Keskiviikkona Qatar ilmoitti investoivansa Turkkiin 15 miljardia dollaria, eli reilut 13 miljardia euroa. Reutersin mukaan Turkin hallituksesta on kerrottu, että rahat ohjataan pankeille ja rahoitusmarkkinoille.
Tämän jälkeen liiran arvo suhteessa dollariin lähti vapaaseen pudotukseen, mutta tasaantui maanantain pohjalukeman jälkeen. Samalla Turkki uhkasi ryhtyä boikotoimaan yhdysvaltalaista elektroniikkaa sekä kaksinkertaistihttps://www.hs.fi/talous/art-2000005791502.html muun muassa amerikkalaisten autojen, alkoholin ja tupakan tullimaksut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Vaikka valuuttakriisi ei ole ainakaan vielä näkynyt Turkin reaalitaloudessa esimerkiksi työttömyyspiikkinä, pitkään jatkuessaan ja syventyessään ongelmien on arvioitu voivan johtaa finanssikriisiin, jolla voi olla laajempia vaikutuksia.
Kyse ei ole pelkästään taloudellisista vaikutuksista, sillä Euroopan naapurina ja sotilasliitto Naton jäsenenä Turkki on paljon vartijana.
HS kokosi Turkin valuuttakriisiin liittyviä kysymyksiä vastauksineen.
Mitkä ovat syyt valuuttakriisin taustalla?
Turkin valtion talous ei ole erityisen velkainen, ja viime vuodet Turkissa on eletty vahvan kasvun aikaa. Toukokuusta alkaen liiran arvo on kuitenkin heikentynyt yli 45 prosentilla suhteessa dollariin.
Valuuttakriisi johtuu ennen kaikkea siitä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan https://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdoganon ottanut talouspäätökset tiukkaan kontrolliin eikä esimerkiksi anna Turkin keskuspankin tehdä itsenäisiä päätöksiä. Tilannetta vain pahensi se, että Turkin ja Yhdysvaltain suhteet kärjistyivät äärimmilleen.
Valuuttakriisillä voi olla vaikutuksia myös Eurooppaan, sillä italialaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset pankit ovat myöntäneet turkkilaisille yrityksille lyhytaikaisia lainoja.
”Liiran syöksy, joka alkoi toukokuussa, näyttää varmasti työntävän Turkin talouden taantumaan ja se voi hyvinkin laukaista pankkikriisin”, arvioi Capital Economicsin Andrew Kenningham https://www.hs.fi/haku/?query=andrew+kenninghammaanantaina uutistoimisto AFP:n mukaan.
Hänen mukaansa kriisi voi vaikuttaa myös muiden nousevien talouksien näkymiin, mutta esimerkiksi euroalueelle vaikutuksen pitäisi olla suhteellisen pientä.
Yhdysvaltain päätös korottaa tullimaksuja pahentaa tilannetta, mutta se ei ole valuuttakriisin syy. Yhtenä syynä ovat Erdoğanin talousnäkemykset, jotka poikkeavat taloustieteen valtavirrasta.
”Erdogan näkee korko- ja inflaatiokysymyksen toisin kuin taloustiede. Hän ei salli korkojen nostamista, sillä hän uskoo, että korkojen nousu lisää inflaatiota. Hänen ajatteluunsa vaikuttaa ideologia, jonka pohjalta hän on pyrkinyt rakentamaan Turkkiin islamilaista pankkisektoria. Siinä ei oteta korkoa ollenkaan tai otetaan hyvin vähän”, sanoo Turkin sisä- ja ulkopolitiikkaa seuraava tutkija Toni Alarantahttps://www.hs.fi/haku/?query=toni+alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Miksi Turkin ja Yhdysvaltojen välit kiristyivät juuri nyt äärimmilleen?
Turkin ja Yhdysvaltain suhteet ovat rakoilleet jo vuosien ajan. Turkissa on paljon amerikkalaisvastaisuutta, jota myös Erdoğan viljelee puheissaan säännöllisesti.
Yhdysvalloissa on puolestaan käyty oikeudenkäyntiä Turkissa asuvaa liikemiestä Reza Zarrabia https://www.hs.fi/haku/?query=reza+zarrabiavastaan. Oikeuden mukaan Zarrab on auttanut Irania kiertämään talouspakotteita, ja hänellä on kytköksiä myös Turkin hallinnon sisäpiiriin.
Turkki ja Yhdysvallat ovat olleet vuosia törmäyskurssilla Syyriassa, sillä Yhdysvallat tukee ja aseistaa Syyrian kurdeja, joita Turkki pitää terroristijärjestöksi luokitellun Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n liittolaisina.
Vaikka Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia Lähi-idässä, viime aikoina Turkin avoin arvostelu on lisääntynyt Yhdysvalloissa.
”Yhdysvaltain kongressissa on puhuttu paljon siitä, että nyt alkaa riittää. Että tämä niin sanottu liittolainen on luisumassa kohti autoritaarista hallintoa ja tekee maan sisällä yhä islamistisempaa politiikkaa ja haukkuu länsimaita joka välissä”, Alaranta sanoo.
Alarannan mukaan Trumpin tullipäätösten taustalla saattaa olla suuttuminen Turkille, joka ei ole suostunut vapauttamaan pastori Brunsonia. Myös muita amerikkalaisia sekä Yhdysvaltain lähetystössä työskennelleitä turkkilaisia on pidätetty.
Miten kriisi vaikuttaa Turkin ja EU:n väliseen pakolaissopimukseen?
Myös Turkin ja EU:n välit ovat viime vuosina viilentyneet, vaikka samaan aikaan naapurit ovat tehneet myös sopimuksia. Ehkä tärkein niistä on pakolaissopimus, jossa EU maksaa Turkille siitä, ettei Turkki päästä Syyriasta saapuvia pakolaisia Eurooppaan.
Sopimus on erittäin tärkeä EU:lle, jonka useimpien jäsenmaiden sisäpolitiikkaa maahanmuuttokysymykset repivät ennenkuulumattomalla tavalla.
Valuuttakriisin syventyessä EU on vältellyt tiukkojen kantojen ilmaisemista Turkin suuntaan ja jatkanut Syyrian pakolaisten avustamista Turkissa suurilla rahamäärillä. Alaranta ei näe, että kriisi ainakaan tässä vaiheessa vaikuttaisi EU:n ja Turkin väliseen pakolaissopimukseen, sillä loppujen lopuksi Turkkikin tarvitsee EU:ta.
”Vaikka Turkki haluaisi ideologisesti olla maa, joka ei ole riippuvainen länsimaista, niin Turkki on selvästikin riippuvainen esimerkiksi länsimaisista lainanantajista.”
Uhkaako kriisi Naton yhtenäisyyttä?
Erdoğanin johtama Turkki on jo vuosia uhannut Naton yhtenäisyyttä, ja sama linja todennäköisesti jatkuu. Perjantaina Erdoğan kirjoittihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005788006.html The New York Times -lehdessä, että Turkki etsii uusia liittolaisia, ellei Yhdysvallat ”kunnioita Turkin itsemääräämisoikeutta”.
Turkki on Naton tärkeä jäsen. Turkki sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa idän ja lännen välissä. Turkilla on voimakas armeija, ja Turkissa lähellä Syyrian rajaa sijaitseva Incirlikin sotilastukikohta on tärkeä Yhdysvalloille ja Natolle.
Natoa on huolestuttanut muun muassa Turkin päätös ostaa ilmatorjuntajärjestelmä Venäjältä. Alarannan mukaan vielä on silti turhan aikaista puhua Turkin ajautumisesta Venäjän syliin.
”Turkki uhkaa Naton yhtenäisyyttä, mutta siinä ei ole mitään uutta”, hän sanoo. ”Turkin ja Venäjän yhteistyössä on ollut kupruja ja ihastumisia vuorovedoin.”
Vaikuttaako valuuttakriisi Syyrian sotaan?
Turkki on alusta saakka ollut keskeinen peluri Syyrian sodassa. Tällä hetkellä Turkki on käytännössä ainoa toimija, joka aseistaa ja tukee kapinallisia, jotka yrittävät rakentaa Pohjois-Syyriaan kapinallishallintoa.
”He saavat palkkansa Turkin liiroina. Sinne rakennetaan turkkilaista postitoimistoa, ja hallintorakennuksiin on nostettu Turkin liput. He ovat nyt huolissaan, miten heille käy tämän kaiken keskellä”, Alaranta sanoo.
Toisaalta, jos Turkki joutuu vetäytymään Syyriasta syvenevän talouskriisin johdosta, tämä saattaisi vähentää solmuja mutkikkaassa sodassa. Turkin läsnäolo Syyriassa sotii käytännössä kaikkien muiden sodan osapuolien kuin Turkin tukemien kapinallisten intressejä vastaan.
Voiko kriisi nostattaa opposition Erdoğania vastaan?
”Jos Turkin liira on nyt vain paperinpalanen suhteessa ulkomaiseen valuuttaan, syynä on yhden miehen hallinto”, Kılıçdaroğlu tviittasi.
Kokonaan toinen asia on se, pystyvätkö oppositiopuolueet yhdistymään ja haastamaan Erdoğanin ja tämän AK-puolueen, jolla on huima kansansuosio.
Alarannan mukaan Erdoğanin itsevaltaisia otteita vastustetaan yleisesti oppositiopuolueissa. Toisaalta monissa maallistuneissakin oppositiopuolueissa kantava ideologinen voima on kansallismielisyys, jonka pohjalta länsivallat nähdään Turkkia uhkaavana voimana. Erdoğanin hallinto on syyttänyt valuuttakriisistä nimenomaan länsivaltoja ja väittänyt sitä tietoiseksi kauppasodaksi Turkkia vastaan.
”Ei ole olemassa yhtenäistä oppositiota, joka voisi nyt ottaa pallon haltuun ja nousisi haastamaan Erdoğania”, Alaranta sanoo.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24