Pohjoinen pallonpuolisko kärvistelee kuumuudessa, ja moni syyttää siitä ilmastonmuutosta – Mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta hellejaksoihin tiedetään?
”On selvää, että jo nyt ilmasto on lämmennyt niin paljon, että hellejaksot ovat tulleet aiempaa paljon todennäköisemmiksi.”
Ulkomaat
Pohjoinen pallonpuolisko kärvistelee kuumuudessa, ja moni syyttää siitä ilmastonmuutosta – Mitä ilmastonmuut
Pohjoinen pallonpuolisko Napapiiriltä Afrikkaan, Pohjois-Amerikkaan ja Japaniin kärvistelee juuri nyt poikkeuksellisen kuumuuden ja kuivuuden keskellä.
Lämpöennätyksiä on rikottu eri puolilla maailmaa. On poikkeuksellista, että näin kuumaa on samaan aikaan niin suurella alueella maapallolla.
Kymmeniä ihmisiä on kuollut Kreikan metsäpaloissa, ja etenkin vanhat ihmiset kärsivät kuumuudesta.
Moni syyttää ilmastonmuutosta, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. HS selvitti, mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta poikkeuksellisiin hellejaksoihin tiedetään.
Helteet ja kuivuus eivät johdu yksin ilmastonmuutoksesta
”Mutta on selvää, että jo nyt ilmasto on lämmennyt niin paljon, että hellejaksot ovat tulleet aiempaa paljon todennäköisemmiksi.”
Maapallon keskilämpötila on tähän mennessä noussut noin yhden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Yhdysvaltain ilmatieteen laitoksen Noaan mukaan jokainen tämän vuosisadan tähänastisista 18 vuodesta on mittaushistorian 19 lämpimimmän vuoden joukossa. Mittauksia on tehty vuodesta 1880.
Hellejaksot ovat yleistyneet nopeasti.
Vuonna 2003 koettiin ennätyksellisen pitkä ja kuuma helleaalto. Tutkijat totesivat myöhemmin, että vielä 1990-luvulla samanlaisia hellejaksoja koettiin 1–2 kertaa sadassa vuodessa.
Jo seuraavalla vuosikymmenellä vastaavia hellejaksoja koettiin kaksi kymmenessä vuodessa, Partanen kertoo.
Hellejaksoon vaikuttavat monet samanaikaiset ilmiöt
Se, että voimakas hellejakso on jatkunut poikkeuksellisen pitkään, on monen samanaikaisen tekijän summa.
Voimakkaat suihkuvirtaukset voivat tuoda myrskyjä. Juuri nyt suihkuvirtaukset ovat erittäin heikkoja, minkä takia lämmin ilmamassa pysyy pitkään paikallaan.
Helteisiin vaikuttaa myös meren pintalämpötilan nousu kahdella eri tavalla. Ensinnäkin valtamerten keskilämpötila on noussut ilmaston lämpenemisen takia.
Euroopan säähän vaikuttaa Pohjois-Atlantin pintaveden lämpötila, joka vaihtelee sykleissä.
”Juuri nyt on maksimijakso menossa, ja se lisää hellejaksojen todennäköisyyttä”, Partanen sanoo.
Hellejaksot yleistyvät ja pahenevat
Tulevaisuudessa ilmasto jatkaa lämpenemistä, jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada rajoitettua riittävän nopeasti. Jos päästöt pysyvät nykytasolla, ilmasto lämpenee vielä tuntuvasti.
Ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että helleaaltoja tulee entistä useammin ja ne ovat entistä pidempiä. Se tarkoittaa Partasen mukaan myös, että hellejaksojen lämpötilat nousevat nykyistä korkeammalle.
Tutkimuksissa on todettu, että päästöjen määrällä on suora yhteys lämpenemiseen ja myös korkeimman mitatun lämpötilan nousuun.
Ihmiskunta on päästänyt tähän mennessä ilmakehään noin 600 gigatonnia eli noin 600 miljardia tonnia hiilidioksidia. Sen seurauksena maapallon keskilämpötila on noussut yhden asteen.
”Jos päästetään vielä toinen samanlainen annos hiilidioksidia ilmakehään, se tarkoittaa, että lämpötilan nousu on suunnilleen kaksinkertainen tähänastiseen verrattuna. Myös lämpötilamaksimit nousevat lineaarisesti päästöjen mukana”, Partanen sanoo.
Välimerellä vuoden korkein lämpötila on nyt noin 1,8 astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Jos hiilidioksidin päästäminen jatkuu nykyistä tahtia, vuonna 2050 maksimilämpötila on jo noin 3,7 astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana.
Suomi kuuluu arktiseen alueeseen, jossa ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Partasen mukaan on todennäköistä, että myös maksimilämpötila nousee Suomessa enemmän kuin maapallolla keskimäärin.
Poliittisilla päätöksillä voidaan hillitä lämpenemistä
Onko ilmastonmuutoksen ja päästöjen rajoittamisen suhteen toivoa?
Partasen mukaan on, mutta se edellyttää toimintaa. Esimerkkinä myönteisestä kehityksestä hän mainitsee uusiutuvan energian hinnan laskun.
Hiilidioksidipäästöt pitäisi saada nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä, jotta ilmastokatastrofi vältettäisiin. Suomen kaltaisten rikkaiden ja paljon päästävien maiden pitäisi päästä tavoitteeseen vielä nopeammin, Partanen toteaa.
”Mahdollisuuksia kyllä on, mutta se vaati todella päättäväistä poliittista tahtoa maailmanlaajuisesti”, Partanen sanoo.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24