Ulkomaat

Vesi on seuraava öljy, väitetään, mutta rikastuuko Suomi järvillään? Tutkija: ”Vettä ei voi jättää vapaiden markkinoiden varaan”

Kun ilmastonmuutos kiihtyy ja pula puhtaasta vedestä pahenee, jääkö tuhansien järvien vesi suomalaisten omaksi iloksi vai kaupataanko kansallisomaisuus eniten tarjoavalle?

Vesi on tulevaisuuden öljy ja Suomi makean veden mahtimaa.

Näitä iskulauseita on toisteltu koko 2000-luku, kun samalla pellot ympäri päiväntasaajaa kuivuvat ja ihmiskunnan vedenkulutus kiihtyy.

Ilmastonmuutoksen on laskeskeltu nostavan Suomen vedet arvoon arvaamattomaan, ja vuonna 2010 vesiosaaminen asetettiin Suomen maabrändistrategiassa yhdeksi lupaavimmista vientialoista.

Vientihehkutus ja öljyvertaus antavat olettaa, että vesi kiidättää pian Suomea maailman huipulle kuin Nokia aikoinaan. Konkreettisesti rikkauksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole näkynyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Miten vedellä sitten voisi tehdä rahaa?

Laulaja Chisu ehdotti hittikappaleessaan suomalaisten kyynelten pullottamista ja myymistä Saharaan, mutta suolavedestä ei taida olla aavikollakaan hyötyä. Sen sijaan Päijänteen veden myymistä arabimaihin on kokeiltu – tosin suomalaisten pullovesibisnekset ovat kerta toisensa jälkeen tyssänneet mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Helsinkiläiset ehkä muistavat, kuinka kaupunki 2000-luvun alussa sijoitti satoja tuhansia euroja vesiyhtiö Nord Wateriin, joka pullottaisi Helsingin hanoissakin virtaavaa Päijänteen vettä myyntiin. Suurin odotuksin käynnistetty projekti ei ehtinyt tuottaa kuin tappiota ennen koko tuotannon myyntiä saudiarabialaiselle yritykselle.

Heinolassa luonnon kivennäisvettä pullottanut Heinolan Viqua puolestaan yritti vallata Yhdysvaltojen markkinoita luksusvesi Vellamolla, vaan lähetys jäi pariksi viikoksi odottelemaan tarkastusta tullissa ja lasipullot särkyivät pakkasessa.

Kouvolalaisen Saaramaan Veden kontti puolestaan saapui vuonna 2013 satamaan Egyptissä juuri parahiksi todistamaan vallankaappausta, ja pullot jäivät sille tielleen.

Pieniä onnistumisiakin on nähty, mutta kokonaisuutena Suomi on pysynyt pullovesikaupassa vahvasti miinuksella: Suomeen tuodaan ulkomailta noin 20 miljoonaa litraa pullovettä, kun täältä viedään vain vajaat kaksi miljoonaa litraa. Lisää pullovesikaupasta voit lukea tästä jutusta.



Business Finlandin elintarvikealan toimialajohtajan ja Food from Finland - ohjelman vetäjän Esa Wrangin mielestä Suomen potentiaali pullovesimarkkinoilla ei millään voi yltää korkealle asetettuihin odotuksiin.

”Pullovesiala riippuu markkinoinnista, jossa suomalaiset pikkuyritykset eivät pärjää alan jäteille”, Wrang toteaa.

Siis sellaisille miljardiyhtiöille kuin Nestlé ja Coca-Cola.

Vähän myyntiä on saatu vienninedistämismatkoilla arabimaihin, mutta kilpailu on kovaa.

”Uskon, että tämä pullovesiasia on aika vaikea solmu Suomelle avata”, Wrang sanoo.

”Hyvin vaikea kysymys, miten Suomi saisi tahkottua rahaa vedellä.”

Kokonaan toinen tilanne Suomelle on Wrangin mukaan se, jos vedestä tulee hyödyke, jota voidaan ryhtyä myymään konteittain kuten pörssissä noteerattuja raaka-aineita. Konttikauppa kun ei ole brändipeliä, vaan laatu ratkaisee, Wrang selittää.

Veden bulkkimyynti voisi Wrangin mukaan olla todellisuutta jo viiden, kymmenen tai viidentoista vuoden sisällä.

”Itse palasin Italiasta viime viikolla. He miettivät jo, että riittääkö vesi maatalouteen. Ja Etelä-Afrikan tilannehan on ollut isosti uutisissakin, he miettivät vakavissaan jäävuoren tuomista.”

Wrangin mielestä nyt pitäisikin selvittää, haluaisivatko suomalaisyritykset investoida esimerkiksi bulkkikaupan mahdollistaviin tuotantolaitoksiin.

”Se ei ole tämän päivän asia, mutta syytä olisi nyt jo selvitellä ja valmistella. Kuka omistaa esimerkiksi harjut, kenellä on porausoikeudet?”

Aalto-yliopiston Vesi ja kehitys -ryhmässä vesipolitiikkaa tutkiva Suvi Sojamo ei ole aivan yhtä optimistinen. Hän ei usko sen paremmin pulloveden kuin konttivienninkään vievän Suomea rikkauksiin.

”Pullovesi ei maailman vesiongelmia ratkaise, se on luksustuote”, Sojamo sanoo.

Konttikaupasta on Sojamon mukaan kyllä keskusteltu Suomessa, mutta vaikka veden arvo nykyisestä nousisikin, se on lähtökohtaisesti aineena halpaa ja toisaalta painavaa liikutella.

Myös jäävuoren raahaaminen Arktikselta olisi Sojamon mielestä suorastaan utopistinen suunnitelma. Maailmalla vettä on siirrelty lähinnä maiden sisällä, esimerkiksi Kaliforniassa padoilla maatalouden käyttöön.

Veden liikuttelu maksaa helposti maltaita suhteessa siihen, että kohdemaassa huolehdittaisiin sen omat vesijärjestelmät kuntoon. Suomen paras vientimahdollisuus näyttääkin liittyvän itse vesijärjestelmiin.

”Vettä ei kannata myydä vetenä, mutta me pystymme Suomesta tarjoamaan ratkaisuja veden käyttöön muissa maissa”, kiteyttää Suomen vesifoorumin toimitusjohtaja Markus Tuukkanen.

Järjestelmille on maailmalla kysyntää, sillä vesihuolto on monilla alueilla joko olematonta tai heikoissa kantimissa ja kantokykynsä päässä.

YK:n arvion mukaan jo nyt yli miljardi ihmistä juo saastunutta vettä ja kaksi miljoonaa lasta kuolee siitä aiheutuneisiin tauteihin joka vuosi. Vuoteen 2050 mennessä vesipulasta saattaa YK:n mukaan kärsiä jo viisi miljardia ihmistä eli kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta.

Suomi suunnittelee parhaillaan toimivaa vesihuoltoa ainakin Nepaliin.

Pokharan, Butwalin ja Bharatpurin kaupunkien järjestelmät modernisoidaan niin, että hanoista saa Suomen tapaan juomakelpoista vettä. 25 miljoonan euron hankkeessa vetovastuu ja suurin osa työstä on suomalaisten käsissä, Tuukkanen kertoo.

Suomella on merkittävä rooli myös EU:n ja Kiinan vesiyhteistyössä, sillä EU–Kiina-vesifoorumin sihteeristö on Suomessa tänä ja ensi vuonna.

Tuukkasen mukaan vesiosaamista vievät paraikaa omilla aloillaan myös suuret suomalaisyritykset, muun muassa Outotec, Kemira ja Valmet.

”Kaivannaisteollisuudessa on maailmalla kymmenien miljoonien hankkeita.”



Lopulta maailman vesikriisistä on Suomelle jonkin verran suhteellista hyötyä, Aalto-yliopiston Sojamo arvelee, mutta suurimmat voitot käärivät pienen järvien täplittämän valtion sijaan luultavasti kansainväliset suuryritykset, joilla on resurssit vallata alaa.

Menivät rahat kenelle vain, tärkeintä on, että alan kehityksestä hyötyisivät ympäristö ja ihmiskunta, Sojamo kuitenkin muistuttaa. Jos vedet pilataan, niistä ei hyödy kukaan.

”En haluaisi nähdä, että vedestä tulee kauppatavara. Se on elämälle täysin korvaamatonta.”

Maailmalla vesilaitosten yksityistäminen aiheuttaa selkkauksia

Maailman kärjistyviä vesiongelmia on viime vuosikymmeninä yritetty ratkaista eritoten yksityistämällä julkisia vesilaitoksia. Yksityinen yritys siis myy paikallista vettä paikallisiin hanoihin.

”Yksityistäminen on ollut vahva trendi”, Sojamo toteaa.

Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimukset ovat vapauttaneet vesipalvelut monin paikoin vapaalle kilpailulle, ja kehittyviä valtioita auttavaa Maailmanpankkia on arvosteltu siitä, että se vaatii usein lainojen vastineeksi yksityistämistä.

Vesilaitosten yksityistämistä on viime vuosina vaadittu myös monelta taloutensa kanssa painivalta EU-maalta.

Yhdysvalloissa vesihuolto on monilla paikkakunnilla ulkoistettu yksityisille yrityksille vaihtelevin tuloksin, Australiassa valtion omistama yhtiö myy paikallisille veteen käyttöoikeuksia ja Chilessä koko vesihuolto vuoriston lähteiden omistusta myöten on yksityisten yritysten käsissä.

Ajatus yksityistämisen taustalla on paitsi raha myös se, että kun vedelle määritetään rahallinen arvo, sitä ei niin helposti tuhlailtaisi.

”Yksityistämällä haetaan tehokkuutta, mikä on ymmärrettävää”, Sojamo sanoo.

”Se ei vain oikein vedelle sovi.”

Vesilaitoksilla on nimittäin usein alueellaan monopoli, ja yritys voi kilpailun puuttuessa nostaa hinnat pilviin. Eikä yrityksellä aina ole motivaatiota huolehtia niistä, joilla ei ole varaa maksaa.

Vedestä tuleekin myydessä kulutustuote, jota saa markkinoilla vain maksukykyinen asiakas. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että veteen pitäisi olla kaikilla oikeus. YK:n yleiskokous julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010.

”Vesi on yhteinen ja jaettu resurssi, jolloin vastuun sen hallinnasta tulee olla julkinen”, Sojamo summaa.

”Jotta vettä voidaan käyttää ja sillä voidaan tehdä kauppaa, hallinnan ja säätelyn pitää olla kunnossa.”

Kertaalleen yksityistettyjä laitoksia onkin jouduttu palauttamaan valtiolle, kun paikallisen käyttöveden hinta on moninkertaistunut tai laitosten kunnosta ei ole pidetty huolta.

Jopa konflikteja on syntynyt, kun paikallisilta on evätty pääsy veteen.

”Cochabambassa Boliviassa tuli aseellinen selkkaus, kun yksityinen yritys osti vedet ja korotti hinnat paikallisten ulottumattomiin”, Sojamo kertoo.

Yksi esimerkki löytyy yllätävän läheltä: Berliinissä vesilaitokset yksityistettiin ensin ”pakon edessä” viime vuosikymmenellä, mutta hintojen kohotessa kunta osti toiminnan takaisin vuonna 2013.

Britanniassa puolestaan yksityistetyt vesiyhtiöt saivat tänäkin kesänä kansan vihan niskaansa, kun vedenkäyttöä uhattiin rajoittaa pitkään jatkuneiden helteiden aikana.

”Rajoituksia ei katsota hyvällä, sillä yksityistetyt vesiyhtiöt ovat kunnostautuneet velkaantumisessa ja avokätisessä osinkojen maksamisessa sen sijaan, että ne uudistaisivat infrastruktuuria”, kuvasi HS:n Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä brittien tunnelmia heinäkuussa.

Esimerkkien lista on pitkä.

”Vettä ei voi jättää vapaiden markkinoiden varaan. Tutkimusyhteisön puolella on tästä konsensus”, Sojamo toteaa.

Myös Suomessa on aika-ajoin noussut keskusteluun veden yksityistäminen, Sojamo kertoo, lähinnä dystooppisina kuvina siitä, että vedet viedään meiltä ja kaupataan eniten tarjoavalle.

Hyvin toimivaan julkiseen vesihuoltoon tottuneiden suomalaisten lienee vaikea nähdä muutoksessa voitettavaa. Maa- ja metsätalousministeriön vesihallintoneuvoksen Minna Hanskin mukaan ministeriöön tulee aiheesta huolestuneita kyselyitä niin poliitikoilta, toimittajilta kuin kansalaisiltakin.

”Me joudumme vastaamaan tähän vähän väliä. Vettä ei olla myymässä ulkomaisille yrityksille”, Hanski vakuuttaa.

Suomessa vesilaki säätelee veden omistuksen ja käyttöoikeudet tarkasti.

Kaikkia vesilähteitä käytetään ensisijaisesti lähialueen asukkaiden tarpeisiin, toiseksi ympäröivän yhdyskunnan tarpeisiin, kolmanneksi paikallisessa teollisuudessa ja lopulta vielä muiden Suomen alueiden tarpeisiin.

Vasta, jos vettä jää kaikkien näiden jälkeen yli, ulkomaisen yrityksen voi antaa käyttää sitä – mutta ei silloinkaan omistaa.

Juttua tarkennettu 17.8.2018 kello 11.54: Suvi Sojamon sitaatti ”Vesi on julkinen hyödyke, jolloin myös vastuu on julkinen” muutettu muotoon ”Vesi on yhteinen ja jaettu resurssi, jolloin vastuun sen hallinnasta tulee olla julkinen”.

Fakta

Veden kulutus kasvaa


 Maailman makean veden käyttö on kolminkertaistunut 50 vuodessa, ja kasvaa edelleen yli 60 miljardilla kuutiometrillä vuodessa.

 Vedenkulutusta vauhdittaa kiihtyvä väestönkasvu. Meitä on joka vuosi noin 80 miljoonaa aiempaa enemmän.

 Lisäksi koheneva elintaso ja syömätapojen muutokset kasvattavat veden kulutusta henkilöä kohden.

Lähde: YK (Aquastat)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vesi
  • Juomavesi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä vie auttajaltakin yöunet – Ihmisiä alkoi pudota tukien ulkopuolelle, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon

    2. 2

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Yksi ihminen kuoli henkilöauton ja hevoskärryä vetäneen pakettiauton kolarissa Liperissä

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Nuoriso on pilalla, taas

    7. 7

      ”Tällä kertaa sattuu vain yksi kolari” – Pasilan työmaasumpussa yksikään liikkuja ei tunnu tietävän, missä pitäisi olla

    8. 8

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    9. 9

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    10. 10

      Kohudokumentaristi Michael Mooren presidentti Trumpia mätkivä uutuuselokuva ei innostanut yleisöä USA:ssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    6. 6

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    7. 7

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    8. 8

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    9. 9

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa, poliisi epäilee rikosta – ”Menetys on valtava, vastaavaa emme saa tilalle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää