Suojassa tulvaportin takana

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa ja uhkaa maailman rannikkokaupunkeja. HS matkusti Hollannin Rotterdamiin katsomaan, miten Helsingin kokoinen kaupunki teki uhkista menestystarinan.

Rotterdam

Ei koskaan enää.

Helmikuun 1. päivän vastaisena yönä 1953 tulvaesteet murtuivat Hollannin Pohjanmeren-rannikolla hirmuisen luoteismyrskyn ja vuoroveden voimasta. Vesi tulvi alavalle suistoalueelle, ja 1 835 ihmistä kuoli.

Yli 70 000 ihmistä evakuoitiin, ja tuhannet menettivät kotinsa ja elantonsa.

Luonnonkatastrofin jälkeen hollantilaiset päättivät, että sama ei toistuisi. He vahvistivat vanhoja suojavalleja ja patoja ja rakensivat uusia miljardeilla guldeneilla ja euroilla.

He tekivät maastansa maailman huipun tulviin varautumisessa ja olivat ylpeitä siitä.

”Kaikki hollantilaiset tietävät 1950-luvun katastrofin ja tuntevat vanhan tarinan, jossa pieni poika tukkii padossa olevan reiän sormellaan ja pelastaa kylän tulvalta”, sanoo Saskia Groenenberg.


Groenenberg viettää oman pienen poikansa kanssa pilvistä arkipäivää leikkipuistossa kotikulmilla, Noordereilandin saarella Rotterdamissa.

Vesi on lähellä, sillä lähitalojen takana virtaa Reinin pohjoinen suuhaara Nieuwe Maas. Joessa kohtaavat Pohjanmeren suolainen ja Reinin makea vesi.

Vesi on tällä vuosisadalla noussut saaren rantakaduille muutaman vuoden välein. 3 300 asukkaan saarella tiedetäänkin hyvin, että Rotterdamia uhkaavat nyt ääri-ilmiöt, joiden voimaan ei osattu kymmeniä vuosia sitten varautua.


Syynä on ilmastonmuutos. Kun ilmasto lämpenee, merenpinta nousee. Rannikkokaupunkien sadoille miljoonille asukkaille eri puolilla maailmaa se tarkoittaa yhä enemmän tuhoisia tulvia ja rankkasateita.

Euroopassa merenpinnan nousu uhkaa eniten Hollantia, jonka pinta-alasta yli puolet on tulvariskialuetta.

Rotterdam on asukasluvultaan suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki. Sen pinta-alasta 90 prosenttia on nykyisin merenpinnan alapuolella, enimmillään kuusi metriä.



Hollannin ilmatieteen laitoksen arvion mukaan merenpinta nousee täällä 35–85 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Nykyiset tulvasuojaukset eivät tulevaisuudessa riitä.

Saskia Groenenberg ei silti ole huolissaan.

”En juuri ajattele sitä. On niin paljon muutakin ajateltavaa”, hän sanoo. ”Ja meillä on hyvät järjestelmät, jotka suojelevat vedeltä.”



Rotterdam onkin viime vuosina tehnyt uhkista erikoisosaamisalueen ja bisnesmahdollisuuden. Siitä on tullut ilmastonmuutokseen varautumisen julkkis. Delegaatioita ja toimittajia etenkin Yhdysvalloista ja Kiinasta saapuu lähes viikoittain kuulemaan kaupungin ja paikallisten yritysten osaamisesta.

Siksi mekin olemme nyt täällä, kaupunkisuunnitteluviraston 40-kerroksisen pilvenpiirtäjän 30:nnessä kerroksessa. Ikkunoista avautuu näkymä kaupunkiin, jonka arkkitehtuuria voisi luonnehtia monipuoliseksi.


Natsi-Saksan pommitukset tuhosivat toukokuussa 1940 vanhan keskustan lähes täysin. Nyky-Rotterdamin maisemasta erottuvat lukuisat pilvenpiirtäjät, joita on suunnitteilla paljon lisää, näyttävät sillat ja joessa tiheään seilaavat säiliöalukset.

Kaupungin resilienssijohtaja Arnoud Molenaar kertaa, miten Rotterdamissa havahduttiin kymmenisen vuotta sitten tosiasiaan, että ilmastonmuutoksen takia on pakko toimia tai käy huonosti.

”Päätimme muuttaa ajattelutapaamme. Ennen vesi oli vihollinen, mutta päätimme suunnitella kaupunkia niin, että asukkaat hyötyvät ilmastonmuutokseen varautumisesta.”

Sen sijaan, että asuinalueet eristettäisiin vedestä yhä korkeammilla tulvaesteillä, veden nousua pyritään hallitsemaan ja ohjaamaan niin, että se ei täytä kellareita ja kastele jalkoja.

Rotterdam brändäsi itsensä resilientiksi eli sopeutumiskykyiseksi kaupungiksi. Virallinen tavoite on olla ”sataprosenttisesti ilmastonkestävä” vuoteen 2025 mennessä. Nyt ollaan ehkä 81 prosentissa, joten toimenpiteiden vauhtia ja laajuutta pitää lisätä, Molenaar sanoo.


Sopeutumiskyky ei ole vain tekniikkaa, vaan siihen kuuluu olennaisesti myös sosiaalisten ongelmien ratkominen ja asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Rotterdamissa on suhteellisesti paljon työttömiä ja maahanmuuttajia.

Uuden ajattelutavan symboliksi valmistui 2013 Benthempleinin vesiaukio, joka oli lajissaan suurin maailmassa. Rankkasateen ja tulvan sattuessa se kerää vettä ja johtaa sen pois maanalaista putkistoa pitkin. Muulloin aukio on asukkaiden kokoontumis- ja vapaa-ajanviettopaikka.


Koko Zomerhofkwartierin alue eli ZoHo on erilaisten ideoiden ilmastonmuutoslaboratorio, jossa viherkatot parantavat ilmaa ja jäähdyttävät rakennuksia ja yhteisöpuutarhat keräävät sadevettä. Asfaltin tilalla kokeillaan katukivetystä, jonka raoista vesi pääsee imeytymään maahan.


Kaupungista halutaan rakentaa ilmastonkestävää siten, että siitä tulee entistä houkuttelevampi uusille veronmaksajille ja ilmastoalan yrityksille. Tavoitteena on vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja luoda perinteiseen työläiskaupunkiin uusia työpaikkoja hyvätuloisillekin.


Hyvätuloisia houkuttelee myös uusi hanke, kelluvien talojen rakentaminen Nassauhavenin entiselle satama-alueelle. Rakennusluvat on juuri saatu, ja 18:n runsaan puolen miljoonan euron hintaisen talon rakentaminen alkaa lokakuussa, kertoo projektista vastaava Merel Beerthuize.

Nassauhavenissa uutta ja ainutlaatuista on se, että kelluvat erillistalot ovat suojapatojen ulkopuolella eli täysin meren ja joen korkeuden armoilla. Toisaalta omasta laiturista pääsee veneellä suoraan merelle.

Vuoroveden vaihtelu alueella on nykyisin lähes kaksi metriä. Rakentamisessa pitää varautua siihen, että vesi talojen alla voi nousta ja myös laskea paljon nykyistä enemmän.

”Esimerkiksi tänä kesänä Rein on ollut matalammalla kuin koskaan ennen”, Beerthuize huomauttaa.

Kaupungille, jossa on vuosikymmeniä varauduttu tulviin, poikkeuksellisen kuiva ja kuuma kesä tuli yllätyksenä. Huomattiin, että siihen ei olekaan varauduttu riittävästi.

Kuivuus näkyy selvästi Luchtpark Hofbogenissa, vanhan rautatiesillan päälle heinäkuussa avatussa puistossa. Ruoho aidonkokoisten tekolampaiden ympärillä on ruskeaa, ja pensaat kellertävät.

Pariskunta Tommy Ventevogel ja Iona Daniel viettää puistossa lounastuntia. Ventevogel asuu Rotterdamissa ja Daniel Amsterdamissa. Molempien mielestä alati muuttuva Rotterdam päihittää pääkaupungin, joka on kuin museo.


Hofbogenin kaltaiset viherkatot ovat ”aika cooleja”, mutta muuten kaupungin ilmastotoimet eivät saa kiitosta.

”Todellakaan ei tehdä tarpeeksi!” Ventevogel puuskahtaa.

Hän pitää politiikkaa tekopyhänä. Asukkaiden autoilua rajoitetaan niin, että tietyille vyöhykkeille saa ajaa vain vähäpäästöisillä autoilla. Samaan aikaan satama ja sen suuryritykset saavat jatkaa saastuttamista, hän sanoo.


Rotterdam elää satamastaan. Se on rahdin määrällä mitattuna Euroopan suurin ja maailman kymmenenneksi suurin. Se työllistää lähes satatuhatta ihmistä – ja tuottaa 90 prosenttia Rotterdamin kasvihuonekaasupäästöistä.

Rotterdam on maailman huippuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mutta sen omat päästöt ovat viime vuosina vain kasvaneet.

Merenpinnan nousu uhkaa myös satamaa. Sataman ja meren väliin rakennettiinkin 1990-luvulla kahden Eiffel-tornin kokoinen teräksinen tulvaportti, Maeslantkering. Tietokone sulkee portin automaattisesti, jos vesi uhkaa nousta kolme metriä.


Tähän mennessä portti on sulkeutunut sääolojen takia kaksi kertaa, kertoo tiedottaja Jeroen Kramer. Molemmilla kerroilla sulkeutumisrajaa rukattiin hieman alaspäin, koska porttia haluttiin testata tositoimissa.

Viime tammikuun myrskyssä vesi nousi 285 senttiä, portti sulkeutui ja pysäytti laivaliikenteen satamaan ja kaupunkiin.


Valtava portti on yksi maailman suurimmista liikkuvista rakennelmista. Se maksoi Hollannin valtiolle puoli miljardia euroa.

Jos tulvavesi pääsisi satamaan ja kaupunkiin asti, se maksaisi miljardeja ja miljardeja.



”Usein ihmiset, jotka eivät ole itse kokeneet vuoden 1953 katastrofia, sanovat, että tämä maksaa liikaa”, Kramer sanoo.

”Mutta siksi teen työtäni. Maeslankeringissä vierailun jälkeen ihmiset ovat edelleen sitä mieltä, että tämä on kallista, mutta heidän mielestään rahat menevät oikeaan tarkoitukseen.”

Asiantuntijat arvioivat, että nykyinen tulvaportti riittää suojelemaan Rotterdamia seuraavat 80 vuotta. Parhaillaan mietitään, joudutaanko sen jälkeen rakentamaan uusi portti merenpinnan nousun takia.


Tausta

Myös Helsinki varautuu tulviin

Mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee, sitä enemmän nousee myös valtamerien pinta. Havaittu merenpinnannousu johtuu meriveden lämpölaajenemisesta ja jäätiköiden sulamisesta, jotka ovat seurausta ilmaston lämpenemisestä.

Suomessa Helsingin ja Espoon rannikko on yksi 21 tulvariski­alueesta. Itämeri ja pohjoisen pallonpuoliskon viileät vedet suojelevat kuitenkin Helsinkiä jättitulvalta.

Merivesitulvat yleistyvät ja pahentuvat merenpinnan nousun takia myös Helsingissä. Ilmatieteen laitos laskee, että merenpinta nousee Helsingissä vuoteen 2100 mennessä noin 30 senttiä. Helsinki varautuu rakentamisessa 2,5 metrin tulviin.

Useimmat maailman 136 suurimmasta rannikkokaupungeista eivät ole Maailmanpankin tutkimuksen mukaan varautuneet siihen, että tulvat pahenevat ilmastonmuutoksen takia.

Monet maailman tulvariskikaupungeista sijaitsevat kehittyvissä maissa, kasvavat nopeasti, ovat köyhiä ja joutuvat trooppisten myrskyjen riepottelemiksi.

Climate Central -tutkimuslaitoksen mukaan neljän asteen nousu maapallon keskilämpötilassa uhkaisi merenpinnan nousun takia suurinta määrää ihmisiä Kiinassa. Yli kymmentä miljoonaa ihmistä se uhkaisi myös Intiassa, Bangladeshissa, Vietnamissa, Indonesiassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Filippiineillä, Egyptissä, Brasiliassa, Thaimaassa, Myanmarissa ja Hollannissa.

Taloudellisesti haavoittuvaisimmat kaupungit bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ovat Maailmanpankin mukaan Kiinan Guang­zhou, Yhdysvaltain New Orleans, Ecuadorin Guayaquil, Vietnamin Ho Chi Minh, Norsunluurannikon Abidjan, Kiinan Zhanjing, Intian Mumbai, Bangladeshin Khulna, Indonesian Palembang ja Kiinan Shenzen.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n arvion mukaan merenpinta nousee 18–59 senttiä vuosisadan loppuun mennessä. Nousua on vaikea ennustaa tarkasti, koska kaikkia vaikutuksia ei tunneta. Nousu myös jakautuu epätasaisesti eri merialueille.

Jos mannerjäätiköiden virtaukset nopeutuvat voimakkaasti, merenpinnannousu voi korkeimpien arvioiden mukaan olla kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä.

Merenpinnan nousu jatkuu satoja vuosia, vaikka ihmiskunta onnistuisi minimoimaan ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen määrän ilmakehässä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulaminen nostaa meren pintaa toden teolla vasta vuoden 2100 jälkeen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Molemmat Turun saariston talousrikos­tutkinnassa pidätetyt ovat ulkomaalaisia – Venäläismediat: Toinen on Venäjän kansalainen

    5. 5

      Lähestyvää kaamosväsymystä kannattaa ehkäistä jo nyt, sanoo asiantuntija – Testaa, kärsitkö kaamosoireista

    6. 6

      Kammottavassa kunnossa oleva julkinen käymälä teljetään lopullisesti Espoossa – ”On ihmisarvoa alentavaa vaatia, että kukaan kävisi siellä”

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    9. 9

      Kuin kärpänen laskeutuisi luodin päälle pimeässä – Japani onnistui laskemaan kaksi hyppivää robottia huimaa vauhtia kiitävän asteroidin pinnalle

    10. 10

      Lehti: Italialainen muotitalo Versace myydään ehkä tänään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    3. 3

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    4. 4

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    6. 6

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    7. 7

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    8. 8

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    9. 9

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    10. 10

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    11. Näytä lisää