten tulee kantaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Me suomalaiset ymmärrämme hyvin tällaista puhetta, sillä olemme hoitaneet oman puolustuksemme niin sodan kuin rauhankin vuosina.

Vaikeampi on ymmärtää sitä, että presidentti Trump on kovistellut ja uhkaillut ystävämaitaan samaan aikaan, kun hän on puhunut lämpimästi yksinvaltaisista johtajista tai jopa Pohjois-Korean Kim Jong-uninhttps://www.hs.fi/haku/?query= kaltaisesta hirmuhallitsijasta.

Yhdysvalloissa Trumpin Venäjää myötäilevää linjaa on nimitetty ”suomettumiseksi”, millä viitataan Suomen sodan jälkeen harjoittamaan varovaiseen puolueettomuuspolitiikkaan. Me suomalaiset emme ole tästä termistä koskaan pitäneet. Suomella oli kuitenkin kylmän sodan vuosien politiikkaansa selvät syyt. Yhdysvaltain nykyjohdon motiiveja on vaikeampi arvailla.

Aiemmin Yhdysvallat on edustanut Venäjän suhteen vahvaa ja periaatteellista linjaa, kun me eurooppalaiset olemme yrittäneet tasoitella erimielisyyksiä. Tällä kertaa Eurooppa joutuu pelkäämään, että Yhdysvallat ajaa siitä idän kautta ohi.

Presidentti Trump tuntuu usein hakevan ulkopolitiikasta poliittisia pikavoittoja liittolaisten, kansainvälisen yhteisön ja oman maansa pitkän tähtäimen edun kustannuksella. Se ei voi olla herättämättä huolta ennen presidenttien tapaamista – varsinkin, kun pöydän toiselle puolelle asettuu Putinin kaltainen taitava neuvottelija.

Tämäkään arvio ei kumpua Yhdysvaltain vastaisuudesta vaan päinvastoin kunnioituksesta Yhdysvaltoja kohtaan. Tiedämme, että Yhdysvaltojen sisällä on hyvin erilaisia mielipiteitä ulkopolitiikan suunnasta. Terävin Yhdysvaltain kritiikki tulee nytkin amerikkalaisilta itseltään.

Yhdysvallat on noussut maailman johtavaksi valtioksi siksi, että se on yleensä osannut tasapainottaa suuren voimansa maltilla ja viisaudella. Kuten maailman vahvin tyttö Peppi Pitkätossu tietää: Jos on oikein vahva, täytyy olla oikein kiltti – muuten ei mistään tule mitään.

Se ei tarkoita, ettei Yhdysvallat olisi hyötynyt luomastaan maailmanjärjestyksestä. On se, ja paljon onkin.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat viime aikoina alkaneet muistuttaa toi­siaan joskus yllättävilläkin tavoilla. Yksi niistä on maiden johtajien halu muokata todellisuutta mieleisekseen tosiasioidenkin kustannuksella. Pienenä maana Suomella ei ole koskaan ollut varaa sellaiseen ylellisyyteen. Me uskomme entisen presidenttimme J.K. Paasikivenhttps://www.hs.fi/haku/?query= tavoin, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Venäjän ja länsimaiden suhteissa on nyt vaikeaa odottaa nopeaa käännettä parempaan, sillä idässä ja lännessä maailmaa katsotaan aidosti eri näkökulmasta. Jos länsi haluaa vaikuttaa Venäjään, sen pitää muuttaa Kremlissä tehtävien laskelmien lopputulosta joko nostamalla ei-toivotun toiminnan hintaa tai palkitsemalla todellisesta suunnanmuutoksesta. Se on ainoa keino vaikuttaa Venäjään, kuten Ronald ­Reagan osoitti 1980-luvulla.

Venäjän painostaminen vaatisi Yhdysvaltain johtamaa pitkäjänteistä politiikkaa sekä länsiliittolaisten lujaa yhteisrintamaa, eikä kumpaakaan näy eikä kuulu. Siksi Putin saapuu Helsinkiin ässiä hihat täynnä.

Kokouksen alla on varoiteltu, että Yhdysvallat voi tehdä todellisia myönnytyksiä vastineeksi hymyjulkisuudesta ja tyhjistä lupauksista. Jotkut ovat pelotelleet jopa uudella Jaltalla, jossa Trump ja Putin jakaisivat maailmaa omiin etupiireihinsä. Huoli todistaa, millaista kauhua Yhdysvaltain epäjohdonmukainen politiikka on synnyttänyt. Toivottavasti kaikki kuitenkin ymmärtävät, ettei eurooppalaisten asioista voi enää sopia eurooppalaisten päiden yli.

Voi olla, että se johtuu pohjoisesta sijainnistamme, mutta me suomalaiset olemme tottuneet ajattelemaan, että asiat ovat harvoin niin huonosti, etteivät ne voisi olla vielä huonommin. Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden huononeminen ei ole kenenkään etu. Siksi Helsingin tapaaminen on kaikista vaikeuksista huolimatta tärkeä asia.

Donald ja Vladimir, lattia on teidän, let’s tango!

Saska Saarikoski on Helsingin Sanomien kolumnisti Washingtonissa ja Laura Saarikoski lehden Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja.