Suojassa tulvaportin takana

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa ja uhkaa maailman rannikkokaupunkeja. HS matkusti Hollannin Rotterdamiin katsomaan, miten Helsingin kokoinen kaupunki teki uhkista menestystarinan.

Rotterdam

Ei koskaan enää.

Helmikuun 1. päivän vastaisena yönä 1953 tulvaesteet murtuivat Hollannin Pohjanmeren-rannikolla hirmuisen luoteismyrskyn ja vuoroveden voimasta. Vesi tulvi alavalle suistoalueelle, ja 1 835 ihmistä kuoli.

Yli 70 000 ihmistä evakuoitiin, ja tuhannet menettivät kotinsa ja elantonsa.

Luonnonkatastrofin jälkeen hollantilaiset päättivät, että sama ei toistuisi. He vahvistivat vanhoja suojavalleja ja patoja ja rakensivat uusia miljardeilla guldeneilla ja euroilla.

He tekivät maastansa maailman huipun tulviin varautumisessa ja olivat ylpeitä siitä.

”Kaikki hollantilaiset tietävät 1950-luvun katastrofin ja tuntevat vanhan tarinan, jossa pieni poika tukkii padossa olevan reiän sormellaan ja pelastaa kylän tulvalta”, sanoo Saskia Groenenberg.


Groenenberg viettää oman pienen poikansa kanssa pilvistä arkipäivää leikkipuistossa kotikulmilla, Noordereilandin saarella Rotterdamissa.

Vesi on lähellä, sillä lähitalojen takana virtaa Reinin pohjoinen suuhaara Nieuwe Maas. Joessa kohtaavat Pohjanmeren suolainen ja Reinin makea vesi.

Vesi on tällä vuosisadalla noussut saaren rantakaduille muutaman vuoden välein. 3 300 asukkaan saarella tiedetäänkin hyvin, että Rotterdamia uhkaavat nyt ääri-ilmiöt, joiden voimaan ei osattu kymmeniä vuosia sitten varautua.


Syynä on ilmastonmuutos. Kun ilmasto lämpenee, merenpinta nousee. Rannikkokaupunkien sadoille miljoonille asukkaille eri puolilla maailmaa se tarkoittaa yhä enemmän tuhoisia tulvia ja rankkasateita.

Euroopassa merenpinnan nousu uhkaa eniten Hollantia, jonka pinta-alasta yli puolet on tulvariskialuetta.

Rotterdam on asukasluvultaan suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki. Sen pinta-alasta 90 prosenttia on nykyisin merenpinnan alapuolella, enimmillään kuusi metriä.



Hollannin ilmatieteen laitoksen arvion mukaan merenpinta nousee täällä 35–85 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Nykyiset tulvasuojaukset eivät tulevaisuudessa riitä.

Saskia Groenenberg ei silti ole huolissaan.

”En juuri ajattele sitä. On niin paljon muutakin ajateltavaa”, hän sanoo. ”Ja meillä on hyvät järjestelmät, jotka suojelevat vedeltä.”



Rotterdam onkin viime vuosina tehnyt uhkista erikoisosaamisalueen ja bisnesmahdollisuuden. Siitä on tullut ilmastonmuutokseen varautumisen julkkis. Delegaatioita ja toimittajia etenkin Yhdysvalloista ja Kiinasta saapuu lähes viikoittain kuulemaan kaupungin ja paikallisten yritysten osaamisesta.

Siksi mekin olemme nyt täällä, kaupunkisuunnitteluviraston 40-kerroksisen pilvenpiirtäjän 30:nnessä kerroksessa. Ikkunoista avautuu näkymä kaupunkiin, jonka arkkitehtuuria voisi luonnehtia monipuoliseksi.


Natsi-Saksan pommitukset tuhosivat toukokuussa 1940 vanhan keskustan lähes täysin. Nyky-Rotterdamin maisemasta erottuvat lukuisat pilvenpiirtäjät, joita on suunnitteilla paljon lisää, näyttävät sillat ja joessa tiheään seilaavat säiliöalukset.

Kaupungin resilienssijohtaja Arnoud Molenaar kertaa, miten Rotterdamissa havahduttiin kymmenisen vuotta sitten tosiasiaan, että ilmastonmuutoksen takia on pakko toimia tai käy huonosti.

”Päätimme muuttaa ajattelutapaamme. Ennen vesi oli vihollinen, mutta päätimme suunnitella kaupunkia niin, että asukkaat hyötyvät ilmastonmuutokseen varautumisesta.”

Sen sijaan, että asuinalueet eristettäisiin vedestä yhä korkeammilla tulvaesteillä, veden nousua pyritään hallitsemaan ja ohjaamaan niin, että se ei täytä kellareita ja kastele jalkoja.

Rotterdam brändäsi itsensä resilientiksi eli sopeutumiskykyiseksi kaupungiksi. Virallinen tavoite on olla ”sataprosenttisesti ilmastonkestävä” vuoteen 2025 mennessä. Nyt ollaan ehkä 81 prosentissa, joten toimenpiteiden vauhtia ja laajuutta pitää lisätä, Molenaar sanoo.


Sopeutumiskyky ei ole vain tekniikkaa, vaan siihen kuuluu olennaisesti myös sosiaalisten ongelmien ratkominen ja asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Rotterdamissa on suhteellisesti paljon työttömiä ja maahanmuuttajia.

Uuden ajattelutavan symboliksi valmistui 2013 Benthempleinin vesiaukio, joka oli lajissaan suurin maailmassa. Rankkasateen ja tulvan sattuessa se kerää vettä ja johtaa sen pois maanalaista putkistoa pitkin. Muulloin aukio on asukkaiden kokoontumis- ja vapaa-ajanviettopaikka.


Koko Zomerhofkwartierin alue eli ZoHo on erilaisten ideoiden ilmastonmuutoslaboratorio, jossa viherkatot parantavat ilmaa ja jäähdyttävät rakennuksia ja yhteisöpuutarhat keräävät sadevettä. Asfaltin tilalla kokeillaan katukivetystä, jonka raoista vesi pääsee imeytymään maahan.


Kaupungista halutaan rakentaa ilmastonkestävää siten, että siitä tulee entistä houkuttelevampi uusille veronmaksajille ja ilmastoalan yrityksille. Tavoitteena on vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja luoda perinteiseen työläiskaupunkiin uusia työpaikkoja hyvätuloisillekin.


Hyvätuloisia houkuttelee myös uusi hanke, kelluvien talojen rakentaminen Nassauhavenin entiselle satama-alueelle. Rakennusluvat on juuri saatu, ja 18:n runsaan puolen miljoonan euron hintaisen talon rakentaminen alkaa lokakuussa, kertoo projektista vastaava Merel Beerthuize.

Nassauhavenissa uutta ja ainutlaatuista on se, että kelluvat erillistalot ovat suojapatojen ulkopuolella eli täysin meren ja joen korkeuden armoilla. Toisaalta omasta laiturista pääsee veneellä suoraan merelle.

Vuoroveden vaihtelu alueella on nykyisin lähes kaksi metriä. Rakentamisessa pitää varautua siihen, että vesi talojen alla voi nousta ja myös laskea paljon nykyistä enemmän.

”Esimerkiksi tänä kesänä Rein on ollut matalammalla kuin koskaan ennen”, Beerthuize huomauttaa.

Kaupungille, jossa on vuosikymmeniä varauduttu tulviin, poikkeuksellisen kuiva ja kuuma kesä tuli yllätyksenä. Huomattiin, että siihen ei olekaan varauduttu riittävästi.

Kuivuus näkyy selvästi Luchtpark Hofbogenissa, vanhan rautatiesillan päälle heinäkuussa avatussa puistossa. Ruoho aidonkokoisten tekolampaiden ympärillä on ruskeaa, ja pensaat kellertävät.

Pariskunta Tommy Ventevogel ja Iona Daniel viettää puistossa lounastuntia. Ventevogel asuu Rotterdamissa ja Daniel Amsterdamissa. Molempien mielestä alati muuttuva Rotterdam päihittää pääkaupungin, joka on kuin museo.


Hofbogenin kaltaiset viherkatot ovat ”aika cooleja”, mutta muuten kaupungin ilmastotoimet eivät saa kiitosta.

”Todellakaan ei tehdä tarpeeksi!” Ventevogel puuskahtaa.

Hän pitää politiikkaa tekopyhänä. Asukkaiden autoilua rajoitetaan niin, että tietyille vyöhykkeille saa ajaa vain vähäpäästöisillä autoilla. Samaan aikaan satama ja sen suuryritykset saavat jatkaa saastuttamista, hän sanoo.


Rotterdam elää satamastaan. Se on rahdin määrällä mitattuna Euroopan suurin ja maailman kymmenenneksi suurin. Se työllistää lähes satatuhatta ihmistä – ja tuottaa 90 prosenttia Rotterdamin kasvihuonekaasupäästöistä.

Rotterdam on maailman huippuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mutta sen omat päästöt ovat viime vuosina vain kasvaneet.

Merenpinnan nousu uhkaa myös satamaa. Sataman ja meren väliin rakennettiinkin 1990-luvulla kahden Eiffel-tornin kokoinen teräksinen tulvaportti, Maeslantkering. Tietokone sulkee portin automaattisesti, jos vesi uhkaa nousta kolme metriä.


Tähän mennessä portti on sulkeutunut sääolojen takia kaksi kertaa, kertoo tiedottaja Jeroen Kramer. Molemmilla kerroilla sulkeutumisrajaa rukattiin hieman alaspäin, koska porttia haluttiin testata tositoimissa.

Viime tammikuun myrskyssä vesi nousi 285 senttiä, portti sulkeutui ja pysäytti laivaliikenteen satamaan ja kaupunkiin.


Valtava portti on yksi maailman suurimmista liikkuvista rakennelmista. Se maksoi Hollannin valtiolle puoli miljardia euroa.

Jos tulvavesi pääsisi satamaan ja kaupunkiin asti, se maksaisi miljardeja ja miljardeja.



”Usein ihmiset, jotka eivät ole itse kokeneet vuoden 1953 katastrofia, sanovat, että tämä maksaa liikaa”, Kramer sanoo.

”Mutta siksi teen työtäni. Maeslankeringissä vierailun jälkeen ihmiset ovat edelleen sitä mieltä, että tämä on kallista, mutta heidän mielestään rahat menevät oikeaan tarkoitukseen.”

Asiantuntijat arvioivat, että nykyinen tulvaportti riittää suojelemaan Rotterdamia seuraavat 80 vuotta. Parhaillaan mietitään, joudutaanko sen jälkeen rakentamaan uusi portti merenpinnan nousun takia.


Tausta

Myös Helsinki varautuu tulviin

Mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee, sitä enemmän nousee myös valtamerien pinta. Havaittu merenpinnannousu johtuu meriveden lämpölaajenemisesta ja jäätiköiden sulamisesta, jotka ovat seurausta ilmaston lämpenemisestä.

Suomessa Helsingin ja Espoon rannikko on yksi 21 tulvariski­alueesta. Itämeri ja pohjoisen pallonpuoliskon viileät vedet suojelevat kuitenkin Helsinkiä jättitulvalta.

Merivesitulvat yleistyvät ja pahentuvat merenpinnan nousun takia myös Helsingissä. Ilmatieteen laitos laskee, että merenpinta nousee Helsingissä vuoteen 2100 mennessä noin 30 senttiä. Helsinki varautuu rakentamisessa 2,5 metrin tulviin.

Useimmat maailman 136 suurimmasta rannikkokaupungeista eivät ole Maailmanpankin tutkimuksen mukaan varautuneet siihen, että tulvat pahenevat ilmastonmuutoksen takia.

Monet maailman tulvariskikaupungeista sijaitsevat kehittyvissä maissa, kasvavat nopeasti, ovat köyhiä ja joutuvat trooppisten myrskyjen riepottelemiksi.

Climate Central -tutkimuslaitoksen mukaan neljän asteen nousu maapallon keskilämpötilassa uhkaisi merenpinnan nousun takia suurinta määrää ihmisiä Kiinassa. Yli kymmentä miljoonaa ihmistä se uhkaisi myös Intiassa, Bangladeshissa, Vietnamissa, Indonesiassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Filippiineillä, Egyptissä, Brasiliassa, Thaimaassa, Myanmarissa ja Hollannissa.

Taloudellisesti haavoittuvaisimmat kaupungit bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ovat Maailmanpankin mukaan Kiinan Guang­zhou, Yhdysvaltain New Orleans, Ecuadorin Guayaquil, Vietnamin Ho Chi Minh, Norsunluurannikon Abidjan, Kiinan Zhanjing, Intian Mumbai, Bangladeshin Khulna, Indonesian Palembang ja Kiinan Shenzen.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n arvion mukaan merenpinta nousee 18–59 senttiä vuosisadan loppuun mennessä. Nousua on vaikea ennustaa tarkasti, koska kaikkia vaikutuksia ei tunneta. Nousu myös jakautuu epätasaisesti eri merialueille.

Jos mannerjäätiköiden virtaukset nopeutuvat voimakkaasti, merenpinnannousu voi korkeimpien arvioiden mukaan olla kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä.

Merenpinnan nousu jatkuu satoja vuosia, vaikka ihmiskunta onnistuisi minimoimaan ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen määrän ilmakehässä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulaminen nostaa meren pintaa toden teolla vasta vuoden 2100 jälkeen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    6. 6

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    7. 7

      Trump väitti Niinistön kertoneen, että suomalaiset käyttävät paljon aikaa metsien haravointiin ja siivoamiseen – Niinistö IS:lle: Haravoinnista ei ollut puhetta

    8. 8

      Katri Helenan ikivihreässä klassikossa ja venäläisessä pianopreludissa on sama melodia – Soitimme laulun säveltäneelle Fredille ja langoille laskeutui epäuskoinen hiljaisuus

    9. 9

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    10. 10

      Venäjällä monet tutkijatkin uskovat, että maailman lämpenemisen sijaan edessä on jääkausi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    3. 3

      Kirkon päättäjä vaatii oikeudessa Lehtisaaren asukkaille kovempia vuokrankorotuksia – ”So what”, hän kuittaa asukkaiden vaikeudet

    4. 4

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kuivuus paljasti veden alle jääneen kylän Britanniassa

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Heitä oli 900 ja ”valkeana yönä” he kuolivat yhdessä – Kun lahkojohtaja Jim Jones 40 vuotta sitten julisti, että on aika, ensimmäisenä myrkky juotettiin 300 lapselle

      Tilaajille
    8. 8

      Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

    9. 9

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    10. 10

      Lauttasaarelainen taloyhtiö tiristi energialaskusta löysät pois vaihtamalla suihkupäät – Näin säästät energiaa helposti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    3. 3

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    4. 4

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    8. 8

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää