Ulkomaat

Kaiken Trumpista selvittänyt Putin testaa hurmausvoimaansa imartelulle alttiiseen kokouskumppaniinsa – HS arvioi, mitä suurvaltajohtajat todella haluavat toisistaan

Onnistuuko Trump siinä, missä edeltäjät epäonnistuivat? Kääntyykö Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteissa uusi sivu? Washingtonin kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski ja tuleva Moskovan-kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen kertovat, mitä suurvaltajohtajat haluavat toisistaan.

Kuinka pitkälle Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pääsee diilitekotaidoillaan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin hyvällä valmistautumisella? HS arvioi, mitä Trump ja Putin toisistaan haluavat ja millaiseen lopputulokseen molemmat olisivat tyytyväisiä.

Trump haluaa Yhdysvallat pois Lähi-idästä, mutta millä hinnalla?


Ollaanpa rehellisiä, sanoi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin avustaja puhuessaan toimittajille etukäteen Helsingin huippukokouksen tavoitteista.

”Jokainen Yhdysvaltain presidentti kylmän sodan jälkeen on yrittänyt aloittaa alusta Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet. Ja jokainen kerta on johtanut uhoon ja tuhoon, minkä seurauksena maiden väliset suhteet ovat huonontuneet ja pettymys on ollut suuri”, avustaja sanoi. Hän puhui toimittajille Valkoisesta talosta nimettömänä voidakseen puhua suoraan.

Tämän takia Helsingin huippukokouksesta ei välttämättä kannata odottaa konkreettisia sopimuksia tai julkilausumia. Suora keskustelu Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden ongelmista Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin välillä on saavutus sinänsä, avustaja sanoi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ongelmia maiden välillä riittää. Helsingissä pöydällä ovat ainakin Ukraina, Syyria, asevalvonta ja Venäjän sekaantuminen ulkomaiden, myös Yhdysvaltain, vaaleihin.

”Kokous itsessään on jo lopputulos”, avustaja sanoi. ”Ja täytyy muistaa, että tunnelman muutos voi muuttaa paljon muutakin.”

Presidentti Trump lähtee siis Helsingin huippukokoukseen tavoitteenaan onnistua siinä, missä edeltäjät epäonnistuivat: Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden parantaminen. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Trumpin avustajan mukaan pallo on nyt Venäjän puolella kenttää. Yhdysvaltain näkökulmasta Venäjän tulisi luopua ”vihamielisistä toimista”, kuten kyberhyökkäyksistä. Ellei näin tapahdu, Trump aikoo avustajan mukaan ”panna edelleen Venäjän vastuuseen”, mikä tarkoittaa Venäjän-vastaisten pakotteiden jatkamista.

”Me tulemme paikalle ilman harhaluuloja”, avustaja sanoi.

Trumpilla on kuitenkin myös konkreettisempia tavoitteita. Trump, kuten edeltäjänsä Barack Obama, haluaisi amerikkalaiset pois sotimasta Lähi-idästä. Obamaa ja Trumpia yhdistää se, että molemmat keskittyisivät mieluummin kotimaan ongelmiin, mikä on osoittautunut molemmille mahdottomaksi.

Jos Yhdysvallat vetäytyisi Syyriasta, tyhjiön täyttäisivät Venäjä, Iran ja Iranin tukemat terroristit. Se taas uhkaisi heti Yhdysvaltain liittolaista Israelia ja myöhemmin Yhdysvaltoja itseään.

Siksi Trump ei voi vain vetäytyä, vaan yrittää todennäköisesti taivutella Putinin painostamaan Irania ulos Syyriasta. Ydinkysymys on, miksi Putin suostuisi.

The New York Times -lehden mukaan Trumpin avustajat suunnittelivat puolitoista vuotta sitten tarjoavansa Venäjälle pakotehelpotuksia vastineeksi yhteistyöstä Syyriassa.

Ukrainalaisten pelko taas on, että Putin saisi vastineeksi Trumpilta hiljaisen hyväksynnän sille, että Krimin niemimaa kuuluu Venäjään. Venäjä miehitti Krimin neljä vuotta sitten.

The New Yorker -lehti kertoi tällä viikolla, että Israel ja Yhdysvaltain arabiliittolaiset ovat kehottaneet Trumpia tekemään tällaisen ”suuren diilin” Putinin kanssa: Ukraina uhrattaisiin Iranin vaikutusvallan rajoittamiseksi.

Trump on osoittanut ymmärrystä Putinin ajatukselle, että Krim kuuluu Venäjälle. Trumpin asenne on kuitenkin täysin ristiriidassa sen kanssa, että Yhdysvaltain ulkoministeriö antoi joulukuussa luvan myydä aseita Ukrainalle.

Yhdysvalloilla onkin tällä hetkellä kaksi keskenään ristiriitaista Venäjä-politiikkaa. Kongressi ja Trumpin avustajat pitelevät keppiä: Yhdysvallat myy aseita Ukrainalle ja on rangaissut venäläisiä uusilla pakotteilla. Kongressi ei tulisi hyväksymään myönnytyksiä Krimin suhteen.

Samaan aikaan presidentti itse on vilautellut porkkanaa. Hän on kiistänyt Venäjän sekaantumisen Yhdysvaltain vaaleihin uskomattomilla lausunnoilla, kuten ”Venäjä on sanonut, ettei se sekaantunut meidän vaaleihimme”. Hän myös kehuu Putinia.

Jos kyse on strategiasta, Trump voi yrittää saavuttaa imartelulla jotain. Mutta jos Trump on vilpitön, Helsingin huippukokous voi johtaa samanlaiseen bluffiin kuin Singaporen kokous: Trump julistaa, että ongelmat on ratkaistu. Myöhemmin käy ilmi, ettei näin olekaan.

Satelliittikuvat Pohjois-Korean ydintutkimuslaitokselta Singaporen kokouksen jälkeen kertoivat, että uraanin rikastus jatkuu, ja laitosta parannellaan vauhdilla.

Putin – kuten Kim Jong-Un – tulee kuitenkin saavuttaneeksi yhden ison tavoitteen jo pelkän tapaamisen avulla: tulla kohdelluksi tasaveroisena suurvaltana Yhdysvaltain rinnalla. Sitä halusi Kim, ja sitä haluaa Putin, jonka kotimaasta Obama puhui aikoinaan ”alueellisena suurvaltana”.

Myös Trumpin avustaja vertasi etukäteen Singaporen kokousta Helsingin tapaamiseen. Hän teki sen kuitenkin myönteisessä valossa.

”Muistutan, että [Trumpin] huippukokous Kim Jong-unin kanssa osoitti sen, että on mahdollista purkaa jännitteitä Korean niemimaalla ja kautta Koillis-Aasian”, avustaja sanoi.

”Ja jos mietitte, mihin jännitteiden purkaminen voisi johtaa Yhdysvaltain ja Venäjän tai Euroopan ja Venäjän välillä, mittasuhteet olisivat vielä paljon suuremmat.”

Tällainen lopputulos ei kuitenkaan olisi arvioitavissa maanantaina, vaan vasta tulevina vuosina.

Putin tulee tapaamiseen taskussaan lista ”vääryyksistä”


Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin istahtavat maanantaina Helsingissä neuvottelemaan, yksi asia on varma: Putin on valmistautunut hyvin.

Tämä tiedetään, sillä Putin on ollut vallassa ja tavannut valtionpäämiehiä ja näiden avustajia jo lähes 20 vuotta.

Putin hallitsee keskustelunaiheet ja valitsemansa faktat erinomaisesti ja tekee sen usein selväksi pudottelemalla tarkkoja yksityiskohtia. Niissä tosin saattaa olla tahallisia tai tahattomia virheitä, mutta oman tulkintansa asioista Putin tietää sujuvasti.

Näihin yksityiskohtiin kuuluvat myös tarkat tiedot neuvottelukumppanista, minkä Putin on usein paljastanut.

Yhdysvaltain silloiselle varaulkoministerille Strobe Talbottille hän puhui 1900-luvun alun runoilijasta, josta Talbott oli tehnyt opinnäytteen. Presidentti George W. Bushille hän mainitsi ensimmäisessä tapaamisessa ohimennen Bushin lempilajin rugbyn. Koiria pelkäävän Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Putin otti vastaan vapaana liikkuneen koiransa kanssa.

Mitä Putin sitten tietää Trumpista? Onko tämä Putinin haavissa bisnesdiiliensä tai tiedustelulla hankittujen tietojen takia? Tätä on spekuloitu, ja tutkinta on käynnissä, mutta varmoja todisteita ei ole.

Julkisellakin tiedolla pärjää pitkälle. Putin kuulemma analysoi tarkkaan Trumpin ja Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin tapaaminen viime kuussa, minkä jälkeen hän halusi henkilökohtaisen tapaamisen.

Trumpin alttius imartelulle ja halu saada ”diilejä” ja voittoja on tiedossa. Imartelun Putin osaa, halutessaan hän on hurmaava, hauska ja huomioiva, muistaa kätellä vastapuolen nuorimmankin avustajan. Poliittisessa teatterissa ja julkisuuden pyörittelyssä hän on huippu.

Trump tapaa itsevarman Putinin. Putin tietää käytännössä voittaneensa Syyriassa, Helsingin tapaamisessa hän on tiedollisesti ylivoimainen. Trump on lisäksi kannoissaan lähempänä Putinia kuin länsi muuten.

Itsevarmuuden alla on kuitenkin ärtymys. Putin uskoo, että länsi, erityisesti Yhdysvallat, on kohdellut Venäjää väärin jo pitkään. Lista ”vääryyksistä” on pitkä, ja Putin todennäköisesti esittää sen Trumpille.

Putinia myös vaivaa Yhdysvaltain rooli ja käytös ykkössuurvaltana. Hän tietää Venäjän olevan sen kanssa tasavahva vain ydinaseissa. Siksi Venäjä käyttää erilaisia niin sanottuja hybridikeinoja kuten vaalivaikuttamista.

Silti Putin haluaa ainakin antaa kuvan, ettei odota tapaamisesta mitään isoa käännettä. Venäläisyleisöä on jo valmisteltu vaatimattomiin tuloksiin muistuttamalla siitä, että aloite tuli Yhdysvalloista. Samaan sarjaan voi laskea Putinin tiedottajan ilmoituksen, ettei Krimistä keskustella.

Matalien ennakko-odotusten ansioista pienetkin tulokset näyttävät tuloksilta. Taustalla on silti todennäköisesti myös realismi ja valmistelun aikana selvinneet amerikkalaisten kannat.

Trump voi tietysti yllättää kaikki, kuten hän Kimin tavattuaan teki. Silloin hän sanoi, että Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoitukset tulisi lopettaa. Jokin samantyyppinen ilmoitus – Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää, lupaus vetäytyä sotaharjoituksista Baltiassa tai Norjassa tai pohdinta pakotteiden purkamisesta – näyttäytyisi lahjana Putinille ja varmaan tuntuisikin siltä.

Se kuitenkin hermostuttaisi Yhdysvalloissa kongressin ja ison osan hallinnosta, mikä johtaisi taatusti vastatoimiin. Tosin ei ole aivan selvää, kuinka hyvin Putin ymmärtää Yhdysvaltain presidentin vallan rajat esimerkiksi ulkopolitiikan hoidossa.

Lopulta Trumpin arvaamattomuus toimii joka suuntaan, venäläiset eivät pysty ennakoimaan häntä muita paremmin.

Kokous on Putinille tärkeä. Silti hän pitää sitä ennemminkin paluuna normaaliin kun minään voittona.

Hänen ensimmäisenä tavoitteenaan on pysäyttää Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden jatkuva huonontuminen. Taustalla on osaltaan suurvaltapolitiikan arki, mailla on yhteisiä huolia ja tulehtuneet välit voivat aiheuttaa vaaratilanteita.

Välien huonontumisen pysäyttäminen on toki ensiaskel myös kohti niiden parantamista ja muita tavoitteita kuten pakotteiden purkua ja Krimin tunnustamista. Isompi tavoite on sitten maailma, jossa Venäjä ja Yhdysvallat ovat nykyistä paljon tasavahvempia suurvaltoja. Ongelmat transatlanttisessa suhteessa palvelevat tätä.

Mutta jos Venäjä oikeasti haluaa kääntää uuden sivun suhteissaan Yhdysvaltain kanssa, sen pitäisi myös muuttaa omaa käytöstään. Siihen Putin ei näytä olevan valmis.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    4. 4

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    7. 7

      Terminator, Salkkarit ja Spaissarit tekivät ysäristä ysärin – Testaa, kuinka hyvin muistat 90-luvun suosituimmat elokuvat, tv-sarjat ja musiikin

    8. 8

      Pojista puhutaan kummallisten yleistysten kautta

    9. 9

      Mikä Lasipalatsin kelloja vaivaa? Koko maailma katsoo nyt Helsinkiin, mutta aika näyttää pysähtyneen uuden museon ulkopuolella

    10. 10

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    4. 4

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    5. 5

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    6. 6

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    7. 7

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    8. 8

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    9. 9

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    10. 10

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää